Music Finland ja Suomen Jazzliitto ovat selvittäneet elävän musiikin kansainvälistymistä keväällä 2023 toteutetulla kyselytutkimuksella. Tavoitteena on ollut saada kuvaa siitä, miten paljon suomalaista musiikkia maailmalla esitetään, millaisia käytäntöjä kiertuetoimintaan liittyy eri genreissä sekä millaisia näkemyksiä alalla on kestävästä kehityksestä kansainvälisessä kiertuetoiminnassa. Ensimmäisessä raportissa käydään läpi kyselytutkimuksen tuloksia, tarkempia tilastotietoja aiheesta julkaistaan selvityksen myöhemmissä osissa.
Tiivistelmä
Suomalaisilta muusikoilta, yhtyeiltä, säveltäjiltä ja muilta alan toimijoilta kerättiin keväällä 2023 tietoa suomalaisen musiikin esityksistä ulkomailla. Samalla kysyttiin vastaajien näkemyksiä kestävästä kehityksestä kansainvälisessä toiminnassa. Tavoitteena oli luoda pohja laajemmalle kansainvälisten esitysten tilastoinnille, joka palvelisi sekä alan yleisiä tilastointitarpeita että elma.live-vastuullisuusalustan kehittämistä. Tutkimuksen tilasi Suomen Jazzliitto ja toteutti Music Finland.
Vastauksia saatiin yhteensä 50 vastaajalta, jotka edustivat hyvin monenlaisia tahoja. Kiertämisen käytännöt osoittautuivatkin olevan moninaisia genrestä ja tilanteesta riippuen. Vastaajien raportoimat kansainväliset esitysmäärät vähenivät huomattavasti koronavuosina, mutta tämän aineiston perusteella tilanne näyttäisi palautuneen ennalleen vuosina 2022 ja 2023. Suomalaiset muusikot ovat kyselyn perusteella esiintyneet viimeisen viiden vuoden aikana kaikilla mantereilla, eniten Euroopassa.
Kestävää kehitystä pidetään kyselyn perusteella alalle tärkeänä, mutta sen tavoittelu on vastaajien mukaan tällä hetkellä vaikea sovittaa yhteen kansainvälistymispyrkimysten ja taloudellisen tilanteen kanssa. Kestävyyden huomioiminen varsinkin matkustamisessa tuottaa haasteita, erityisesti siksi, että Suomi sijaitsee hankalan matkan päässä tärkeistä manner-Euroopan markkinoista. Moniin kestävyyden osa-alueisiin kuten yhdenvertaisuuteen tai terveyteen ja hyvinvointiin kiinnitetään jo mahdollisuuksien mukaan huomiota. Tietoa kaivattaisiin lisää esimerkiksi hiilijalanjäljen kompensaatiosta.
Vastaajien tulevaisuuden toiveena on lisätä kansainvälistä toimintaansa ja toteuttaa kiertuetoimintaa aiempaa kestävämmin. Kansainvälinen työ ja vuorovaikutus nähdään tärkeänä sekä taloudellisesti että musiikillisesti. Monet vastaajat kommentoivat, että kansainvälisten työmahdollisuuksien lisääntyminen mahdollistaisi samalla aiempaa kestävämmän kiertämisen, kun kiertueita voisi pidentää tai yhdistää muuhun kansainväliseen työhön.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään Elma-alustan uusissa kansainvälistymistä koskevissa sisällöissä. Samaan aikaan kyselyn kanssa on kerätty myös tarkempaa tilastotietoa suomalaisen musiikin kansainvälisistä esityksistä, ja nämä tullaan julkaisemaan myöhemmin vuonna 2023. Myös suomalaisten säveltäjien teosten kansainvälisistä esityksistä tullaan julkaisemaan erillinen raportti myöhemmin.
