Vuonna 2025 suomalaisuus kiinnosti maailmalla. Tästä näkyvimpänä esimerkkinä oli Euroviisujen poikkeuksellisen vahva suomalaiskytkös, mutta kansainvälisiä yleisöjä tavoittivat myös metalli, kansanmusiikki, saamelaisartistit, kansainvälisesti verkottunut jazz sekä klassisen musiikin kapellimestarit ja säveltäjät. Listasijoitusten ja kiertuelukujen lisäksi menestyksestä kertovat esimerkiksi palkinnot, kantaesitykset ja näkyvyys kansainvälisissä medioissa ja ammattilaistapahtumissa.
Musiikkiviennin kasvu jatkui vuonna 2025
Suomalaisen musiikkiviennin arvo nousi vuonna 2025 yhteensä 156,2 miljoonaan euroon. Musiikin ydinalueiden viennistä kertyi 29,0 miljoonaa euroa, mikä oli 2,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Ydinalueilla kasvoivat erityisesti tekijänoikeustulot (9,5 miljoonaa euroa) sekä muut vientitulot, kuten sävellys- ja tuotantopalkkiot (1,9 miljoonaa euroa). Elävä musiikki säilyi suurimpana ydinalueena, vaikka sen vientitulot laskivat hieman 9,6 miljoonaan euroon. Äänitevienti pysyi edellisvuoden tasolla, 8,0 miljoonassa eurossa.
Musiikkiin liittyvien muiden tavaroiden ja palveluiden, kuten digitaalisten musiikkipalveluiden ja musiikkiteknologian, vienti kasvoi 127,1 miljoonaan euroon.
- Lue koko tutkimusjulkaisu: Musiikkiviennin arvo 2025
Biisiviennin ennätysvuosi näkyi K-popissa ja Britannian listoilla
Suomalaisen biisiviennin luvut kasvoivat vuonna 2025 selvästi: suomalaisten musiikintekijöiden teoksia julkaistiin vuonna 2025 ulkomaisten artistien esittäminä ennätykselliset 245 kappaletta. Julkaisuja oli tekemässä 102 suomalaista tekijää, joista 27 esiintyi teosvientitilastossa ensimmäistä kertaa.
Vuoden näkyvin yksittäinen kappalemenestys oli eteläkorealaisen Hearts2Hearts-yhtyeen STYLE, jonka tekijöihin kuuluu Sara Forsberg. Kappale keräsi laajasti kuunteluita ja menestyi Korean lisäksi muualla Aasiassa. K-popin kautta luotiin menestystä myös Yhdysvaltojen markkinoilla.
Euroopassa Aleksi Kiiskisen pitkäaikainen yhteistyö brittiartisti James Marriottin kanssa näkyi albumilla Don’t Tell The Dog, joka nousi Ison-Britannian virallisen albumilistan ykköseksi. Kiiskinen on mukana albumin kaikkien 11 kappaleen tekijöissä. Myös vuoden 2025 Euroviisuissa menestyneet Espresso Macchiato ja Bara Bada Bastu jatkoivat elämäänsä uusina cover-versioina.
Eurooppa oli edelleen noin joka toisen vientikappaleen pääasiallinen kohdealue. Pohjois-Amerikan osuus kasvoi lähes neljännekseen julkaisuista, ja teosviennin tuloksissa näkyivät erityisesti pitkäaikaiset tekijä–artistiyhteistyöt.
Suomalaisuus kiinnosti Euroviisuissa vuonna 2025
Vuoden 2025 Euroviisuissa suomalaisuus oli poikkeuksellisen näkyvästi esillä. Suomea edustaneen Erika Vikmanin ICH KOMME sijoittui finaalissa sijalle 11, mutta suomalaisia oli mukana myös kahden muun maan finaalikappaleissa. Ruotsia edusti Vöyriltä lähtöisin oleva suomenruotsalainen trio KAJ kappaleellaan Bara Bada Bastu, ja Viron kolmanneksi sijoittuneen Tommy Cashin Espresso Macchiaton tekijöihin kuului suomalainen Johannes Naukkarinen.
Kilpailussa lopulta neljänneksi sijoittunut KAJ teki laajasti näkyväksi suomenruotsalaista identiteettiä, Vöyrin paikallismurretta ja suomalaista saunakulttuuria: yhtye edusti Ruotsia, mutta sen jäsenet ovat Suomesta ja kuuluvat Suomen ruotsinkieliseen vähemmistöön. Myös Ruotsissa se edusti paikallisuutta, sillä Bara Bada Bastu oli Ruotsin ensimmäinen ruotsinkielinen euroviisuedustuskappale sitten vuoden 1998.
