Kasvustrategian tilannekuva: Musiikkialan kasvu on tienhaarassa

Music Finlandin tämänvuotinen laaja musiikkialan kasvustrategiahanke on lähtenyt käyntiin ajankohtaisen tilannekuvan kartoittamisella. Työ on osoittanut musiikkialalla olevan tällä hetkellä useita ristiriitaisuuksia, kertoo tutkimusta toteuttava Jani Jalonen (Grand Music Consulting) puheenvuorotekstissään.

Music Finland toteuttaa vuoden 2022 aikana laajan musiikkialan kasvustrategiahankkeen. Kokonaisuus rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (Rescue and Recovery Facility, RRF). Rahoituksen avulla toteutetaan joukko erilaisia projekteja ja aloitteita, joilla pyrimme luomaan parempia edellytyksiä edistää musiikkialan kasvun mahdollisuuksia. Vuoden kestävän kokonaisuuden ensimmäinen vaihe on alan tilannekuvan päivittäminen ja hahmotus. Haastattelemme tilannekuvan analyysiin noin 25 ammattilaista musiikkialalta sekä sitä lähellä olevilta tahoilta. Lisäksi keräämme kattavasti ajantasaista markkinatietoa ja muodostamme musiikkialan tilannekuvan analyysin näiden toimenpiteiden perusteella vielä maaliskuun aikana. Tilannekuvassa pyritään kattamaan toimijoita mahdollisimman laajasti erilaisista taustoista ja näkökulmista.

Tilannekuvan tavoitteena on päivittää alan toiminnan tämänhetkinen pulssi, tunnistaa eri näkökulmia yhdistäviä keskeisiä teemoja ja hahmottaa näiden perusteella ajatuksia siitä, millaisia toimenpiteitä tarvitsemme tulevan kasvun edellytysten parantamiseksi. Tilanteessa, jossa korona-pandemia on moukaroinut musiikkialaa viimeisen kahden vuoden aikana ja maailmanpoliittinen tilanne näyttää hyvin epävakaalta, on erityisen tärkeää pyrkiä tunnistamaan yhteisiä mahdollisuuksia ja lisätä näiden teemojen toteuttamista edistäviä keskustelun, suunnittelun ja toteutuksen alustoja. Tilannekuvan ja sitä seuraavan kasvustrategia-kokonaisuuden keskeisin tavoite on katalysoida konkreettisia uusia aloitteita, hankkeita ja kasvua edistävää tekemistä. Luoda lopulta kasvua.

Tilannekuvan tavoitteena on päivittää alan toiminnan tämänhetkinen pulssi ja tunnistaa eri näkökulmia yhdistäviä keskeisiä teemoja.

Miltä tilannekuva sitten tällä hetkellä näyttää?

Olemme vielä haastattelujen ja materiaalin keräämisen työvaiheessa, mutta materiaalia ja keskusteluja alkaa olla koossa jo sen verran, että tässä vaiheessa on mahdollista tunnistaa esille nousevia tilannekuvan isoja teemoja.

Jos kiteytämme laajan näkökulman ja lukuiset tärkeät aiheet yhteen aivan keskeiseen havaintoon, niin voisimme tiivistää musiikkialan olevan kasvun kannalta tienhaarassa. Maailman tilanteesta huolimatta meillä on koko ajan kasvava mahdollisuuksien horisontti. Sen hyödyntäminen vaatii uutta ajattelua rakenteissa, toimintamalleissa, kansainvälistymisessä sekä halukkuudessa ja kyvykkyydessä rakentaa uutta. Kasvun mahdollisuudet tarvitsevat koko alan yhteistä ja jaettua näkemystä, ei vain eri osa-alueiden osa-optimoituja tavoitteita. Tämä yhteisen näkemyksen ja tavoitteen teema nousi myös vahvasti esille lokakuussa 2021 julkaistussa biisiviennin vision strategisten tavoitteiden päivityksessä.

Meillä on kasvava mahdollisuuksien horisontti, jonka hyödyntäminen vaatii uutta ajattelua rakenteisiin, toimintamalleihin, kansainvälistymiseen sekä halukkuuteen ja kyvykkyyteen rakentaa uutta.

Musiikkialan tilannekuvassa on useita ristiriitaisuuksia. Toisaalta äänitemarkkinat ovat olleet suoratoiston myötä jo useita vuosia selvässä kasvussa, joka pandemian aikana on vain kiihtynyt. Odotamme vuoden 2021 äänitemarkkinan lukujen olevan Suomessakin selvästi koholla. Toisaalta elävän musiikin ala on ollut jopa polvillaan ja seuraavat kaksi vuotta nähdään sektorilla enemmänkin palauttavana aikana, jolloin toiminnan perusrakenteet ja niiden toimivuus pitää luoda ja varmistaa uudelleen. Uusiin isoihin menetyksiin ei ole enää varaa.