Kysely kansainvälisen kiertuetoiminnan laajuudesta, käytännöistä ja kestävyydestä
Suomalaisen musiikin ja muusikoiden kansainvälisistä esiintymisistä on jo pitkään kaivattu aiempaa tarkempia tietoja. Tunnemme monenlaisia kansainvälisiä menestystarinoita ja tiedämme toiminnan kirjosta, mutta koottua tietoa esimerkiksi markkina-alueista tai ajallisesta – vaikkapa koronapandemian tuottamasta – vaihtelusta ei ole ollut. Music Finland selvittää vuosittain musiikkiviennin arvoa, mutta muita tietoja toiminnan laajuudesta ei ole tilastoitu.
Kun Suomen jazzliiton koordinoiman elma.live-vastuullisuustyökalun kansainvälisen toiminnan kestävyyttä koskevan osion kehittämiseksi tarvittiin elävän musiikin kansainvälistymiseen liittyvää tietoa, Music Finland ja Elma-hanke tarttuivat tiedon hankintaan yhdessä. Vaikka tiedon tarpeet olivat hiukan erilaisia, niissä oli myös paljon samaa: Mihin suomalaista musiikkia matkustetaan esittämään ja kuinka paljon? Miten pitkään kiertueilla ollaan? Millaisia yleisöt ovat? Miten eri genrejen toimintatavat eroavat toisistaan? Yhteisten kysymysten lisäksi selvitettiin kestävän kansainvälisen toiminnan käytäntöjä ja tarpeita.
Keväällä 2023 avattiin tiedon keräämiseksi kysely laajalle suomalaisen musiikin kansainvälistymistä tekevälle kentälle: muusikoille, yhtyeille, säveltäjille, yrityksille – sekä myös Suomessa kansainvälisesti toimiville tapahtumille. Tässä raportin ensimmäisessä osassa kootaan tämän kyselyn tuloksia.
Laajempaa tilastointia varten on kerätty myös suuri määrä julkisia konserttitietoja, jotka antavat kattavamman kuvan suomalaisen musiikin kansainvälisten esitysten kokonaisuudesta. Näitä analysoidaan tarkemmin raportin toisessa osassa, joka julkaistaan alkusyksyllä 2023.
Kolmantena osana tullaan myöhemmin julkaisemaan tarkempia tietoja suomalaisten nykysäveltäjien teosten kansainvälisistä esityksistä.
Kyselyssä kartoitettiin laajasti elävän musiikin kansainvälisiä käytäntöjä
Kyselyssä kartoitettiin kansainvälisten esitysten määrää ja sijaintia, vastaajien ajatuksia kestävästä kansainvälistymisestä sekä esimerkiksi kiertueiden logistiikkaa, tulonmuodostusta ja muita kysymyksiä. Kysymyksiä oli paljon, mikä varmasti osaltaan karsi lomakkeen loppuun saakka täyttäneiden määrää.
Kaikkiaan kyselyyn saatiin 50 vastausta. Joka toinen vastasi muusikkona joko itsensä, yhtyeensä tai orkesterinsa puolesta, 42 prosenttia vastaajista oli säveltäjiä ja loput alan yrityksiä, esimerkiksi managereita. Muutamia vastauksia saatiin myös suomalaisilta musiikkitapahtumilta, mutta vastaajien pienen määrän vuoksi näistä on tässä koosteessa huomioitu vain sanalliset kommentit.
Vastausten perusteella kysely tavoitti tasaisesti erityyppisiä toimijoita. Vastaajien genreissä painottuivat klassinen ja nykymusiikki – näissä erityisesti säveltäjät (21 vastaajaa) ja orkesterit (6 vastaajaa) – sekä jazz, mutta edustettuina olivat myös metalli, indie, elektroninen, rock, pop sekä kansanmusiikki. Tyypillisimmin vastaajat kertoivat esiintyvänsä ulkomailla 2–5 muusikon yhtyeessä, mutta vastaajissa oli myös lukuisia yksin esiintyviä sekä isompia orkestereita. Monilla vastanneista sekä yhtyeitä että genrejä oli useita, ja vastaukset laajenivat siten myös suoran vastaajajoukon ulkopuolelle
1. Musiikkialan moninaisuus näkyy kiertämisen käytännöissä
Genrejen, kokoonpanojen ja muusikoiden urien vaiheiden moninaisuus vaikuttaa siihen, että tyypillistä ulkomaan esiintymistä on vaikea yleisesti määritellä. Kokonaisuutena vastaajat olivat kuitenkin esiintyneet viime vuosina kaikkialla maailmassa, vaikka koronavuodet verottivatkin esiintymismääriä selvästi.
