Miten Sibelius, elokuvamusiikki, Blind Channel ja pride-viikko liittyvät popmusiikin biisintekijöiden vientiin? Music Finlandin vientipäällikkö Katariina Sorsa vilkaisee Näkymiä musiikkialalta -sarjan puheenvuorossaan siihen, mistä kaikesta suomalaisen popin teosviennin valoisa tulevaisuus voisi muodostua.

Biisiviennin luvut 2020 näyttävät jälleen selkeää kasvua: viime vuonna julkaistiin 102 suomalaisten kirjoittajien ulkomaisille artisteille tekemää popkappaletta. Tekijöitä oli 62 ja 27:lle tekijälle kansainvälinen julkaisu oli ensimmäinen. Tekijäkenttä siis kasvaa ja uudistuu taattua vauhtia ja julkaisujen määrä kiipeää tasaista tahtia.

Toteutimme ensimmäistä kertaa Biisiviennin visio -hankkeen vuonna 2017. Toukokuussa 2021 aloimme saattamaan sitä ajan tasalle, aloittaen popmusiikin teosviennin tilannekuvan päivityksellä. Tätä varten pidetyssä työpajassa todettiin kentän olevan jokseenkin samassa tilassa kuin vuonna 2017, mutta monella tapaa erinäköisessä toimintaympäristössä. Viimeksi alaa eivät puhuttaneet merkittävästi vaikkapa digitaalisten ansaintalähteiden monipuolistuminen ja monimediallisuus, bisnesosaamisen tärkeys ansaintalogiikan monimutkaistuvassa viidakossa, musiikin kilpailu muiden viihdemuotojen kanssa, biisintekijäkentän taistelu osuuksistaan, tai koronavuoden mukanaan tuoma työskentelytapojen digitalisaatio, joka avaa paljon mahdollisuuksia tekijöille – puhumattakaan #metoo- ja Black Lives Matter -ilmiöiden käynnistämistä alaa muovaavista keskusteluista. Näkökulma on laajentunut monessa mielessä.

Biisiviennin ytimessä ovat edelleen samat perusasiat: toimijoiden henkiset valmiudet ja kunnianhimo kansainvälistyä, verkostot sekä yksinkertaisesti kentän volyymi. Vuonna 2017 luotu visio on edelleen ajankohtainen: ”Suomalainen musiikintekeminen on kysytyintä, ja Suomen musiikkiala tekee jatkuvasti maailmanlaajuisia hittejä.”

Toisin sanoen tavoittelemme vaikutusta, joka on suurempi kuin maamme koko tai tilastolliset todennäköisyydet. Päivitystyön jokaisessa keskustelussa olemme palanneet musiikintekijöiden ja yritysten määrään, alan volyymiin. Tällä hetkellä kansainvälistä uraa tekevien pop-kirjoittajiemme useammat onnistumiset toki vievät meitä jo nyt eteenpäin, mutta kunnianhimoisen visiomme toteutumisessa pelkästään se ei riitä. Volyymin kasvattamiseen voi auttaa näkökulman laajentaminen.

Music Finlandin popmusiikin teosvientiselvityksen lisäksi löytyy myös toinen vientitilasto, josta voi analysoida biisivientiämme. Teoston 2019 ulkomaan esitysten tilastoissa nousee Jean Sibeliuksen ja lisäksi elokuvamusiikki (Juri ja Miska Sepän vuonna 2014 julkaistu Big Game -elokuvan score) ja elektroninen musiikki (Axel Thesleffin Bad Karma). Ei tarvitse olla ennustaja sanoakseen tässä vaiheessa vuotta, että vuoden 2021 ulkomaan tekijänoikeustulotilastoissa kärkipaikoilla on euroviisuedustajamme Blind Channelin Dark Side. Alma Miettisen useampi oma artistijulkaisu nousi vastaavalle listalle vuonna 2018 ja vuonna 2020 sieltä löytyy hänen Miley Cyrusille kirjoittamansa hittikappale Mother’s Daughter.

