Kohdemarkkinoiden tuntemus, kontaktit ja liiketoimintaosaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä ominaisuuksia kansainvälisellä kentällä toimiville musiikkialan ammattilaisille. Music Finland järjestää työpajoja ja muita tilaisuuksia, joissa käsitellään markkina-alueiden lisäksi alan eri sektorien asioita.
Vuonna 2022 Music Finlandin tilaisuudet palasivat pitkälti jälleen fyysisiksi, vaikka myös verkkoseminaareja järjestettiin.
Lentoon valmensi nykymusiikin säveltäjiä
Nykymusiikin säveltäjille suunnattu Lentoon-kansainvälistymisvalmennus toteutettiin syyskaudella. Ohjelmassa oli mukana kahdeksan säveltäjää. Kokonaisuus sisälsi neljä yhden päivän mittaista valmennusta, joiden teemoina olivat mm. viestintä, oman osaamisen markkinointi, neuvottelutaidot sekä säveltäjän kansainvälinen toimintaympäristö ja verkostot.
Lisäksi keskusteltiin säveltäjän identiteetistä sekä henkisestä hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta. Valmennuspäivien lisäksi jokainen osallistuja sai henkilökohtaista mentorointia yhden ohjelman kansainvälisen mentorin kanssa. Valmennukseen sisältyi myös osallistuminen Music x Media -tapahtumaan. Mentoreina ja valmentajina toimi kaikkiaan 13 suomalaista ja kansainvälistä alan ammattilaista.
Työpajat ja tilaisuudet
Eri genreille ja sektoreille räätälöityjä asiakastilaisuuksia, työpajoja ja infotunteja tehtiin kaikkiaan 13 kappaletta. Niissä perehdyttiin esimerkiksi soittolistoille pitchaamiseen, tekijänoikeuksiin kansainvälisesti, Kiinan markkinaan, vientivalmiuksiin, tukipalveluihimme sekä brändinhallintaan monenlaisista eri kulmista katsottuna. Vientivalmennuksissa huomioitiin myös niin musiikintekijät kuin elokuva- ja taidemusiikin säveltäjät.
Lisäksi jatkoimme nuorten musiikintekijöiden valmentamiseen keskittyvää Top-20 Future Hitmakers -ohjelmaa yhteistyössä Teoston, Suomen Musiikintekijät ry:n ja Musiikkikustantajien kanssa. Lisäksi osallistuimme 18 muun kansainvälisen musiikkivientiorganisaation kanssa Global Music Match -projektiin, jossa folkin ja maailmanmusiikin artistit jakoivat tietotaitoaan muun muassa promootioviestinnästä.
Venäjän helmikuussa käynnistämä hyökkäysota Ukrainaan vaikutti Music Finlandin toimintaan siten, että kaikki Venäjälle suunnitteilla olleet hankkeet jäädytettiin saman tien. Yllättävä tilanne vaikutti myös asiakkaiden vientisuunnitelmiin. Music Finland järjesti 31.3. keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin sodan vaikutuksia musiikkialan näkökulmasta. "Suljemmeko portin itään? – Kansainvälinen musiikkiala ja Venäjä" -otsikolla keskustelua kävivät venäläinen toisinajattelija ja rock-vaikuttaja Artemy Troitsky, toimittaja Anna Laine, suomalais-ukrainalainen pianisti Justas Stasevskij sekä Radion sinfoniaorkesterin intendentti Tuula Sarotie. Keskustelua johdatteli toimittaja Markus Leikola.
Tutkimus
Music Finland tukee tutkimus- ja asiantuntijatiedon avulla musiikin tekemisen edellytyksiä sekä musiikkialan kilpailukykyä kotimaassa ja kansainvälisesti. Tuotamme ja keräämme tietoa suomalaisesta musiikkitoimialasta koko alan yhteiseksi hyödyksi sekä medialle. Lisäksi seuraamme omien hankkeidemme vaikutuksia, teemme aktiivista yhteistyötä musiikkialan tutkijoiden ja muiden organisaatioiden kanssa sekä osallistumme alan keskusteluun.