Kappale oli Ruotsin virallisen singlelistan kärjessä 13 viikkoa, mutta siitä tuli samalla kansainvälinen hitti: Bara Bada Bastu nousi Spotify-listoille yli 20 maassa sekä Spotify Global Top 50 -listalle, jossa se oli ensimmäinen ruotsinkielinen kappale. Se nousi myös Spotify Global Viral 50 -listan kärkeen. Eurovisionin sivuston mukaan kappale ylitti ensimmäisenä vuoden 2025 viisukappaleena 100 miljoonan Spotify-kuuntelun rajan ja rikkoi palvelussa ruotsinkielisen kappaleen yhden päivän kuunteluennätyksen.
Kaksi vuotta aiemmin laulukilpailussa toiseksi sijoittunut Käärijä vieraili Euroviisufinaalissa yhdessä kroatialaisen Baby Lasagnan kanssa. Käärijä jatkoi vuoden aikana vahvasti alkanutta kansainvälistä uraansa kansainvälisin keikoin ja yhteistyökappalein ja teki ensimmäisen Japanin-keikkansa Osakan maailmannäyttelyssä.
Rock- ja metalliyhtyeet löytävät yleisönsä ulkomailta
Suomalainen raskas musiikki on ollut arvostettua maailmalla jo vuosikymmeniä, ja myös vuonna 2025 se huomioitiin positiivisesti metallimusiikin medioissa. Metal Hammer -lehden lukijaäänestyksessä Amorphisin Borderland sijoittui vuoden 2025 metallialbumeista sijalle 25 ja Battle Beastin Steelbound sijalle 33. Metal Hammer -lehden toimituksen vuoden albumien listalle puolestaan nousi Havukruunun Tavastland sijalle 21 ja Hexvesselin Nocturne sijalle 38. Amorphiksen syyskuussa julkaistu Borderland sai muutoinkin erinomaisia arvioita metallimusiikkiin keskittyneistä medioista kuten Saksan Metal Hammerista.
Spotify-seuraajamäärällä mitattuna Suomen kansainvälisesti seuratuimpiin metalliyhtyeisiin kuuluva Nightwish ei tehnyt kansainvälisiä kiertueita vuonna 2025, mutta suomalainen rock ja metalli soi silti livenä monissa maanosissa. Setlist.fm:ään kirjattujen konserttien perusteella ahkerimmin Suomen ulkopuolella esiintyivät esimerkiksi Ensiferum (93 keikkaa), Apocalyptica (71), Tarja (64), The Rasmus (62), Swallow the Sun (58) ja Omnium Gatherum (50). Kiertueet ulottuivat Euroopasta Pohjois- ja Latinalaiseen Amerikkaan, Japaniin ja Australiaan. Kaikkiaan yhtyeet saivat myös varsin positiivista vastaanottoa metallimusiikin medioista ja blogeista.
Myös metalliskenen taustarakenteet saivat vuonna 2025 tunnustusta, kun Music Finlandin Valtakunnallinen musiikkivientipalkinto myönnettiin Backbone Managementille, joka on toiminut Suomen edelläkävijänä kansainvälisellä kentällä yli vuosikymmenen ja vakiinnuttanut asemansa yhtenä johtavista maailmanlaajuisesti menestyneiden rock-artistien managementtiyhtiöistä. Sen artisteihin kuuluvat muun muassa The Rasmus, Ville Valo, Blind Channel, Swallow the Sun ja Ensiferum – sekä tätä nykyä myös useita brittiyhtyeitä.
Womex toi näkyvyyttä kansanmusiikille ja maailmanmusiikille
Suomi isännöi lokakuussa 2025 yhtä maailmanmusiikin tärkeimmistä ammattilaistapahtumista, Womex Worldwide Music Expoa, johon osallistui alan ammattilaisia sadasta maasta. Suomalaisesiintyjinä nähtiin sekä pitkän linjan maailmanmenestyjiä että uudempia tulijoita, kuten punkfolk-yhtye Vimma, Hildá Länsmanin ja Tuomas Norvion duo sekä harmonikansoittaja Antti Paalanen. Avajaisissa esiintyivät joikuyhtye Áššu, folk-rock-yhtye Ne Lintuizet, harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen ja karjalaisen lauluperinteen suurnimi Värttinä.
