Music Finland: Tietoa ja tutkimuksia musiikkialalta 1/2025

14. 04. 2025

Music Finland koostaa säännöllisesti ajankohtaisia tietoja ja tutkimuksia musiikkialalta. Tällä kertaa aiheina ovat esimerkiksi musiikkialan yhdenvertaisuus, elävän musiikin merkitykset, äänitemarkkina, tekoälyn käyttö musiikissa sekä kulttuurin ja taiteen valtionrahoitus.

Musiikkialan yhdenvertaisuus paranee vähitellen

Huhtikuussa julkaistun yhdenvertaisuusbarometrin mukaan musiikkialan yhdenvertaisuus paranee pikkuhiljaa, mutta epätasa-arvo, epäasiallinen kohtelu ja syrjintä ovat edelleen merkittäviä ongelmia. Barometrikyselyyn vastanneista 53 prosenttia koki alan yhdenvertaiseksi, yli 90 prosenttia piti yhdenvertaisuutta tärkeänä arvona ja neljä viidesosaa toivoi, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämiseksi tehdään aktiivisia toimenpiteitä. Positiivisina piirteinä esiin nousivat esimerkiksi erilaisuuden hyväksyminen ja toisten kunnioittaminen musiikkialalla.

Yhdenvertaisuuden kokemus vaihtelee kuitenkin paljon esimerkiksi sukupuolen, aseman ja iän mukaan. Barometrin mukaan lähes kolmannes kaikista musiikkialalla työskentelevistä on joutunut syrjinnän tai epäasiallisen käytöksen kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Ongelmakohtina mainittiin muun muassa toimentulo, epävarmat pätkätyöt sekä päätösvallan keskittyminen harvoille. Tehokkaina keinoina yhdenvertaisuuden parantamisessa nähtiin julkinen keskustelu sekä rohkeiden ihmisten esimerkki.

Barometrin toteutti yksitoista musiikkialan organisaatiota yhdessä, ja siihen saatiin lähes 1500 vastausta. Lue yhteenveto musiikkiala.fi-sivustolta ja tutustu tutkimusraporttiin tästä linkistä.

Tutustu myös muihin musiikkialan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta eri näkökulmista käsitteleviin tietoihin:

Musiikin sukupuolitasa-arvo kehittyy hitaasti: Soitetuimmat kappaleet pääosin miesten tekemiä (Teosto)
Tutkittua naistenpäivänä: naisten korvaukset kasvavat hitaasti (Gramex)
Grace Goodwin: Gender Equality in the live music sector (LiveDMA) käsittelee sukupuolitasa-arvoa elävän musiikin sektorilla
Juuri julkaistu Perspektivmätning (Musiksverige) tarkastelee ruotsalaisen musiikkialan yhdenvertaisuutta

Helsinki Live Music Census luotasi elävän musiikin merkityksiä kaupungissa

Helsinki Live Music Census -tutkimuksessa tarkasteltiin helsinkiläistä elävän musiikin tarjontaa ja kulutusta yhtenä otantapäivänä, 11.10.2024. Havainnoinnin ja kyselyiden perusteella tutkimuksessa todettiin, että sekä kuulijat että tapahtumien järjestäjät näkevät elävän musiikin kulttuuriset, taloudelliset ja sosiaaliset merkitykset kaupunkiympäristössä tärkeinä. Esimerkiksi saavutettavuus on merkittävä huolenaihe sekä venueille että yleisölle. Esiin nostetaan myös pienten venueiden keskeinen rooli monimuotoisessa elävän musiikin ekologiassa. Raporttiin voi tutustua suomeksi tai englanniksi.

Turun yliopiston tutkijoiden toteuttama selvitys on osa kansainvälistä OpenMusE-hanketta, ja vastaavia census-tutkimuksia toteutettiin samana päivänä myös neljässä muussa eurooppalaisessa kaupungissa. Helsingin lisäksi mukana olivat Heidelberg, Lviv, Mannheim ja Vilna. Kaikkien kaupunkien tuloksiin voi tutustua OpenMusE-alustalla.