Koronavuosina kansainvälisten esiintymisten määrä laski merkittävästi
Suurin osa kyselyyn vastanneista muusikoista oli esiintynyt ulkomailla viimeisen viiden vuoden aikana alle 50 kertaa. Hajontaa kuitenkin oli, sillä kolmasosalla muusikkovastaajista oli tätä enemmän esityksiä ja kolmella vastaajalla yli 100.
Kyselyn kohteena olevalla aikavälillä oli useita vähäkonserttisia koronavuosia, joten esitysten kokonaismäärästä ei voi suoraan päätellä vuosittaisten esiintymisten tyypillistä keskiarvoa. Vastaajat kertoivat koronatilanteen peruneen heiltä paljon esiintymisiä, myös tärkeitä avauksia eri markkina-alueilla.
Kuluvalle vuodelle vastaajilla oli varmistunut keskimäärin alle kymmenen esitystä, mutta määrän ennakoitiin kasvavan tästä alkuvuoden tilanteesta. Pääosin vastaajat näkivät esiintymismäärien palautuneen tänä vuonna pandemiaa edeltäneelle tasolle, vaikka erilaisistakin tilanteista kerrottiin.
Tarkempia maantieteellisiä tietoja saatiin yhteensä 965 esiintymisestä vuosille 2018–2023, ja näiden ajallisessa jakaumassa koronavuodet näkyvät selvästi (Kuva 3). Pahimmin korona karsi esiintymisiä vuonna 2021, jolle ilmoitettiin vain 27 esiintymistä, kaikki Euroopassa.
Tyypillistä esiintymistä vaikea määritellä
Vastauksista näkyi selvästi se, miten erilaisia käytäntöjä kansainvälisessä kiertämisessä on esimerkiksi eri genreissä, erikokoisilla toimijoilla tai uran eri vaiheissa. Esimerkiksi isot orkesterit lähtevät ulkomaille useimmiten kutsusta, tekemään muutamia vierailukonsertteja. Rock- ja metalliyhtyeet sekä elektronisen musiikin artistit tekevät puolestaan pidempiä klubikiertueita. Esimerkiksi jazzmuusikot taas esiintyvät enemmän yksittäisillä keikoilla ja monenlaisissa kokoonpanoissa, ja konserttien ohella tehdään ulkomailla myös muita töitä, esimerkiksi työpajoja. Yhteistä erilaisille vastaajille on se, että esiintymiset tapahtuvat usein festivaaleilla.
Tilanteet ovat vaikeasti yleistettävissä yksittäistenkin vastaajien kohdalla: jopa samalla kiertueella voi olla rinnakkain klubikeikkoja pääesiintyjänä, lämppärikeikkoja tai festivaaliesiintymisiä. Toisaalta myös kansainvälistymisen peruskaava toistuu monissa vastauksissa: ”Tehdään levy ja kierretään maailmalla.”
Esiintymistilanteet ja yleisömäärät hajautuivat nekin paljon, mutta kyselyn perusteella tyypillisimmäksi hahmottui noin 100–300 kuulijalle suunnattu konsertti. Huomattavasti suurempiakin yleisöjä vastaajilla kuitenkin oli, ja luonnollisesti yleisön kokoon vaikuttaa myös esiintymispaikka.