Music Finlandin tutkimustoiminta vuonna 2022 tuotti tietoa suomalaisen musiikkiviennin ajankohtaisesta tilanteesta ja koko musiikkialan tulevaisuudennäkymistä koronapandemiasta toivuttaessa. Vuoden aikana loimme myös näkökulmia musiikkialan kansainvälisiin trendeihin ja markkinoihin ja selvitimme alan kotimaista tilannetta yhdessä muiden musiikkialan järjestöjen kanssa.
Kasvupotentiaalia kansainvälisestä toiminnasta
Music Finlandin vuosittaisiin selvityksiin kuuluvat musiikintekijöiden ja kustantajien vientionnistumisia tilastoiva Popmusiikin teosvienti -raportti sekä musiikkialan ja musiikkiviennin taloudellisesta tilanteesta kertova Musiikkialan talous ja vienti. Molempia selvityksiä on tehty jo useiden vuosien ajan, joten ne antavat näkymän kansainvälistymistoiminnan tuloksiin pitkällä aikavälillä. Vuoden 2022 aikana julkaistiin edelliseltä vuodelta kerätyt tiedot, jotka kertovat musiikkiviennin tilanteesta pandemian keskellä.
Popmusiikin teosviennin tilasto on ollut viimeisen viidentoista vuoden aikana voimakkaan nousujohteinen. Kesäkuussa valmistuneet tiedot kertoivat biisiviennin uudesta huipusta: koronapandemiasta huolimatta vuonna 2021 julkaistiin yhteensä 144 ulkomaisten artistien esittämää popkappaletta, joilla oli mukana suomalaisia tekijöitä. Selvityksen perusteella myös tekijäjoukko oli kasvanut ja monipuolistunut, mikä vahvisti kuvaa biisiviennin ammattimaistumisesta viime vuosina. Menestyneimmät suomalaistekijöiden kappaleet ylittivät markkina-alueiden rajoja.
Musiikkialan talous ja vienti -selvityksessä näkyivät vielä selvästi pandemian vaikutukset musiikkialaan ja -vientiin. Selvityksen mukaan musiikkialan taloudellinen arvo kotimaassa (890 miljoonaa euroa) palautui vuonna 2021 hiukan pahimmasta koronavuodesta, mutta esimerkiksi elävän musiikin yksityissektorin arvo jäi edelleen vain noin kolmasosaan pandemiaa edeltäneestä ajasta. Myös musiikkiviennissä hankalin tilanne oli elävän musiikin viennissä. Sen sijaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti äänitemarkkina oli noususuunnassa. Musiikkiviennissä kasvua puolestaan syntyi myös muista tavaroista ja palveluista; kaikkiaan musiikkiviennin kokonaisarvo kasvoi yhteensä noin seitsemällä prosentilla ja oli nyt yhteensä 93,1 miljoonaa euroa.
Musiikkialabarometri ja kasvustrategian tilannekuva kartoittivat alan tilannetta ja tulevaisuuskuvaa
Vuoden 2022 aikana toteutettiin myös kaksi laajaa suomalaisen musiikkialan tilannetta luotaavaa tutkimusta, musiikkialan barometri sekä kasvustrategiahankkeen tilannekuva.
Musiikkialan barometri toteutettiin keväällä 2022 jo kolmatta kertaa. Kolmen vuoden välein tehdyn laajan kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää alan ammattilaisten näkemyksiä ja tuntemuksia musiikkialan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Kysely suunniteltiin ja jaeltiin yhdessä Music Finlandin jäsenjärjestöjen kanssa, ja siihen saatiin nyt ennätyksellisen paljon vastauksia.
Kyselyn tuloksissa näkyi selvästi koronavuosien vaikutus. Monille tilanne oli aiheuttanut suurta ahdinkoa ja huolta, mutta tästä huolimatta barometrin tulokset kertoivat positiivisista tulevaisuudenodotuksista. Kasvua odotettiin elävän musiikin lisäksi esimerkiksi synkronoinnista. Ratkaistavien asioiden kärkeen barometrissa nousi puolestaan itsensä työllistävien sosiaali- ja eläketurva.