Vuonna 1983 perustettu Värttinä teki näyttävän paluun myös uudella albumillaan Kyly, joka nousi heinäkuussa kärkeen sekä eurooppalaisten toimittajien kokoamalla World Music Charts Europe -listalla että laajemmalla Transglobal World Music Chart -listalla. WMCE:n vuosilistalla se oli kahdeksas ja Transglobalin kausilistalla 2024–2025 neljästoista. (Lue lisää Ylen ja Helsingin Sanomien uutisista.) 25-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Frigg puolestaan konsertoi Pohjois-Amerikassa ja Brittein saarilla, debytoi BBC Scottish Symphony Orchestran solistina ja julkaisi levyn Dreamscapes, joka ylsi WMCE-listan Top 10:een.
Kansainvälistä huomiota saivat myös useat saamelaisartistit. Hildá Länsmanin ja Tuomas Norvion albumi Dajan sai kiitosta esimerkiksi Norjassa. Suomalais-norjalaisen Áššun Luohteniegut nousi maaliskuussa WMCE-listalla sijalle 4 ja Transglobal-listalla sijalle 23, ja Wimme + Rinne -yhtyeen albumi Ivgú näkyi Transglobal-listalla toukokuussa. Ánnámáret julkaisi Ánnámáret Luohteilbmi -kokoonpanonsa kanssa albumin Luođit, pääsi IMPALAn eurooppalaiselle nousevien artistien listalle ja esiintyi eri kokoonpanoilla useilla kansainvälisillä festivaali- ja showcase-foorumeilla.
Jazzin kansainväliset verkostot vahvistuivat
Suomalaisen jazzin kansainväliseltä kentältä voi vuodelta 2025 nostaa esiin etenkin Saksassa pitkään suosiota nauttineen Iiro Rantalan sekä Suomen ja New Yorkin välillä toimivan Kaisa Mäensivun. Rantala sai Saksassa myönteistä huomiota vuonna 2025 niin Hampurin-konsertistaan kuin Stefano Bollanin kanssa tekemästään livelevystä Jazz at Berlin Philharmonic XV.
Mäensivun johtama yhtye Kaisa’s Machine julkaisi maaliskuussa 2025 albumin Moving Parts, joka nostettiin Bandcamp Dailyn maaliskuun keskeisten jazzlevyjen joukkoon, sai kiittäviä arvioita All about Jazzissa ja Paris Movessa. Albumin kappale ”Moon Waves” oli lisäksi näkyvästi esillä DownBeatin kesäkuun numeron Blindfold Test -palstalla.
Vuonna 2025 merkittävää kansainvälistä huomiota sai myös jazztrumpetisti Verneri Pohjola, joka esiintyi merkittävien orkestereiden kanssa Kaija Saariahon hänelle säveltämän HUSH-trumpettikonserton solistina. Kaksi vuotta aiemmin kantaesitetty teos sai vuonna 2025 ensiesitykset Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Alankomaissa sekä Portugalissa.
Klassisen musiikin kärkinimet saivat palkintoja ja uusia tehtäviä
Suomalaiset kapellimestarit, muusikot ja säveltäjät edustavat klassisen musiikin kansainvälistä huippua, ja myös vuonna 2025 kärkinimet saivat huomiota, palkintoja ja merkittäviä pestejä maailmalla.
Kapellimestari Esa-Pekka Salonen sai helmikuussa toisen Grammy-palkintonsa Kaija Saariahon Adriana Mater -oopperan levytyksestä San Francisco Symphonyn kanssa. Salonen oli samana vuonna ehdolla myös parhaasta orkesterilevytyksestä, ja tässä kategoriassa ehdolla oli myös toinen suomalaiskapellimestari Susanna Mälkki Sibelius-levytyksellään. Kaija Saariahon musiikille tämä oli jo kolmas Grammy.
Saariahon musiikki sai erityistä huomiota vuonna 2025 myös Alankomaissa Amsterdamissa, jossa järjestettiin maaliskuussa Saariaho-festivaali. Nelipäiväinen festivaali nosti esiin Saariahon teoksia monipuolisesti ja mukana oli myös useita suomalaisia muusikoita ja yhtyeitä. Bregenzin musiikkijuhlilla Itävallassa puolestaan esitettiin heinäkuussa Osmo Tapio Räihälän Farmer George -monodraama, joka sai mediassa kehuvia arvioita. Suomalainen nykymusiikki laajemmin näkyi vielä marraskuussa Isossa-Britanniassa Huddersfield Contemporary Music Festivalilla, jossa ohjelmassa oli nyt kahdeksan suomalaissäveltäjän teoksia sekä omalla konsertillaan saksofonikvartetti Saxtronauts.