Hyvin usein kansainvälisissä esiintymisissä on kyse nimenomaan kiertueista, joilla yhdistetään useampia konsertteja tai useampia (festivaali)esiintymisiä. Kiertueiden pituudet vaihtelevat kolmesta päivästä pariin viikkoon, kauemmas lähdetään viikoiksi tai jopa kuukausiksi kerrallaan. Esimerkiksi jazzmuusikoille mahdollisia olivat myös pidemmät ulkomailla oleskelut ja residenssit. Yli kolmannes muusikkovastaajista kertoi oleskelevansa ulkomailla yli 50 vuorokautta vuosittain.
Suomalaiset muusikot ovat esiintyneet kaikilla mantereilla, eniten Euroopassa
Kyselyvastauksissa annettujen tietojen perusteella suomalainen musiikki on soinut viimeisen viiden vuoden aikana kaikilla mantereilla. Keskeisin esiintymiskenttä tämän kyselyn vastausten perusteella on kuitenkin Eurooppa, jossa käytännössä kaikki vastaajat olivat esiintyneet ja johon suuntautui 65 prosenttia kyselyyn vastanneiden muusikoiden esiintymisistä sekä 71 prosenttia vastanneiden säveltäjien teosten esityksistä. Vähiten esiintymisiä raportoitiin Australiasta ja Oseaniasta sekä Afrikan mantereelta.
Euroopassa korostui erityisesti kyselyssä erittelemätön ”muu Eurooppa” (43 prosenttia muusikoiden esiintymisistä) – eli ne maat, jotka ovat eriteltyjen alueiden kuten saksankielisten maiden (9 prosenttia), Pohjoismaiden (7 prosenttia), Baltian (3 prosenttia), Ison-Britannian (3 prosenttia) ja Venäjän (1 prosentti) ulkopuolella. Kaukaisemmista alueista keskeisimpiä olivat Pohjois-Amerikka (17 prosenttia esityksistä) sekä Aasia (10 prosenttia), joihin muutamat toimijat ovat tehneet pidempiä kiertueita.
Alueellista ja ajallista jakaumaa käsitellään tarkemmin ja laajemmalla aineistolla alkusyksyllä 2023 julkaistavassa raportissa.
Säveltäjien teosten esitykset syntyvät usein kansainvälisen yhteistyön tuloksena
Säveltäjien teosten esitysten kohdalla käytännöt ovat luonnollisesti erilaisia. Nykysäveltäjien teoksia esittävät ulkomailla tyypillisimmin ulkomaiset tai suomalaiset (eri maissa kiertävät) yhtyeet.
Esitykset syntyvät kyselyn perusteella usein suorasta yhteistyöstä kotimaisten tai ulkomaisten esiintyjien ja yhtyeiden kanssa, ja yhteistyön myötä syntyy myös uusia tilausteoksia. Yhteyksiä kansainväliselle kentälle luodaan joko itse tai niitä saadaan kustantajien, joskus myös festivaalien ja työpajojen kautta. Kaikkien esitysten taustalla ei kuitenkaan ole yhteistyösuhde, vaan teokset leviävät myös muuta kautta, ennalta tuntemattomille muusikoille.
Yhteistyö on usein myös syy säveltäjien työmatkoille. Harjoitusten ja esitysten lisäksi yhteiset projektit tai residenssit voivat johtaa pidempiaikaisiinkin ulkomailla oleskeluihin. Useamman viikon tai jopa usean kuukauden residensseistä olikin monella vastaajalla kokemusta.
Myös säveltäjien teosten esityksissä näkyi koronavuosien hiljaisuus, muttei yhtä selkeästi kuin esiintyvien muusikoiden kohdalla. Korona-aikanakin teoksia oli esitetty pienille yleisöille sekä laajemmin leviävänä striiminä. Monet kertoivat tilanteen palautuneen nyt pandemiaa edeltävälle tasolle.