Alan ääni on pandemian aikana yhtenäistynyt ja edunvalvonnalliset tavoitteet ovat lähestyneet toisiaan. Yhteinen hätä on yhdistänyt toimijoita ja selkeyttänyt prioriteetteja. Jatkossa iso kysymys onkin, miten voisimme yhdistyä enemmän yhteisen tavoitteen kuin yhteisen huolen taakse. Edellytyksiä alan edistyvälle yhtenäisyydelle on luotu ja tätä tilannetta ei kannattaisi seuraavien vuosien aikana hukata. Puhuimme pandemian alussa paluusta normaaliin. Olemme oppineet, että tällaista normaalia ei ole. Tilanne ja toiminnan mekanismit ovat jo muuttuneet ja voimme mennä vain eteenpäin.

Jatkossa iso kysymys on, miten voisimme yhdistyä enemmän yhteisen tavoitteen kuin yhteisen huolen taakse.

Yksi kiinnostava ristiriitaisuus on alalla tapahtuvan polarisaation lisääntyminen. Tämä näkyy monilla tasoilla ja nousee esille useissa eri haastatteluissa. Hitin merkitys korostuu. Hitti avaa lukuisia ovia, toisaalta hittien syklit nopeutuvat edelleen. Terävin kärki pystyy kaupallistamaan toimintaansa entistä tehokkaammin, toisaalta kentältä löytyy yhä suurempi joukko tekijöitä, artisteja ja toimijoita, joiden on erittäin vaikeaa luoda järkevää tulovirtaa ja ansaintaa. Niin sanottu middle ground pienenee entisestään ja olemme menossa kohti tilannetta, jossa on yhä vähemmän voittajia ja yhä enemmän häviäjiä. Miten tällainen tilanne houkuttelee alalle jatkossa uusia tulijoita ja osaamista?

Olemme menossa kohti tilannetta, jossa on yhä vähemmän voittajia ja yhä enemmän häviäjiä – miten tämä houkuttelee alalle jatkossa uusia tulijoita ja osaamista?

Kansainvälisyys ja kansainvälisen markkinan kasvupotentiaali on sekin kiinnostavassa tilanteessa. Suomalainen musiikkiala on taipuvainen keskittymään kotimarkkinaan. Pieni markkina ja vahva kieli-identiteetti muokkaavat musiikkisisältöä kotimarkkinalle suunnatuksi jo rakenteissa ja se tapahtuu monelta osin jopa huomaamatta. Kultainen häkki -ilmiö siis tunnistetaan edelleen. Kotimarkkina ei vedä kansainvälistymiseen tähtääviä artisteja. Kansainvälistymisen panostukset jäävät pääsääntöisesti riippumattomille toimijoille ja se on investointien tekemisen ja siihen liittyvien riskien kannalta haastava yhtälö. Rahoitus koetaan haastavaksi alueeksi, mutta ei kuitenkaan mahdottomaksi. Yleinen ongelma on kansainvälisille markkinoille lähtökohtaisesti tähtäävien yritysten ja artistien vähyys. Tämän alueen tavoitteellisuus on painottunut viime vuosina musiikin tekijöihin. Tarvitaan lisää osaamista, artisteja, tekijöitä ja yrittäjiä. On vaikeaa nähdä kansainvälistymisen olevan merkittävä kasvun lähde, jos alan toiminnan keskipiste on pääsääntöisesti kotimarkkinalla.

Yleinen ongelma on kansainvälisille markkinoille lähtökohtaisesti tähtäävien yritysten ja artistien vähyys.

Ehkä keskeisin tilannekuvassa esille nouseva havainto on kohtaamisten ja keskustelun puute. Tunnistamme, että meillä ei ole tarpeeksi alan ja alojen välillä tapahtuvaa keskustelua, alustoja kohtaamisille ja sitä kautta syntyvää jaettujen tavoitteiden ja ideoiden moottoria. Tunnistamme kyllä tällä hetkellä käynnissä olevan konsolidaation musiikkialan ja erityisesti teknologia, peli- ja av-alojen kanssa, mutta emme ole päässeet tarpeeksi pitkälle edes oman alan sisäisessä keskustelussa. Tähän on luotava uusia avauksia ja toimijoiden kohtaamista.

Muutokseen ja kasvuun liittyvä ajattelutapa on kaikki kaikessa. Meidän on oltava avoimia ja uteliaita kasvun mahdollisuuksille. On kokeiltava ja opittava, annettava mahdollisuus sille, että olemme valmiita joustamaan sekä rakenteissa että toiminta- ja ajattelutavoissa. Ennen kaikkea meidän on yhdistettävä enemmän voimiamme ja ajateltava isommin. Edellytykset sille on luotu pandemian aikana, maailman tilanne vaatii kaikesta huolimatta rohkeutta ja nykytilan haastamista. Ei ole parempaa hetkeä kuin nyt.

Kasvustrategian tilannekuvan raportti julkaistaan vielä maaliskuun 2022 aikana.