Toimialan kehittäminenMusic Finland tukee musiikkitoimialan kehittämistä ja kasvua kotimaassa ja kansainvälisesti sekä omin hankkein että tekemällä yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa. Alaa yhdistävien kehittämishankkeiden lisäksi Music Finland tuottaa ja kerää tutkimus- ja asiantuntijatietoa suomalaisesta musiikkitoimialasta koko alan yhteiseksi hyödyksi sekä medialle.
Musiikkialan kasvustrategia
Music Finland toteutti vuoden 2022–2023 aikana laajan musiikkialan kasvustrategiahankkeen. Kokonaisuus rahoitettiin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility, RRF). Rahoituksen avulla toteutettiin joukko erilaisia projekteja ja aloitteita, joiden tavoitteena oli luoda parempia edellytyksiä edistää musiikkialan kasvua.
Kasvustrategiahankkeen tavoitteena kokonaisuudessaan oli saada aikaan musiikkialan kasvua edistävää konkreettista tekemistä ja toimenpiteitä sekä sitouttaa alaa yhteistyöhön. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa ja ehdotuksia erilaisista kasvua ja elpymistä mahdollistavista toimenpiteistä koko alalle. Tuotimme, tuimme ja toteutimme hankkeessa työkaluja investointien, työpaikkojen ja kasvun lisäämiseksi musiikkialalle sekä musiikin integroitumiseen tiiviimmin muiden toimialojen kanssa. Musiikkialaan jatkossa yhä tiiviimmin yhteydessä olevia toimialoja ovat mm. AV-tuotannot, teknologia-, peli- ja finanssiala, joiden kanssa hankkeessa etsittiin ja pilotoitiin uusia kestäviä yhteistyömalleja.
Kasvustrategia-hankkeen osana rahoitettiin seuraavia Music Finlandin hankkeita vuoden aikana: South By Southwest, Nordic Trade Mission Nashville, International Music Business Master Class -ohjelma, Music Finland Fast Track Music Business Accelerator, Music Tech Europe ja biisiviennin visiotyön käytännön toteutus (artistiviennin visiotyö).
Music Tech Europe
Musiikkialan kasvustrategia -hankkeen tilannekuvaraportin toimenpidesuosituksiin kuului toimialarajoja ylittävien yhtistyöverkostojen ja dialogin rakentaminen. Yksi konkreettisista toimenpiteistä oli Music Tech Europe -yhdistyksen perustaminen, jota olimme mukana käynnistämässä yhdessä kahdeksan muun partnerin kanssa. Music Tech Europen tarkoitus on kehittää yhteistyötä musiikkialan toimijoiden ja musiikkialan teknologia- ja palvelusektorin (music tech) yritysten kanssa kasvun, kansainvälistymisen ja innovaatiopotentiaalin kasvattamiseksi alalla.
Music Tech Europe (MTE) luo Euroopan laajuisesti alustoja dialogin kasvattamiselle eri tapahtumissa ja sen tavoitteena on hankkia tulevaisuudessa ulkoista rahoitusta toiminnalle, joka tarjoaa myös Music Finlandin asiakkaille mahdollisuuksia kokeilla uusia liiketoiminta- ja vientikonsepteja teknologiayritysten kanssa. Vuonna 2023 suomalaisia ammattilaisia osallistui Music Tech Europen järjestämiin tapahtumiin ja sisältöihin mm. Sonar+D -tapahtumassa Barcelonassa ja Athens Music Week -tapahtumassa Ateenassa.
Tutkimus
Music Finlandin tutkimustoiminta tuottaa asiantuntijatietoa, jonka avulla kehitetään suomalaista musiikkialaa ja musiikkivientiä. Vuosittain selvitetään esimerkiksi musiikkialan taloutta sekä musiikkiviennin arvoa. Lisäksi seuraamme omien hankkeidemme vaikutuksia sekä teemme aktiivista yhteistyötä musiikkialan tutkijoiden ja muiden organisaatioiden kanssa sekä osallistumme alan keskusteluun.
Vuonna 2023 Music Finlandin tutkimustoiminnassa selvitettiin erityisesti suomalaisen musiikkialan kansainvälistymisen tapoja sekä rakennettiin yhdessä muiden musiikkialan järjestöjen kanssa uusia tapoja arvioida musiikkialan taloutta Suomessa. Lisäksi luotiin näkökulmia musiikkialan kansainvälisiin tutkimuksiin, trendeihin ja markkinoihin.
Selvitykset kertoivat kansainvälistymisen tilanteesta
Music Finlandin omat selvitykset vuonna 2023 osoittivat koronapandemian vielä näkyvän musiikkialan kansainvälistymisessä. Syyskuussa julkaistu Musiikkiviennin arvo -selvitys kertoi, että elävän musiikin vienti ei ollut vielä vuonna 2022 palautunut entiselle tasolleen. Tekijänoikeuksista ulkomailta saatava tulo oli sen sijaan kasvanut ja äänitevienti pysynyt entisellään. Musiikkiviennin kokonaisarvoksi muodostui 130,6 miljoonaa euroa mukaan laskien musiikkiviennin muut tavarat ja palvelut. Musiikkiviennin ydinalueista tuloutui vuonna 2022 Suomeen 25,6 miljoonaa euroa eli yli 40 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Elävän musiikin tilannetta kuvasi myös kesäkuussa julkaistu selvitys elävän musiikin kansainvälistymisestä. Yhteistyössä Suomen Jazzliiton kanssa tehdyllä kyselytutkimuksella kartoitettiin viiden edeltävän vuoden aikana tehtyjä esityksiä ulkomailla sekä kiertuetoiminnan käytäntöjä eri genreissä. Lisäksi alalta haluttiin kuulla näkemyksiä kestävästä kehityksestä kansainvälisessä kiertuetoiminnassa. Kyselyn mukaan suomalainen musiikki oli soinut viiden tarkasteluvuoden aikana kaikilla mantereilla, eniten Euroopassa. Pandemian vaikutus ulkomaisiin esitysmääriin näkyi kuitenkin kyselyn tuloksissa myös selvästi.