2. Kestävää kehitystä pidetään alalle tärkeänä, mutta sen huomioiminen esimerkiksi matkustamisessa tuottaa haasteita
Kyselyyn vastanneet pitivät kestävää kehitystä ja avointa keskustelua siitä tärkeänä. Kestävyyden tavoittelua on kuitenkin välillä vaikea sovittaa yhteen kansainvälistymispyrkimysten ja alan taloudellisen tilanteen kanssa. Suurena haasteena nähtiin esimerkiksi Suomen sijainti ja siten kestävyyden huomioiminen matkustamisessa.
Kestävyyttä pidetään alalle tärkeänä ja yhteisiä toimia sen edistämiseksi kaivataan
Yli puolet kyselyyn vastanneista pitää kestävän kehityksen huomioimista alalla yleisesti tärkeänä, ja vain joka kymmenes vastaaja näkee, ettei kysymys ole tällä hetkellä tärkeä. Vastaajien henkilökohtaisessa toiminnassa kestävän kehityksen huomioiminen korostuu erityisesti muusikoiden ja heidän edustajiensa joukossa.
Toisena vahvana arvona vastauksissa erottuu musiikin ja sen kansainvälistymisen merkitys, jolloin arvoristiriita näkyy esimerkiksi suhteessa matkustamiseen. “Mielestäni maailmassa lennetään aivan liikaa, mutta taiteen tekemiseen liittyvä matkustaminen on kuitenkin parhaasta päästä oleva syy”, eräs vastaaja toteaa.
Kestävä kehitys otetaan kuitenkin huomioon erilaisissa toimintatavoissa ja käytännöissä. Alan yhteisiä toimia kestävän kansainvälisen kiertuetoiminnan edistämiseksi toivotaan lisää.
Suomen sijainti vaikeuttaa lentomatkojen välttämistä
Kestävän kehityksen asettamat haasteet musiikin kansainvälistymiselle konkretisoituvat matkustamisessa ja sen tuottamissa päästöissä. Kyselyyn vastanneet ovat jo huomioineet kestävän kehityksen erityisesti matkustamiseen ja yöpymisiin liittyvissä valinnoissa, mutta samalla juuri matkustaminen tuottaa eniten kestävyyshaasteita, joiden taklaamiseksi kaivataan enemmän tietoa, tukea ja työkaluja.
Erityisesti lentomatkailuun kiinnitetään huomiota myös sanallisissa kommenteissa. Monet vastaajat toteavat, että kansainvälistymisessä lentomatkailua on vaikea välttää jo Suomen sijainnin vuoksi. Aika- ja raharesurssit eivät aina mahdollista hidasta matkustamista, eikä kiertueisiin ole taloudellisten syiden takia usein mahdollista lisätä ylimääräisiä matkustuspäiviä. Erityisen vaikeaa lentämistä on välttää toisille mantereille ulottuvilla esiintymismatkoilla.
Sen sijaan monet kertovat välttävänsä lentomatkailua esimerkiksi manner-Euroopassa tai käyttävänsä julkisia kulkuvälineitä matkakohteissaan. Vastaajissa on myös niitä, jotka ovat tehneet tietoisen valinnan suosia maa- ja meriteitä myös Suomesta ulkomaille matkatessaan. Lisäksi matkoja pyritään tehostamaan esimerkiksi yhdistämällä samaan matkaan useita tavoitteita, esimerkiksi useita kohdemaita, verkostoitumista tai vapaa-aikaa.
Matkojen suunnitteluun kiinnitetään muutenkin huomiota, ja ns. pistokeikkoja eli yksittäisiä matkustamista vaativia konsertteja pyritään välttämään. Vastauksissa myös kommentoidaan, että on parempi matkustaa esiintymään lähelle yleisöä kuin että yleisö matkustaa konsertteihin pidemmälle.
Sijainnin lisäksi toisena haasteena vastauksissa nousee esiin vaikeus vaikuttaa matkoihin ja muihin järjestelyihin, jotka saattavat olla vaikkapa tilaajan, kiertuemanagerin tai muun tahon hallinnassa. Haasteita matkustamiselle voivat aiheuttaa lisäksi esimerkiksi soittimet ja laitteistot.
