Vuonna 2018 Music Finland toteutti määrätietoisesti alan yhteisesti sille edellisvuonna luomaa strategiaa. Strategian seurantaa ja päivittämistarpeita pohdittiin syksyllä yhdessä jäsenjärjestöjen ja asiakkaiden kanssa. Ajatuksia käytettiin hyväksi vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa tehtäessä, kirjoittaa Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö katsauksessaan.
Menestystarinoita rakentamassa
Vuosille 2018–2020 luotu strategia korostaa kansainvälisten läpimurtojen ja menestystarinoiden tärkeyttä. Visiossamme suomalainen musiikki on vuonna 2025 kansainvälisen markkinan keskiössä ja tunnetaan monenlaisista menestystarinoista. Tätä tavoitellaan asiakasryhmittäin määritellyillä palveluilla, jotka on räätälöity huomioiden asiakasryhmien tarpeet ja alan eri sektoreiden toimintalogiikat. Lisäksi pyrimme yhä enemmän huomioimaan asiakkaamme vientipolun vaiheen: mikä palvelu tai tukimuoto tukisi tämän seuraavaa kansainvälistymisaskelta?
Loppuvuodesta ala iloitsi vuoden 2017 musiikkivientilukujen kasvusta. Musiikkiviennin markkina-arvon kasvusta oli osaltaan kiittäminen elävän musiikin puolen nousua, mutta erityisesti musiikkiteknologiaa hyödyntäviä startup-yrityksiä. Startupien kasvu paitsi heijastelee viennin yleisiä trendejä, kertoo myös suomalaisen musiikkiviennin monipuolisista tulevaisuuden mahdollisuuksista. Luvuissa on luonnollisesti myös vähän huolen aihetta: musiikkiviennin ydinalueiden kasvuun on saatava vauhtia ja varmuutta. Tämä vaatii koko alalta määrätietoista viestimistä kansainvälistymisen mahdollisuuksista, vahvaa välittäjäporrasta sekä entistä kohdistetumpia palveluita.
Menestystarinoiden rakentamiseksi meillä pitää olla paitsi rohkeutta, alan panostusta ja visiota, myös vahva yhteiskunnallinen asema ja arvostus itse musiikille.
Joulukuussa 2018 Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon voittajaksi valittiin artistiyhtiö Apocalyptica Agency Oy. Kiitospuheessaan yhtiön toimitusjohtaja Eicca Toppinen kertasi avoimesti mutta innostavasti Apocalyptican ajoittain kivistäkin tietä maailmanmaineeseen: lainaneuvotteluja pankeissa, tappiollisia kiertueita ja kovaa tinkimätöntä työtä, joka ei heti maksanut itseään takaisin. Kuitenkin laadukkaan suomalaisen musiikkikoulutuksen luoma vahva pohja, intohimoinen usko omaan visioon, yrittäjäasenne sekä alalta saatu tuki ovat vuosien saatossa vieneet Apocalyptican musiikkimaailman huipulle – ja nykyiseen liki kolmen miljoonan euron vuotuiseen liikevaihtoon.
Tämänkaltaisia menestystarinoita ja esimerkkejä musiikkivientimme kaipaa. Niiden rakentamiseksi meillä pitää olla paitsi rohkeutta, alan panostusta ja visiota, myös vahva yhteiskunnallinen asema ja arvostus itse musiikille. Tarvitsemme laajaa ymmärrystä musiikin moniulotteisesta merkityksestä – niin sosiaalisesti, kulttuurisesti kuin taloudellisestikin. Luovien sisältöjen vientipotentiaali voi olla tulevaisuudessa huikean suuri. Oikein tuettuna ja käytettynä luovat alat voivat olla globaalin talouden ajureita. Ja juuri musiikilla on voima sitoa yhteen eri toimialoja.
Suomalaiset maailmalle ja maailma Suomeen
Kaikkien asiakasryhmiemme strategisissa tavoitteissa korostuu kansainvälisten kontaktiverkostojen luominen ja laajentaminen. Toimintamallit ovat kaikille samanlaisia. Avaintoimintojemme nimissä asiakkaamme osallistuivat lukuisille vientimatkoille, vierailivat kansainvälisissä ammattilaistapahtumissa sekä verkostoituivat Suomeen kutsumiemme kansainvälisten portinvartijoiden kanssa. Työpajoissamme valmennettiin kansainvälistyjiä niin uran rakentamisen kuin musiikin synkronoinnin alueilla.
Järjestimme Helsingissä Arctic Paradise World & Jazz Event -tapahtuman, johon osallistui vieraana 20 kansainvälistä maailmanmusiikin ja jazzin ammattilaista. Tämän tyyppinen Suomi solmukohtana -ajattelu vahvistunee myös tulevaisuudessa: on tärkeä saada myös kansainvälistä musiikkikenttää Suomeen.