Tutustu myös muihin viimeaikaisiin elävän musiikin toimintaympäristöä ja kaupunkien musiikkia käsitteleviin tutkimuksiin ja raportteihin:

Martin Cloonan: The Music City: popular music’s “policy moment” (International Journal of Cultural Policy)
Cécile Moroux: Live music challenges in European cities (LiveDMA)
Arne Dee: Live music venues and clubs in Europe face rising costs amid pandemic recovery. Facts & Figures, data 2019-2022 (LiveDMA)
Virgo Sillamaa: Music city profiles: Ghent, Berlin, Aarhus (Music Estonia)

Äänitemusiikin kulutus jatkaa kasvua niin Suomessa kuin globaalisti

Globaali äänitemarkkina kasvoi vuonna 2024 kaikkiaan 4,8 prosentilla. Kasvua tapahtui kaikilla markkina-alueilla, ja sen lähteenä olivat ennen kaikkea maksulliset suoratoistopalvelut. Maailmanlaajuisesti äänitemarkkinan arvo oli nyt 29,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Suomessa äänitemusiikin kulutus kasvoi jo kymmenettä vuotta, ja äänitemarkkinan kokonaisarvo oli nyt 112,4 miljoonaa euroa. Lukuun lasketaan verottoman tukkumyynnin arvo (83,3 miljoonaa euroa) sekä Gramexin keräämät korvaukset (29,1 miljoonaa euroa). Kokonaisarvo oli nyt lähes 10 % korkeampi kuin edellisvuonna. Myös Suomessa kasvun lähteenä ovat suoratoistopalvelut, ja 93 prosenttia äänitemusiikin kulutuksesta tapahtuu digitaalisten palveluiden kautta. Kotimaisen musiikin osuus oli nyt 37 prosenttia, ja riippumattomien levy-yhtiöiden markkinaosuus tästä oli noin neljännes.

Lue lisää Suomen äänitemarkkinasta Musiikkituottajien tiedotteesta, Gramexin uutisesta sekä luvut kokoavasta pdf-julkaisusta. Kansainvälisiä lukuja tarkastellaan IFPI:n tiedotteessa sekä Global Music Report 2025 -julkaisussa.

Tutustu myös muihin globaalia äänite- ja suoratoistokulutusta analysoiviin julkaisuihin:

Tekoäly tulee tutummaksi, mutta myös huolestuttaa enemmän

Teosto teetti vuodenvaihteessa kyselytutkimuksen musiikkialalla työskentelevien näkemyksistä ja asenteista koskien tekoälyn hyödyntämistä musiikissa. Tutkimuksen mukaan suomalainen musiikkiala tuntee tekoälyn jo melko hyvin ja osaa hyödyntää sitä myös musiikkiin liittyvissä toimissa, mutta asenteet ovat muuttuneet aiempaa negatiivisemmiksi. Huolenaiheina ovat tulojen vähenemisen ja epäoikeudenmukaisen jakautumisen lisäksi epäreilu kilpailu ja plagiointi. Positiivisia mahdollisuuksia sen sijaan nähdään esimerkiksi manuaalisten työvaiheiden automatisoinnissa sekä käytännön työn helpottamisessa. Tutustu tuloksia esittelevään artikkeliin ja raporttiin Teoston sivuilla.

Tutkimusta tekoälyn käytöstä musiikissa julkaistaan nyt myös kansainvälisesti paljon. Tutustu esimerkiksi seuraavaan italialaisten ja suomalaisten tutkijoiden open access -tutkimusartikkeliin musiikin kuulijoiden suhtautumisesta tekoälyyn:

Ansani, Koehler, Giombini, Hämäläinen, Meng, Marini & Saarikallio: AI Performer Bias: Listeners Like Music Less When They Think it was Performed by an AI (Empirical Studies of the Arts)

Vertailutietoa kulttuurin ja taiteen valtionrahoituksesta

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on analysoinut harkinnanvaraisten valtionavustusten kohdentumista kulttuurille ja taiteelle Lukujen valossa -katsauksessaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön, Business Finlandin ja Taiken myöntöihin perustuvien tietojen mukaan musiikille on kohdentunut vuoden 2023 harkinnanvaraisesta rahoituksesta 15 miljoonaa euroa, kun kokonaissumma kulttuurialoille on ollut noin 201 miljoonaa euroa.