Moniin kestävyyden osa-alueisiin kiinnitetään jo huomiota
Matkustamisen lisäksi vastaajat ovat huomioineet kestävän kehityksen teemoista esimerkiksi tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Myös ruoka- ja juomavalinnat – vaikkapa painotukset vegaaniseen tai kasvisruokaan – on tiedostettu.
Muina tehtyinä toimenpiteinä mainitaan muiden muassa reilu ja sopimuksen mukainen palkkaus, hiilijalanjäljen kartoittaminen tai aurinkosähköllä toimivat laitteet. Erityisesti säveltäjät kertovat nostaneensa ekologisia teemoja esille musiikissaan.
Suomalaisten musiikkitapahtumien vastauksissa mainittiin matkustamisen lisäksi erityisesti ohjelmisto sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
Lisätietoa kaivataan esimerkiksi kompensaatiosta
Vastaajilta kysyttiin, millaisista asioista he kaipaisivat enemmän tietoa, tukea tai työkaluja voidakseen edistää kestävää kehitystä kansainvälisissä esiintymisissä. Matkustamisen ja majoittumisen lisäksi listalla nousivat korkealle esimerkiksi taloudellinen kestävyys, ruokailujen järjestäminen sekä sosiaalinen kestävyys, esimerkiksi yhdenvertaisuus. Kulttuurinen kestävyys nousi säveltäjien toivelistalla korkeammalle kuin muusikoiden listalla.
Myös kompensaatiosta kaivattiin lisää tietoa, vaikka se useimmilla sijoittuikin toivelistan keskivaiheille. Noin neljännes vastaajista kertoo jo kompensoineensa hiilijalanjälkeään, mutta tietoa kaivattiin erityisesti kompensaatiopalveluiden toimivuudesta.
Alan taloudellinen tilanne lisää kestävyyshaastetta
Musiikkialan taloudellinen tilanne nousee esiin monissa vastauksissa paitsi suoraan taloudellisen kestävyyden huomioimisena myös muuten haasteena kestävyystoimille. Erään vastaajan sanoin: ”Ala on tilanteessa, jossa kulut ovat nousseet mutta tulot eivät. Tällä yhdistelmällä artistin mahdollisuudet eettisiin valintoihin vähenevät. Ylipäätään toiminnan taloudellinen kannattavuus on uhattuna.” Talous määrittelee ratkaisuja enemmän kuin vastaajat haluaisivat, genrestä ja toimintakentästä riippumatta.
Kansainvälistymisessä mukana olevan tiimin koko vaihtelee paljon. Laajimmillaan omaan tiimiin voi kuulua manageri, keikkamyyjät eri alueille, kiertuemanageri, pr-toimisto sekä levy-yhtiö. Kiertueella voi lisäksi olla mukana kiertuemanagerin lisäksi esimerkiksi luottovaloteknikko, miksaaja, oheistuotemyyjä sekä kuljettaja – joskus Suomesta ja joskus paikallisia. Taloudelliset syyt ovat yleinen peruste sille, että osa työstä, esimerkiksi keikkamyynti tai managerointi pyritään tekemään itse. Joskus tiimi on myös tilannekohtaisempi.
Esiintyvien muusikoiden ja artistien tulot muodostuvat esimerkiksi esiintymispalkkioista, tekijänoikeustuloista, levymyynnistä ja fanituotteista (merchandise). Eri osa-alueiden osuudet kuitenkin vaihtelevat, ja esimerkiksi esiintymispalkkioiden roolin osa vastaajista arvioi olevan pieni, toiset taas arvioivat niiden muodostavan tuloista kaksi kolmannesta. Myös käteen jäävä osuus vaihtelee. Jotkut saavat kiertueet ”kannattelemaan juuri ja juuri itsensä” tukien avulla, toiset ovat valmiita tekemään kiertueita jopa tappiolla, koska näkevät ne tärkeinä verkostojen ja näkyvyyden kannalta.
