Koronapandemia toi suuria muutoksia musiikkialan talouteen ja vientiin
Music Finlandin tutkimusraportti Suomen musiikkialan talous ja vienti 2020 osoittaa että musiikkialan kokonaisarvo ja suomalainen musiikkivienti kokivat vuonna 2020 suuria muutoksia koronapandemian vuoksi. Erityisesti elävän musiikin taloudellinen arvo romahti sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ja tällä oli vaikutuksia myös muihin sektoreihin. Digitaalisten palveluiden kysyntä sen sijaan kasvoi, mikä näkyy esimerkiksi äänitemyynnin ja digitaalisten palveluiden tuottamissa tuloissa. Myös popmusiikin teosviennissä tehtiin uusi ennätys.
Musiikkialan talous ja vienti kokivat suuria muutoksia vuonna 2020, kertoo Music Finlandin tutkimus Suomen musiikkialan talous ja vienti 2020. Elävän musiikin kentän pysähtyminen maailmanlaajuisesti teki ison loven sekä kotimaiseen talouteen että vientiin, ja tämä vaikutti paljon myös musiikkialan muihin toimijoihin. Musiikkia välitettiin kuitenkin edelleen digitaalisesti, mikä näkyy kasvuna suomalaisessa äänitemyynnissä sekä kansainvälisissä digitaalisissa palveluissa.
Suomessa musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2020 oli 779 miljoonaa euroa. Elävän musiikin arvo laski edellisvuodesta 47 prosentilla (yli 240 miljoonaa euroa), mutta kokonaistilannetta kompensoivat hiukan äänitemarkkinan kasvu sekä koronatilanteessa lisääntyneet julkiset ja yksityiset tuet. Kokonaisuutena alan ydinsektorien – elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet sekä tuet – arvo laski noin kolmanneksella.
Digitaaliset palvelut lunastavat lupauksiaan musiikkiviennissä
Pandemian aiheuttamat musiikkitapahtumien sulut vaikuttivat myös suomalaiseen musiikkivientiin, ja elävän musiikin vientitulot laskivat edellisvuodesta kolmella neljänneksellä. Vaikka tilanne vaikutti myös muihin sektoreihin, digitaalisiin markkinoihin nojaava äänitevienti sekä viiveellä markkinoiden muutoksia seuraavat tekijänoikeustulot pysyivät hyvällä tasolla. Kaikkiaan näistä musiikkiviennin ydinalueista tuloutui vuonna 2020 Suomeen 17,3 miljoonaa euroa.
Jo useana vuonna suurta kasvupotentiaalia osoittaneet musiikkiin liittyvien digitaalisten palveluiden ja teknologian vienti jatkoivat kuitenkin kasvuaan myös pandemiavuonna, ja musiikkiviennin muiden tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi kokonaisuutena kolmanneksella. Kaikki yhteen laskien musiikkiviennin arvo vuonna 2020 oli 86,7 miljoonaa euroa eli noin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän.
"Vaikka koronatoimenpiteiden keskellä konserttien järjestäminen oli melkeinpä mahdotonta, musiikkia on kuitenkin läpi pandemia-ajan kulutettu runsaasti. Tämä kertoo suomalaisen musiikin valtavasta merkityksestä poikkeuksellisissa oloissa sekä vahvistaa ajatusta sen markkinakysynnästä ja luo tulevaisuuden uskoa alalle. Hyvän musiikin merkitys ei katoa koskaan”, kertoo Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.
Tulevaisuuden mahdollisuuksia monella sektorilla
Pandemiaan liittyvät sulut ovat vaikeuttaneet musiikkitoimintaa ja -vientiä voimakkaasti myös vuonna 2021, ja tämänhetkisen arvion mukaan musiikkialan tulonmenetykset kotimaassa tulevat olemaan samaa mittaluokkaa kuin vuonna 2020. Myös viennissä hankala tilanne on jatkunut, ja elävän musiikin kansainväliset markkinat ovat vasta avautumassa uudestaan.
Positiivisiakin näkymiä kuitenkin on. Kesällä julkaistun selvityksen mukaan suomalaisen popmusiikin teosvienti kasvoi myös pandemiavuoden aikana uuteen ennätykseen, ja uusia menestystarinoita on syntynyt. Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö on pystynyt jatkumaan etäyhteyksin, ja tekijäjoukon ja verkostojen kasvu luo uskoa tulevaan.
”Koronapandemia on osunut musiikkialaan ja vientiin pahasti, ja kaikki ovat joutuneet tekemään valtavasti töitä alan hengissä pitämiseksi. Mikäli ala saa nyt tarvitsemiaan investointeja, kaikki työ kantaa vielä uuteen nousuun”, toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö sanoo.
Tänään julkaistun Suomen musiikkialan talous ja vienti 2020 -selvityksen tiedot keräsivät Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen sekä tutkija Tuomas Ilmavirta. Raportin kokosi Merja Hottinen. Musiikkiviennin jaottelu tehtiin musiikkiliiketoiminnan käytäntöjen perusteella vakiintuneen menetelmän mukaan: elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut.
Lue Suomen musiikkialan talous ja vienti 2020 -tutkimuksen raportti kokonaisuudessaan täältä.