Musiikkiala on uuden kasvukauden edessä. Digitaalisten musiikkimarkkinoiden positiivinen kehitys tarjoaa mahdollisuuksia koko alalle, ja tuo varmasti lisävauhtia myös muutaman vuoden tasaisessa kasvussa olleeseen musiikkivientiin. Tähän uskoo myös ala, joka arvioi viime vuonna tehdyn Musiikkialan barometrin perusteella viennin kehitysnäkymät positiivisiksi.
Musiikkiala kohtaa silti edelleen epävarmuustekijöitä ja haasteita, jotka liittyvät osin alan kasvua vauhdittaviin suoratoistopalveluihin. Liiallinen polarisoituminen on aito riski alalla, ja uusia yrityksiä syntyy melko hitaasti. Menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla suomalaisten musiikkitoimijoiden on lisäksi suurilta osin luovuttava yhä hallinnoimistaan tekijänoikeuksista, mikä johtaa siihen, että suurin osa suomalaisen musiikin luomasta arvosta valuu ulkomaisten toimijoiden kassaan. Kilpailu- ja investointikyvyn kehittäminen onkin yksi lähitulevaisuuden tärkeimmistä haasteista.
Aus Finnland vauhditti kasvua saksankielisillä markkinoilla
Vuoden 2016 lopussa päättynyt Aus Finnland -kärkihanke oli Suomen musiikkialan kaikkien aikojen mittavin yksittäinen kansainvälistymispanostus. Hankkeen ydintehtävänä oli parantaa kansainvälistymisen ja viennin tekemisen edellytyksiä saksankielisessä Euroopassa pitkällä aikavälillä. Toki hankkeella tavoiteltiin myös konkreettisia lyhyemmän tähtäimen tuloksia, kuten osaamisen ja verkostojen sekä viennin euromääräistä kasvua.
Hankkeeseen osallistuneiden yritysten liikevaihto saksankielisestä Euroopasta kaksinkertaistui hankevuosien aikana. Tämä on erinomainen tulos, kun sitä verrataan musiikkiviennin keskimääräiseen kahdeksan prosentin kokonaiskasvuun viime vuosien aikana. Aus Finnlandin aikana Saksan radioissa soitettujen suomalaisartistien määrä kaksinkertaistui, ja suomalainen musiikki tavoitti vuosittain yli miljoonayleisön keikoilla ja konserteissa. Aus Finnlandiin osallistuneet toimijat uskovat toiminnan kasvavan myös seuraavina vuosina, mikä on ehkä se kaikkein tärkein tulos hankkeen vaikuttavuutta arvioitaessa – musiikkiviennissä tulokset konkretisoituvat harvoin vuodessa tai kahdessa. Lue lisää hankkeen tuloksista täältä.
Panostusta kärkiprojekteihin
Haluamme jatkossa tarjota apua kansainvälistymiseen entistä yksilöllisemmistä lähtökohdista. Osa vuonna 2017 päivitettävää uutta strategiaamme on aiempaa määrätietoisempi panostaminen kaikkein potentiaalisimpiin menestyjiin. Kansainväliset menestystarinat ovat pienelle musiikkimarkkinalle tärkeitä: ne synnyttävät suomalaiselle alalle osaamista ja verkostoja, motivoivat muita viennintekijöitä sekä tuovat yrityksille euroja, jotka voidaan investoida uusien kykyjen ja vientiprojektien kehittämiseen.
Viennin tukemisen leikkaaminen ei ole trendi, jonka soisi jatkuvan. Music Finlandin etuja ovat aina olleet läheisyys toimijoihin, syvällinen toimialan tuntemus ja alan tarpeisiin perustuvien uusien mahdollisuuksien tunnistaminen. Tämä näkyy myös tuloksissa: valtion panostukset musiikkivientiin ovat tuoneet aina hyvän tuoton investoinnille. Vaikka musiikkiala on verrattain pieni toimiala, sen välilliset vaikutukset ovat huomattavasti ydintoimintaa suuremmat. Aineettomasta pääomasta ammentavan alan kasvumahdollisuudet ovat myös merkittävät.
Jotta kasvua saataisiin aikaan, tarvitaan kuitenkin kilpailukykyä kasvattavia – toimialan omista lähtökohdista suunniteltuja – rahoitusinstrumentteja ja tukimuotoja. Hallituksella ja ministeriöillä onkin nyt ratkaiseva paikka osoittaa tilannetajunsa, sillä muuten jäämme helposti ulos nopeasti liikkuvasta junasta!
Hyvässä työpaikassa tehdään hyviä tuloksia
Työntekijät eivät ole organisaatiolle vain työn suorittava voimavara. Työyhteisö määrittelee organisaation, ja tämä pätee erityisesti asiantuntijatyössä. Music Finlandin henkilökunta ja erityisesti asiakkaan oma yhteyshenkilö ovat organisaation kasvot asiakkaalle, ja tämän saama palvelukokemus henkilöityy usein vahvasti kyseisen projektin parissa työskenteleviin henkilöihin. Music Finlandin bränditutkimuksessa 70% musiikkivientiä tekevistä toimijoista nosti henkilökohtaisen kontaktin tärkeimpien viestintäkanavien joukkoon.
Pari vuotta sitten päätimme, että haluamme määrätietoisesti parantaa Music Finlandia työpaikkana. Lähtötasomme ei ollut huono, mutta taustalla oli halu kasvaa esimerkilliseksi työnantajaksi ja työpaikaksi, jossa voidaan samanaikaisesti menestyä, viihtyä ja inspiroitua. Yhdessä olemme tehneet paljon muutoksia ja kehittäneet työskentelyämme suuntaan, joka antaa tilaa kehittyä, muuttua ja luoda uutta – sekä on luonnollisesti myös mahdollisimman tuottavaa. Työkulttuurimme muodostuu yhtäältä mahdollisuudesta tehdä yksilöllisiä, elämäntilanteesta ja omista toiveista kumpuavia valintoja sekä toisaalta yhteispelistä, siis vastuusta omasta tiimistä ja työyhteisöstä. Kehitystyö on kantanut hedelmää ja nostanut Music Finlandin Suomen parhaimpien työpaikkojen joukkoon Great Place to Work -tutkimuksessa.
Käynnissä oleva vuosi 2017 näyttää suomalaisen musiikin kansainvälistymisen kannalta erinomaiselta. Me Music Finlandissa työskentelemme tinkimättömästi sen eteen, että uusia onnistumisia ja läpimurtoja voi syntyä entistä enemmän!