Säveltäjillä tiimiytyminen ja tulonmuodostus on luonnollisesti toisenlaista. Apuna voi olla esimerkiksi kustantaja tai levy-yhtiö, mutta suuri osa kontakteista myös esittäjiin luodaan itse. Tuloja kertyy sävellyspalkkioista (jotka toisilla ovat pieniä, toisilla taas jopa kolmannes vuosituloista), tekijänoikeuskorvauksista sekä rojalteista. Keskeisiä ovat myös apurahat ja palkinnot.
3. Toiveena kestävämpi kansainvälinen tulevaisuus
Vastaajien tulevaisuuden toiveena on jatkaa kansainvälistä toimintaa, mutta entistä laajemmin ja kestävämmin. Kansainvälistyminen on vastaajille tärkeää sekä ammatillisesti että taiteellisesti. Työmahdollisuuksien lisääntyminen mahdollistaa aiempaa kestävämmän kiertämisen, kun kiertueita voidaan pidentää ja siten vähentää lentomatkustamisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä.
”Haluan kiertää kestävämmin”
Kyselyyn vastanneet pitävät kansainvälistymistä tärkeänä niin uran ja tulojen kuin myös työn sisällön ja identiteetin kannalta. Se lisää mahdollisuuksia työhön ja taiteelliseen vuorovaikutukseen. Kansainvälisen työn päämääränä voi olla tavoittaa uusia yleisöjä tai saada toimeentuloa, mutta myös esimerkiksi päästä esiintymään ulkomaisissa konserttitaloissa kuten orkesterien kiertueilla. Kansainvälisessä toiminnassa nähdään lisäksi yhteiskunnallista merkitystä esimerkiksi maabrändin kannalta. Matkoilla myös rakennetaan verkostoa ja luodaan työn kannalta tärkeitä kumppanuuksia.
”Ilman kansainvälistä toimintaa en työskentelisi kuin murto-osan siitä mitä työskentelen. Se on myös henkisesti hyvin tärkeä osa ammattiani”, kuvaa eräs vastaaja.
Vastaajien tulevaisuuden toiveena onkin jatkaa kansainvälistä toimintaansa, mutta entistä laajemmin ja vastuullisemmin. Omaa musiikkia halutaan viedä uusille alueille ja uudenlaisiin tapahtumiin, ja toimintaa aiemmilla alueilla halutaan syventää.
Kasvu nähdään vastauksissa useammin edellytyksenä kuin esteenä myös ekologiselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Kohdemaissa halutaan työskennellä kauemmin ja kiertueita pidentää, jolloin lentomatkustamisen aiheuttama ympäristökuormitus vähenee ja kiertueista tulee myös taloudellisempia.
Konkreettisena ehdotuksena nousi esiin esimerkiksi hitaan matkustamisen hyödyntäminen matkan varrella verkostoitumiseen. Toisaalta kaivattiin rakenteita, jotka tehostaisivat kestävää kiertuetoimintaa.
”Toivoisin kansainvälisiä verkostoja, jotka toteuttavat kiertuetoimintaa yhteistyössä tarjoten artisteille enemmän töitä per kiertue. Näitä verkostoja on jo, mutta toiminta on vielä hyvin pientä. - - Toive on saada pidempiä kiertueita pistokeikkojen sijaan ja matkustuskuluja alas”, eräs vastaaja kommentoi.
Yhteenveto ja seuraavat vaiheet
Kyselyn tulokset kertovat siitä, että sekä kansainvälistyminen että kestävyys ovat suomalaisille muusikoille ja säveltäjille tärkeitä asioita.
Kiertuetoiminta on palaamassa aiempaan laajuuteensa koronapandemian jälkeen. Suomalainen musiikki soi kaikilla mantereilla, vaikka keskeisimpänä alueena onkin Eurooppa.