Cupore on myös koostanut tuoreessa blogikirjoituksessaan tietoja taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamasta rahoituksesta usean vuoden seuranta-ajalta. Luvuista nähdään, miten OKM:n avustukset näille yhteisöille ovat laskeneet kolmanneksella vuodesta 2023. Avustukset ovat laskeneet erityisesti musiikin sekä näyttämö-, tanssi- ja sirkustaiteen yhteisöillä.

Taiteen ja kulttuurin valtionrahoituksen osalta taidejakulttuuri.fi-sivustolle on lisätty visualisointeja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustuksista kulttuurille sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä valtionosuuksista kulttuurille alueittain ja toimialoittain. Lisäksi on mahdollista vertailla julkisen sektorin kulutusmenoja kulttuuripalveluihin eri Pohjoismaissa.

Kaikkiin viime vuosina myönnettyihin valtionavustuksiin on mahdollista tutustua osoitteessa tutkiavustuksia.fi

Lyhyesti

Työterveyslaitoksen tuoreessa julkaisussa käsitellään mielen hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemista taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla. Julkaisu liittyy Mielenterveyden työkalupakki -hankkeeseen sekä siinä kehitettyyn Vahvistin-vertaisryhmämalliin.
Tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan 65 prosenttia suomalaisista ajattelee, että musiikilla on merkitystä työpaikkojen viihtyvyyteen ja työhyvinvointiin. Kyselytutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus ja sen ovat tilanneet Teosto, Gramex ja GT Musiikkiluvat.
Giglen kyselytutkimuksen mukaan kulttuurialalla on vahvaa kiinnostusta kehittää työn tuottavuutta ja ansaintamahdollisuuksia. 18 eri luovaa toimialaa kattanut kysely oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön osarahoittamaa OMA-hanketta, jossa kehitetään uusia ratkaisuja luovien palveluiden digimyynnin edistämiseksi.
Tutkimuksessa musiikin vaikutuksesta kauppakeskusten asiakaskokemuksiin vertailtiin brändin mukaisesti koottuja soittolistoja kohdentamattomaan taustamusiikkiin. Tulokset osoittivat, että brändiin sopivat iloiset kappaleet johtivat parempaan asiakaskokemukseen ja suunniteltua suurempaan rahankäyttöön. Tutkimuksen toteutti GT Musiikkiluvat ja se oli osa kansainvälistä EU Music 360 -hanketta.
Musiikkiarkisto on julkaissut open access -kirjan Musiikkiteollisuus – Kentät, rakenteet ja toimijat (toim. Tuomas Auvinen ja Tiina Käpylä). Kirjassa käydään läpi musiikkialan eri toimijoiden rooleja ja kehitystrendejä niin elävän musiikin, ääniteteollisuuden, musiikkikustantamisen kuin muusikoiden ja artistien näkökulmasta.
Musiikkialaan liittyviä väitöskirjoja ja tutkielmia on julkaistu ja julkaistaan kevään aikana useita. Tutustu esimerkiksi Aino Nevalaisen väitöskirjaan musiikin merkityksistä ihmisten elämäntarinoissa (Turun yliopisto), Analía Capponi-Savolaisen väitöskirjaan lasten laulamisen merkityksistä (Taideyliopisto) sekä Pasi Lyytikäisen, Minna Leinosen ja Maria Puusaaren nykymusiikkiin liittyviin tohtorintutkintoihin (Taideyliopisto). Myöhemmin keväällä Inka-Maria Nyman väittelee oopperadiskursseista (Åbo Akademi).
Tutustu myös uusiin open access -tutkimusartikkeleihin videopelimusiikkimuistoista, tekijänoikeuksien kollektiiviseen hallinnointiin liittyvistä sidosryhmäarvoista, musiikkigenrejen kuuntelijaprofiileista, norjalaisten muusikoiden ympäristöarvoista sekä sosiaalisesta vastuusta pop-musiikissa.
Cupore toteuttaa selvitystä taide- ja kulttuurialan toimijoiden ansainta- ja rahoitusmalleista digitaalisilla alustoilla. Voit osallistua hankkeeseen vastaamalla esikyselyyn (2.5.2025 mennnessä) tai ilmoittautumalla ryhmähaastatteluun (28.4.2025 mennessä). Kysely- ja ilmoittautumislinkit sekä lisätietoa hankkeesta saatavilla Cuporen uutisesta.