Jos huomioisimme koko popmusiikin laajan kentän sisällä sekä musiikillisen että itse musiikintekijöiden diversiteetin, olisiko todennäköisempää, että tekemisemme tulisi kysytyimmäksi?

Biisivientiä ja artistivientiä pidettiin erottamattomina biisiviennin visiokeskusteluissa myös vuonna 2017. Music Finlandin popmusiikin teosvientiselvityksessä tutkitaan biisintekemistä nimenomaan ammattina – toimintatapaa, jonka keskiössä on laulujen muille artisteille kirjoittaminen, co-writing (yhteiskirjoittaminen) ja kappaleiden pitchaus. Tästä syystä Music Finlandin biisivientitilastoon ei sisällytetä suomalaisartistien omia kappaleita. Painotus ei varsinaisesti kuitenkaan rajaa ulos mitään musiikkigenrejä, vaikka toimintatapa onkin tyypillinen juuri pop-maailmassa. Artistimenestykset kertovat kuitenkin paljon suomalaisesta musiikkiviennistä, ja siitä missä osaamisemme ja vahvuutemme ovat.

Voisiko popmusiikin teosvienti saada vahvuutensa juuri musiikillisesta diversiteetistä? Musiikin diversiteettiin vaikuttaa luonnollisesti tekijäkenttämme monimuotoisuus. Music Finlandin vientiselvityksestä käy ilmi, että naisia on teosviennin tekijöistä noin viidesosa. Kokemukseni mukaan vientiin keskittyvillä biisileireillä suomalaisten tekijöiden joukossa on kuitenkin esimerkiksi ihonvärin osalta hyvin vähän diversiteettiä. Entäpä muita kuin cis-naisia ja -miehiä? Suomen musiikkiala ei valitettavasti ole viime vuosina tullut tunnetuksi vastaanottavana tai turvallisena ympäristönä vähemmistöille, mitä valottaa esimerkiksi useat Maria Veitolan Musa vai bisnes -ohjelman jaksot Radio Helsingissä. Alalla myös tiedetään, että monimuotoisuus ei ole ainoastaan reilua inklusiivisuutta ja oikein, vaan monen tutkimuksen mukaan myös hyvää bisnestä.

Jos alkaisimme huomioimaan koko popmusiikin laajan kentän sisällä sekä musiikillisen että itse musiikintekijöiden diversiteetin, olisiko todennäköisempää, että tekemisemme tulisi ”kysytyimmäksi” – kuten visiossa lausutaan – eikä olisi vain tietyn tekijäjoukon tai trendin varassa? Jos markkinamme kannustaisi eri marginaaligenrejen ilmiöiden syntymistä, voisimmeko synnyttää jatkuvasti maailmanlaajuisia hittejä? Suomi on pieni maa, ja mahdollisuus saada ammatti biisinkirjoituksesta täytyisi antaa jokaiselle, joka sen olisi valmis ottamaan. Kaikki ne, joilla syttyy palo musiikintekemiseen, olisivat tervetulleita – ihonväriin, sukupuoleen tai identiteettiin katsomatta.

Alallamme tuntuu vallitsevan konsensus siitä, että merkittävään menestymiseen vaaditaan taiteellista edelläkävijyyttä, eikä trendien perässä hiihtäminen riitä. Saman pitää päteä bisnekseen. Uraauurtavat bisneksen ammattilaiset ja uraauurtavat musiikintekijät voisivat yhteistyössä totisesti tehdä suomalaisesta musiikintekemisestä kysytyintä.

Olemme biisiviennin vision päivitystyössä nyt puolimatkassa. Tähän asti selkeimmät kehityksen paikat ovat löytyneet volyymin kasvattamisessa. Syksyllä pohdimme kotimaan kentän yhteistyötä alan sisällä (biisiviennissä ja artistiviennissä), bisnesmahdollisuuksia audiovisuaalisten tuotantojen musiikissa ja kuulemme erityisesti tekijäkentän ääntä. Odotan innolla mitä muita löydöksiä teemme näiden aiheiden parissa – sekä millaisia strategisia tavoitteita muodostamme, joiden avulla ponnistamme kohti visiota.