Kestävyyshaasteet ja ratkaisuehdotukset ovat väistämättä hiukan erilaisia eri genreissä, mutta yhteisiäkin teemoja on. Suurimpana haasteena on Suomen sijainti ”Euroopan perällä”, mikä vaikeuttaa lentomatkailun välttämistä.
Vaikka kestävää kehitystä on vastaajien mukaan tällä hetkellä hiukan vaikea sovittaa yhteen kansainvälistymispyrkimysten kanssa, varsin monien tulevaisuuden toiveena on laajentaa kansainvälistä toimintaa ja samalla tehdä kiertueita aiempaa ekologisemmin. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi pidempiä kiertueita tai esiintymisten yhdistämistä muuhun kansainväliseen työhön, esimerkiksi työpajoihin, residensseihin ja verkostoitumiseen. Näin edestakainen matkustaminen Suomeen vähenisi ja läsnäolo kansainvälisellä markkinalla lisääntyisi.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään elma.liven uusissa kansainvälistymistä koskevissa sisällöissä, jotka julkaistaan loppuvuodesta 2023. Alustalla tarjotaan tietoa ja vinkkejä kestävämmän kansainvälistymisen tueksi, ja lisäksi esitellään kansainvälisiä aloitteita, jotka voivat hyödyttää kestävämmän kiertuetoiminnan suunnittelua.
Samaan aikaan kyselyn kanssa on kerätty myös tarkempaa tilastotietoa suomalaisen musiikin kansainvälisistä esityksistä. Kyselyn kautta saatujen esitystietojen lisäksi tilastoon koostetaan tietoa julkisista lähteistä, esimerkiksi verkkosivuilta sekä muista lähteistä. Näin saadaan kuva kansainvälisen kiertuetoiminnan laajuudesta musiikkiviennin kokonaisuuden kannalta.
Myös suomalaisten säveltäjien teosten kansainvälisistä esityksistä tullaan julkaisemaan erillinen raportti myöhemmin. Lähteenä käytetään kyselyssä saatuja tietoja sekä Suomen säveltäjät ry:n keräämiä kantaesitystietoja.
Tietoja kansainvälisistä esityksistä voi ilmoittaa Music Finlandille edelleen tulevia raportteja ajatellen.
Miten kysely toteutettiin?
Kysely kansainvälisistä elävän musiikin esityksistä avattiin 14.3.2023. Vastauksia kerättiin Surveypal-verkkolomakkeella. Vastauksia toivottiin maaliskuun loppuun mennessä, mutta kyselyt olivat auki pidempään, jotta kaikki halukkaat ehtivät vastaamaan. Linkkiä lähetettiin suorana sähköpostikutsuna esimerkiksi Music Finlandin vientitukia saaneille tahoille ja säveltäjäasiakkaille sekä KEMUT (Kestävämmän musiikkialan työkalupakki) -verkoston jäsenorganisaatioiden kautta. Vastaajia kutsuttiin lisäksi eri uutiskirjeiden, suorien sähköpostien ja somenostojen kautta.
Kyselystä oli olemassa neljä eri versiota eri kohderyhmille. Suurin osa vastauksista saatiin kansainvälisesti toimiville muusikoille, artisteille, yhtyeille ja orkestereille suunnattuun kyselyyn. Artistien edustajien kyselylomake oli lähes samansisältöinen. Suomalaisille säveltäjille tehtiin kysely, jossa kysyttiin kansainvälistymisestä ja kestävyydestä nimenomaan säveltäjien näkökulmasta. Musiikkitapahtumilta pyrimme saamaan tietoa kansainvälisen toiminnan laajuudesta sekä kestävyysnäkemyksistä.
Mikäli haluat edelleen lähettää tietoja kansainvälisistä esiintymisistäsi tai teostesi esityksistä tulevia selvityksiä varten, voit ottaa yhteyttä: merja.hottinen@musicfinland.fi