Musiikkialan tilannetta ja muutossuuntia tarkasteltiin toisesta näkökulmasta keväällä 2022 musiikkialan kasvustrategiahankkeen tilannekuvassa. Jani Jalosen (Grand Music Consulting) tekemä laaja analyysi perustui muiden lähteiden lisäksi 24 ammattilaisen haastatteluihin musiikkialalta sekä alaa läheltä olevilta tahoilta. Tavoitteena oli tunnistaa alaa yhdistäviä teemoja ja mahdollisuuksia sekä synnyttää toimenpiteitä kasvun edellytysten parantamiseksi.
Raportin johtopäätökset osoittivat sekä kasvun pullonkauloja että potentiaalia. Alan olosuhteet olivat vielä kahtia jakautuneet – digitaalinen äänitemarkkina oli jo voimakkaassa kasvussa, kun taas elävän musiikin markkina vielä toipui koronatilanteesta. Kaikkiaan kasvulle nähtiin mahdollisuuksia, jotka kuitenkin vaativat uusien toimintamallien kokeilua ja omaksumista. Toimenpide-ehdotukset korostivat yhteisiä kasvutavoitteita ja lisääntyvää yhteistyötä sekä musiikkialan sisällä että toimialojen välillä.
Näkymiä kansainvälisen musiikkialan tilanteeseen
Vuoden 2022 aikana Music Finland oli mukana myös kartoittamassa musiikkialan kansainvälistä tilannetta ja markkinapotentiaalia. Alkuvuonna tilattiin katsaus Espanjan musiikkimarkkinasta tutkimus- ja strategiakonsulttiyhtiö Sound Diplomacylta. Music Finlandille räätälöity selvitys esitteli markkina-alueen kokoa ja rakennetta, sen monia erityispiirteitä sekä sen potentiaalia suomalaisten vientimarkkinana.
Pohjoismaisten musiikkialan toimijoiden STATUS-verkoston puitteissa julkaistiin syyskuussa raportti klassisen ja nykymusiikin tilanteesta eri Pohjoismaissa. Raportissa käytiin läpi kenttään vaikuttavia ilmiöitä, haasteita ja signaaleja, joiden pohjalta voidaan tunnistaa mahdollisuuksia ja lisätiedon tarpeita. Raportti on vapaasti luettavissa osoitteessa nordicstatus.org.
Vuoden 2022 aikana lähetettiin kaksi Tutkimuksen uutiskirjettä, jotka julkaistiin myös Music Finlandin verkkosivuilla koosteena (lue täältä ja täältä). Music Finlandin omien selvitysten lisäksi uutiskirjeissä kerrottiin lyhyesti musiikkialaa koskevista kotimaisista ja kansainvälisistä raporteista, jotka käsittelivät monipuolisesti alaa kansainvälisesti puhuttavia teemoja. Alan kansainvälisiä muutostrendejä luodattiin myös Näkymiä musiikkialalta -kirjoitussarjassa, jossa julkaistiin vuoden aikana kolme kirjoitusta, aiheina alan tulevaisuudensuunnat, pohjoismainen yhteistyö sekä musiikkivienti metaversumissa.
Yhteistyötä kotimaisella kentällä
Music Finland oli mukana vuoden aikana myös muissa musiikki- ja kulttuurialan tilannetta eri näkökulmista luotaavissa hankkeissa.
Alkuvuonna musiikkialan eri järjestöt tuottivat yhdessä kyselyn yhdenvertaisuudesta musiikkialalla, joka tavoitti yli 1000 vastaajaa musiikkialalta. Yhdenvertaisuustyö jatkui konkreettisilla toimenpiteillä, esimerkiksi Esiinnyn edukseni -ohjeistuksen julkaisulla toukokuussa.
Musiikkialan yhteiseen tiedonkeruuseen ja vaikuttamiseen osallistuttiin osana musiikkialan järjestöjen ja organisaatioiden laajempaa ryhmää. Music Finland oli aktiivisesti mukana myös uuden, tekijänoikeusjärjestöjen Gramex ja Teosto omistaman musiikkiala.fi-sivuston suunnittelussa ja sisällöntuotannossa.
Musiikkialan kasvustrategia rahoitettiin Euroopan Unionin Next Generation EU -rahoituksella, jota kanavoidaan RRF (Recovery and Recilience Facility) -tuen kautta kansallisesti opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta.