Kesäkuussa julkaistu musiikintekijöiden ja kustantajien vuoden 2022 vientionnistumisia tilastoiva Popmusiikin teosvienti -raportti puolestaan kertoi biisiviennin pitkään jatkuneesta kasvusta, vaikka edellisen vuoden huippulukemaan ei nyt yllettykään. Selvitykseen tilastoitiin 125 vuoden 2022 aikana julkaistua ulkomaisten artistien esittämää suomalaisten tekijöiden pop-kappaletta. Suurin osa kappaleista oli tehty Euroopan markkinoille, mutta myös Aasian rooli pysyi keskeisenä. Matkustamisen vaikeutuminen oli vaikuttanut monien kansainvälisten musiikintekijöiden uraan, mutta julkaistujen kappaleiden joukossa oli myös monia luontevasti etäyhteyksin tehtyjä kappaleita.
Musiikkialan taloutta selvitettiin yhdessä alan muiden järjestöjen kanssa
Syyskuussa julkaistiin myös Music Finlandin jo yli kymmenen vuoden ajan tuottama Musiikkialan talous Suomessa -raportti, jossa koostetaan alan tuottamat tiedot musiikkialan talouden eri sektoreista. Musiikkialan kokonaisarvo nousi vuonna 2022 yli 1,25 miljardiin euroon (+16 %). Musiikkialan ydinsektoreilla (yhteensä 791 miljoonaa euroa) kasvu näkyi erityisesti elävässä musiikissa. Ydinsektorien lisäksi kokonaisarvoon lasketaan musiikkikoulutus, jonka arvo perustui nyt ensi kertaa musiikkikoulutussektorin toimijoiden uuteen laskelmaan, 455 miljoonaa euroa. Tiedot musiikkikoulutuksen eri asteilta keräsivät Musiikkikoulutuksen visio 2030 -hankkeen jatkotyöryhmän Visiosta vaikuttavuuteen 2030! jäsenet.
Koko luovan talouden kansantaloudellista merkitystä selvitettiin myös osana Luovat ry:n ja musiikkialan useiden järjestöjen Taloustutkimukselta ja FCG:ltä tilaamaa selvitystä. Tilastokeskuksen toimialaluokituksen pohjalta kartoitettiin yksityisen sektorin liikevaihtoa ja julkisen sektorin tai yhteisöjen toimintamenoja. Luovien alojen kansantaloudelliseksi vaikutukseksi saatiin näin 15,8 miljardia euroa, josta musiikin osuus on noin 1,2 miljardia euroa.
Tietoa musiikkialan kansainvälistymisestä
Vuoden aikana tuotettiin myös musiikkivientiä tukevaa muuta tietoa musiikkialasta ja kansainvälistymisestä. Suomalaisten elokuvasäveltäjien toimintaa kartoitettiin haastatteluin, ja elokuvasäveltäjien kansainvälistymisen näkymistä tilattiin tiekartta tutkimus- ja strategiakonsulttiyhtiö Sound Diplomacylta. Selvityksiä hyödynnettiin elokuvasäveltäjien valmennusohjelmassa ja kooste tuloksista julkaistaan laajemmalle yleisölle vuoden 2024 alussa.
Taideyliopiston Arts management -koulutusohjelmaan tehtiin vuoden 2023 aikana yhteensä kolme pro gradu -tutkielmaa liittyen Music Finlandin toimintaan. Anna-Liisa Nylund selvitti tutkielmassaan koronapandemian vaikutuksia suomalaisten vientiartistien uriin sekä artistien tarvitsemaa tukea vientiuriensa uudelleen käynnistämiseksi ja jatkamiseksi. Anne-Maria Mäkelä puolestaan tutki gradussaan Music Finlandin metaversumiprojektia sekä metaversumia musiikkiympäristönä. Maria Metsalo kartoitti opinnäytetyössään muusikoiden ja musiikkialan ammattilaisten ulottuvilla olevia tukia ja koulutuksia, tapaustutkimuksena Music Finlandin Music Business Masterclass.
Muita tutkimuksen uutisia koostettiin vuoden aikana neljästi Music Finlandin verkkosivuille, ja kaksi näistä lähetettiin myös uutiskirjeenä. Music Finlandin omien selvitysten lisäksi uutiskirjeissä kerrottiin lyhyesti musiikkialaa koskevista kotimaisista ja kansainvälisistä raporteista, jotka käsittelivät monipuolisesti alaa kansainvälisesti puhuttavia teemoja. Alan kansainvälisiä ilmiöitä luodattiin myös Näkymiä musiikkialalta -kirjoitussarjassa, jossa julkaistiin vuoden aikana kaksi kirjoitusta musiikkiviennin eri alueilta.
Musiikkialan kasvustrategia rahoitettiin Euroopan Unionin Next Generation EU -rahoituksella, jota kanavoidaan RRF (Recovery and Recilience Facility) -tuen kautta kansallisesti opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta.
