Toimialan kehittäminen ja tutkimus

Kohdemarkkinoiden tuntemus, kontaktit ja liiketoimintaosaaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä ominaisuuksia kansainvälisellä kentällä toimiville musiikkialan ammattilaisille. Music Finland järjestää työpajoja ja muita tilaisuuksia, joissa käsitellään markkina-alueiden lisäksi alan eri sektorien asioita.

Vuonna 2016 Music Finlandin tilaisuuksissa pureuduttiin esimerkiksi Saksan musiikkimarkkinaan, artistin kehittämiseen, alan lakiasioihin ja streaming-palveluiden mahdollisuuksiin. Lisäksi Music Finland järjesti yhteistyössä Teoston ja Musiikkikustantajien kanssa uuden, nuorten musiikintekijöiden valmentamiseen keskittyvän Future Top-20 Hitmakers -ohjelman.

Mentoroinnissa jaettiin osaamista

Mentorointitapaamisissa Music Finlandin asiantuntijat keskustelevat asiakkaiden kanssa heidän kansainvälistymiseen liittyvistä tarpeistaan sekä antavat neuvoja ja jakavat osaamistaan ja kokemustaan vientiin ja kansainvälistymiseen liittyen. Vuoden aikana henkilökohtaisissa mentorointitapaamisissa kävi 56 henkilöä, sekä musiikkialan yrittäjiä, että yksittäisiä muusikoita ja musiikintekijöitä. Mentoreina toimivat Riku Salomaa, Heli Lampi, Henna Salo ja Katariina Sorsa.

Musiikkialan Naistenklinikka

Musiikkialan Naistenklinikka kokoaa alan naistoimijat keskustelemaan ajankohtaisista musiikkialan rakenteisiin liittyvistä kysymyksistä. Vuoden 2016 Naistenklinikalla keskusteltiin rooleista; missä rooleissa naiset alalla toimivat ja miten he liikkuvat urallaan. Avauspuheenvuoron piti musiikin- ja sukupuolentutkija Taru Leppänen Turun yliopistosta. Tapahtuma järjestettiin Tampereella osana Musiikki ja Media -tapahtumaa.

Tutkimus

Tavoitteenamme on tutkimustiedon avulla tukea musiikin tekemisen edellytyksiä sekä parantaa musiikkialan kilpailukykyä kotimaassa ja kansainvälisesti.

Seuraamme omien hankkeidemme hyötyjä ja vaikutuksia, tuotamme ja keräämme koko musiikkialan ja median käyttöön tietoa suomalaisesta musiikista, teemme aktiivista yhteistyötä alan tutkijoiden ja muiden organisaatioiden kanssa sekä osallistumme alan keskusteluun. 

Vuonna 2016 Music Finland julkaisi kolme tutkimusraporttia.

Ensimmäistä kertaa toteutettu Musiikkialan barometri kartoitti musiikkialan ammattilaisten käsityksiä alan tämän hetkisestä tilasta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Ammattilaisten hiljaista tietoa ei ollut aiemmin kartoitettu näin laajasti. Suomalainen musiikkitoimiala näyttäytyy barometrin tulosten valossa varsin yhtenäisenä. Eri genrejen edustajia ja eri tehtävissä työskenteleviä näyttäisivät koskettavan hieman eri kysymykset, mutta pääpiirteissään vastaajat näkevät tulevaisuuden varsin samansuuntaisesti ja melko valoisana. Alan kasvuun ja myönteiseen kehitykseen uskotaan, mutta huolta toimeentulosta aiheuttavat erityisesti digitalisaation mukanaan tuomat muutokset.

Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleita maailmalla kartoittanut teosvientiselvitys oli niin ikään uusi avaus Music Finlandin tutkimuksiin. Selvitimme julkaisussa popmusiikin teosviennin käsitettä, sekä kokosimme tietoa suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisistä menestyksistä ja teosviennin käytännöistä 2000-luvulla. Ulkomailla julkaistujen kappaleiden määrä on kasvanut selvästi vuosien 2006 ja 2015 välillä, ja suomalaisen popkappaleviennin tekijäjoukko on laaja, mutta suuri osa kappaleista syntyy verrattain harvojen kärkitekijöiden kynästä̈.

Lisäksi julkaistiin vuosittainen tutkimus suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta, joka oli vuonna 2015 kokonaisuudessaan 46,5 miljoonaa euroa. Äänitemyynnin vienti kasvoi lähes kolmanneksen vuodesta 2014, samoin tekijänoikeustulot ulkomailta lisääntyivät liki viidenneksellä. Suurin yksittäinen musiikkiteollisuuden ydinvientiala oli edellisvuoden tapaan elävä musiikki.

Edistimme sekä musiikkialan tutkimusta, että alan toimijoiden ja tutkimuksen vuorovaikutusta myös seminaarikeskusteluissa sekä viestimällä Suomen musiikkikentälle tutkimusraporttien lisäksi vuonna 2016 lanseerattujen tutkimuksen uutiskirjeen ja blogin välityksellä. Tiivistimme musiikkialan pohjoismaista yhteistyötä järjestämällä tutkimusseminaarin otsikolla ”Growth Potential of the Nordic Music Sector”.