Suomi solmukohtana -ajattelu vahvistunee myös tulevaisuudessa: on tärkeä saada myös kansainvälistä musiikkikenttää Suomeen.
Music Finlandin kokoamat riippumattomat valitsijatyöryhmät myönsivät live-tukea yhteensä 40 tuensaajalle ja teosvientitukea yhteensä 36 tuensaajalle. Kaikkiaan Music Finland kanavoi Suomen musiikkialan toimijoille 377 024 euroa hanke- ja muina tukina.
Vuonna 2017 lanseerattua kärkitoimijoiden viennin tukemiseen tarkoitettua musiikkivientiohjelmaa Fast Trackia saatiin myös kasvatettua: kolmelle edellisen vuoden ohjelmaan valituista vientihankkeista (Alma, Isac Elliot sekä Axel Ehnström ja kustannusyhtiö Elements Musicin vientiputki) myönnettiin jatkorahoitus toiselle vuodelle. Lisäksi ohjelmaan mukaan valikoitui kolme uutta hanketta: Battle Beast, Lost Society ja Lxandra taustayhtiöineen.
Uudenlaisia kansainvälistymisen toimintamalleja kokeiltiin, kun vientipäällikkö Katariina Sorsa vastasi biisiviennin vision toimintakutsuun työskentelemällä reilun kuukauden ajan kustannusalan ja synkronoinnin parissa Los Angelesissa.
Yhdenvertaisuutta ja vaikuttavuutta
Suomalaisen musiikin kansainvälistymisen elinehto on toimiva kotimainen musiikkikenttä ruohonjuuritasosta lähtien. Siksi koemme tärkeäksi roolimme maamme vaikuttajaviestinnässä. Vuoden aikana tämä näkyi erityisesti Yhdenvertainen musiikkiala -hankkeen kautta, jonka päivittämistä ja jalkauttamista pyrimme edesauttamaan niin Music Finlandissa kuin FMQ-lehdessä.
Tärkeä osa strategiamme seurantaa on mitata palvelujemme ja toimintojemme vaikuttavuutta. Musiikin kentän ja arvoketjun rihmastomaisuus tuovat siihen omat haasteensa, mutta vuonna 2018 saimme tietyillä hyvin rajatuilla kyselyillä lupaavia tuloksia. Vuosina 2015–2016 saksankieliseen Eurooppaan suuntautuneen Aus Finnland -kärkihankkeemme seurantakyselyn perusteella muutaman vuoden takainen hanke auttaa kotimaisia musiikkialan toimijoita edelleen monipuolisesti. Pienimuotoisempi kysely vuoden 2016 Arctic Paradise World & Jazz -tapahtumasta toi samankaltaisen positiivisen viestin tapahtuman aikana solmittujen kontaktien hyödyistä. Vastauksissa korostui pitkäjänteisen toiminnan merkitys kansainvälisellä musiikkikentällä ja kontaktien luomisessa.
Yhteinen tahtotila toimii alan voimavarana
Aloitin itse Music Finlandin toiminnanjohtajana toukokuussa. Sain kunnian liittyä ammattitaitoiseen ja motivoituneeseen tiimiin, joka jakaa yhteisen kunnianhimoisen visiomme. On ollut hienoa huomata myös järjestöjen, yhdistysten ja yritysten – sekä koko asiakaskuntamme – sitoutuminen suomalaisen musiikkiviennin edistämiseksi. Koen että olemme nauttineet myös vahvaa ja aitoa kiinnostusta sekä tukea rahoittajiltamme – opetus- ja kulttuuriministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, Musiikin edistämissäätiöltä sekä kahdeksalta jäsenjärjestöltämme.
Suomella on vielä matkaa kansainvälisen musiikkimarkkinan keskiöön. Mutta terveessä organisaatiossa työskennellen sekä alan yhteisen tahtotilan ja avoimen kommunikaation avulla sinne kipuaminen on helpompaa ja realistisempaa.
Suomella on vielä matkaa kansainvälisen musiikkimarkkinan keskiöön. Mutta terveessä organisaatiossa työskennellen sekä alan yhteisen tahtotilan ja avoimen kommunikaation avulla sinne kipuaminen on helpompaa ja realistisempaa. Vuonna 2018 otimme jo suuria askeleita tähän strategiamme osoittamaan suuntaan. On ollut hedelmällistä analysoida tuloksia yhdessä asiakkaidemme ja jäsentemme kanssa. Näin vuodelle 2019 on jo uskoakseni luotu merkittäviä askelmerkkejä.