Suomalaisia säveltäjiä näkyi myös merkittävien orkesterien ohjelmistossa: Berliinin filharmonikot kantaesitti Outi Tarkiaisen orkesteriteoksen Day Night Day, jota nostettiin paljon esiin suomalaisessa mediassa mutta myös kansainvälisesti. Alankomaissa kantaesitettiin Lotta Wennäkosken nokkahuilukonsertto Vents et lyres. USA:ssa puolestaan ihastuttiin Chicago Symphony Orchestran esittämään Esa-Pekka Salosen uruille ja orkesterille säveltämään Sinfonia concertanteen, ja Salosta itseään teoksen johtajana verrattiin F1-kuskiin.
Suomalaisten kapellimestarien asema maailmalla on vahva, ja huippukapellimestarit näkyvät useiden merkittävien orkestereiden ylikapellimestareina, taiteellisina johtajina tai säännöllisinä vierailijoina. Yhtenä osoituksena asemasta oli vuoden 2025 Lontoon Proms-festivaalin vahva suomalaisedustus: konsertteja johtivat niin Dalia Stasevska, Eva Ollikainen kuin Pekka Kuusisto. Myös uusia aluevaltauksia tehtiin, kun Dalia Stasevska debytoi Berliinin filharmonikoiden johtajana, ja uusiin johtotehtäviin nimitettiin mm. Esa-Pekka Salonen (Orchestre de Parisin ylikapellimestariksi ja Paris Philharmonian luovaksi johtajaksi 2027 alkaen, Los Angeles Philharmonicin luovaksi johtajaksi 2026 alkaen), Pekka Kuusisto (Tokyo Metropolitan Symphony Orchestran seuraavaksi ylikapellimestariksi, huhtikuusta 2028 alkaen) sekä Hannu Lintu (Singaporen sinfoniaorkesterin musiikilliseksi johtajaksi kaudesta 2026/27 alkaen).
Pitkäjänteinen työ kantaa yli kalenterivuosien
Vuoden 2025 lopulla julkistetuissa vuoden 2026 Grammy-ehdokkuuksissa suomalaisosaaminen näkyi jälleen useassa kategoriassa. Esa-Pekka Salonen oli jälleen ehdolla kategoriassa parhaan orkesteriesityksen kategoriassa, ja hiphop-tuottajat MD$ ja Danitello saivat tunnustusta työstään Burna Boyn uusimmalla albumilla. Ehdokkuuden ja lopulta myös Grammy-voiton alkuvuonna 2026 sai lisäksi musiikkituottaja Jonas W. Karlsson työstään elektroakustisen jousiduon Arkain uusimmalla Brightside-albumilla parhaan nykyinstrumentaalimusiikin albumin kategoriassa. Karlssonille Grammy oli jo uran toinen, sillä vuonna 2020 hänet palkittiin tuotantotyöstään John Legendin Bigger Love -albumilla.
Grammy-ehdokkuudet kertovat samasta kuin monet muut vuoden menestysilmiöt: kansainvälinen huomio kohdistui esiintyvien artistien lisäksi säveltäjiin, kapellimestareihin, tuottajiin ja musiikkialan yrityksiin. Samalla ne havainnollistavat musiikkiviennin pitkää aikajännettä. Yhtenä vuonna tehdyn työn ja rakennettujen kansainvälisten verkostojen tulokset voivat näkyä palkintoina, tuloina ja uusina yhteistyömahdollisuuksina vasta myöhemmin.
Musiikkiviennin ja teosviennin tilastoista
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta. Musiikkiviennin markkina-arvoon lasketaan tästä toiminnasta Suomeen tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.
Popmusiikin teosviennin tilastossa listataan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisesti julkaistut popkappaleet, joiden esittäjänä ovat ulkomaiset artistit. Vuodesta 2006 alkaen tiedossa on 1582 kriteerit täyttävää kappaletta, joita on ollut tekemässä 282 suomalaista kansainvälisesti toimivaa musiikintekijää.