Keväällä 2022 toteutettu Musiikkialabarometri kertoo suomalaisen musiikkialan uskosta parempaan tulevaisuuteen. Koronavuosien jälkeen monet ovat aiempaa hankalammassa tilanteessa, mutta jatkossa kasvua odotetaan paitsi elävän musiikin kentältä myös synkronoinnista. Ratkaisuja toivotaan itsensä työllistävien sosiaali- ja eläketurvan ongelmiin.

Musiikkialabarometri toteutettiin nyt kolmatta kertaa, tarkoituksena saada tietoa siitä, miten suomalainen musiikkiala näkee tilanteensa ja tulevaisuutensa. Nykytilanteen arviossa näkyy nyt selvästi viime vuosia kurittanut koronapandemia, ja valtaosa vastaajista kertoo taloudellisen tilanteensa heikentyneen kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Aiempaa huonommin menee erityisesti freelancereilla, vaikka monilla sektoreilla on tapahtunut myös positiivista kehitystä.

Koronapandemia nähdään kyselyssä kuitenkin väliaikaisena haittana, ja yli 60 prosenttia vastaajista uskoo taloudellisen tilanteensa tulevan olemaan parempi kolmen vuoden päästä. Kasvua ennakoidaan erityisesti elävän musiikin kentälle, mutta myös esimerkiksi synkronoinnin eli musiikin liittämisen elokuviin tai peleihin arvioidaan lisäävän musiikkialan tuloja tulevina vuosina. Alalla uskotaan musiikin kulutuksen kasvavan sekä kansainvälistymisen ja musiikkiviennin tuottavan uusia mahdollisuuksia.

Kasvua ei pidetä kuitenkaan itsestään selvänä, vaan menestymiseen vaikuttavat paitsi alan toimintaympäristön muutokset myös oma asenne.

Vaikeita vuosia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia

Hankalien vuosien jälkeen ala nostaa tärkeimmäksi yhteiseksi kehityskohteeksi itsensä työllistävien sosiaali- ja eläketurvan. Se on ollut kärjessä edellisissäkin barometreissä, mutta sen painoarvo näyttää vain vahvistuneen: nyt sen valitsi jo 58 prosenttia vastaajista. Vastaajat toivovat myös elpymistukea koronan jälkeiselle ajalle.

Vaikka koronapandemia on muuttanut monien omaa työtilannetta, näkemykset yhteisistä kysymyksistä näyttävät pysyneen melko samoina vuosien varrella. Musiikkialalla ollaan edelleen vahvasti yhtä mieltä siitä, että suoratoistopalveluissa tulisi antaa tietoja kaikista esittäjistä ja tekijöistä. Hieman edellistä barometria useampi eli kaksi kolmasosaa vastaajista näkee albumikokonaisuudet merkittävänä siitäkin huolimatta, että singlejulkaisut ja soittolistat olisivat kaupallisesti kannattavampia. Elävän musiikin tapahtumien osalta toivotaan monimuotoisuuden tukemista. Media puolestaan sai edelleen heikon arvosanan musiikkialalta.

Myös joitain uusia kysymyksiä esitettiin esimerkiksi muuttuneesta elävän musiikin kentästä. Konserttien suoratoiston vakiintumisen suhteen mielipiteet jakautuvat vahvasti kahtia, ja toiset näkevät sen tulleen jäädäkseen, toiset taas pitävät sitä väliaikaisena vaiheena. Sen sijaan yhdenvertaisuuden ja kestävän kehityksen osalta ehdoton valtaosa vastaajista toivoi aiempaa aktiivisempaa toimintaa.

Barometriin kirjatut sanalliset kommentit kertovat siitä, että musiikkialan toimijat ovat huolissaan omasta toimeentulostaan ja korona-aikana kokemastaan arvostuksen puutteesta mutta myös monista laajemmista yhteisistä teemoista. Esiin nousee erityisesti uusien kykyjen ja marginaalien mahdollisuus päästä esille kapenevassa konsertti- ja mediatarjonnassa.

Tulevaisuudessa nähdään kuitenkin myös mahdollisuuksia, etenkin nyt kun koronatilanne on alkanut sallia alan keskinäiset sekä muusikoiden ja yleisön väliset kohtaamiset ja vuorovaikutuksen. Oma aktiivisuus voi lisätä alan sisäistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Uusia mahdollisuuksia tuovat myös uudet teknologiat ja kansainvälistyminen.

Kyselyn toteutti Music Finland jäsenjärjestöineen, ja se suunnattiin sekä yhteisöille että yksittäisille ammattilaisille eri genreissä ja erilaisissa toimenkuvissa. Määräaikaan mennessä kyselyn oli täyttänyt kokonaan yhteensä 720 vastaajaa, joista valtaosa (89 prosenttia) edusti musiikkialan ammattilaisia, pääasiassa muusikoita ja säveltäjiä.

Lue musiikkialabarometrin 2022 raportti kokonaisuudessaan täältä.