Suomalaisen popmusiikin teosviennissä saavutettiin vuonna 2025 uusia ennätyslukemia. Vuoden aikana julkaistiin kaikkiaan 245 ulkomaisen artistin esittämää kappaletta, joissa on suomalaisia tekijöitä. Suomalaisia tekijöitä oli aiempaa enemmän, mutta myös teosvienti on muuttanut muotoaan: yhä useammat tekijät ovat mukana kappaleissa myös artisteina, ja menestyneimmät kappaleet jatkavat elämäänsä uusina cover-julkaisuina.
Popmusiikin teosvienniksi määritellään ulkomaisten artistien esittämät, kansainvälisesti julkaistut popkappaleet, joita suomalaiset musiikintekijät ovat olleet kirjoittamassa. Vuodesta 2006 alkaen tiedossa on nyt kaikkiaan 1582 vientikappaletta, joista 245 on julkaistu vuoden 2025 aikana. Tilastoa täydennetään jatkuvasti myös aiempien vuosien osalta tietoon tulevien lisäysten perusteella.
Tällä hetkellä tilastossa on mukana kaikkiaan 282 kansainvälisesti toimivaa musiikintekijää. Vuoden 2025 vientikappaleita oli tekemässä 102 eri musiikintekijää, joista 27 näkyi tilastossa nyt ensi kertaa. Naisia vuonna 2025 julkaistujen kappaleiden tekijöissä oli edellisvuosia vähemmän, vain 13 prosenttia.
Kaikki vuodet yhteen laskien kansainvälisiä julkaisuja on tilastossa nyt eniten Anna Timgrenillä (yhteensä 120 tiedossa olevaa vientikappaletta) sekä Axel Ehnströmillä (111 vientikappaletta). Vuoden 2025 julkaisulistasta nousee esiin erityisesti Jere Särkkä (tiedossa 18 kansainvälistä julkaisua vuonna 2025), joka tekee yhteistyötä myös monien muiden suomalaisten kanssa niin Euroopan, Pohjois-Amerikan kuin Aasiankin markkinoilla. Puhtaasti julkaisujen lukumäärissä korkealle vuonna 2025 nousevat artisti-tekijöinäkin toimivat Cold Diamond & Mink, Niko Mansikka-aho, Roope Halonen ja Misha.
Maantieteellisistä markkina-alueista vahvistuivat sekä Eurooppa että Pohjois-Amerikka. Aasialaiselle markkinalle suunnattujen kappaleiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan. Eurooppaan suuntautui edelleen vientikappaleista noin joka toinen, mutta Pohjois-Amerikan ja Aasian suhteelliset osuudet vaihtoivat järjestystä: Pohjois-Amerikan osuus oli nyt hiukan yli viidennes ja Aasian alle viidennes. Yhä useamman kappaleen markkina-aluetta on kuitenkin vaikea selkeästi määritellä.
On huomioitava, että yhä useammat julkaisut suunnataan nykyisessä globaalissa musiikkimarkkinassa monille markkina-alueille, eikä esimerkiksi K-pop ole enää vain korealainen ilmiö. Myös marginaalisempien musiikkigenrejen kohdalla artistin tai levy-yhtiön kotimaa kertoo yhä harvemmin musiikin markkinakohdennuksesta, ja toisaalta monet kappaleet suunnataan yleisesti globaalille suoratoistomarkkinalle ja soittolistoille.
K-pop tavoittaa suuria yleisöjä
Vuoden 2025 selvin yksittäinen kappalemenestys on eteläkorealaisen Hearts2Hearts-yhtyeen "STYLE" (suomalaistekijänä Sara Forsberg). Kappaleella on syksyyn 2026 mennessä noin 133 miljoonaa Spotify-kuuntelua, ja se nousi heti julkaisunsa jälkeen kesällä 2025 sijalle 10 Etelä-Korean Spotify-kuuntelulistalla. Etelä-Korean Circle Chartilla "STYLE" oli korkeimmillaan sijalla 17 ja vuosilistalla sijalla 74. Kotimarkkinansa ulkopuolella kappale noteerattiin esimerkiksi Indonesiassa, Kiinassa ja Japanissa. "STYLE" nousi esiin myös useiden musiikkijulkaisujen toimitusten koostamien parhaiden K-pop-kappaleiden listalla, esimerkiksi PopMattersissa sijalla 3, NME:ssä sijalla 14 ja Billboardissa sijalla 25. Kappale oli myös ehdolla Korea Grand Music Awards -palkinnoissa.
Katso STYLE-kappaleen musiikkivideo:
Menestyneimpien vientikappaleiden listalla oli vuonna 2025 lukuisia muitakin K-pop-julkaisuja. Esimerkiksi korealaisen KAIn "Wait On Me" (suomalaistekijänä Tido Nguyen) nousi korkeimmillaan toiseksi korealaisella Circle Download Chartilla. Kappaleen sisältävä samanniminen minialbumi puolestaan sijoittui albumien toimitusmääriä seuraavan Circle Album Chartin viikkolistalla korkeimmillaan toiseksi, kuukausilistalla neljänneksi ja vuosilistalla sijalle 88. Fyysisten äänitteiden toteutunutta kuluttajamyyntiä seuraavalla Hanteo Chartilla EP nousi viikkolistalla toiseksi.
Suosittuja K-pop-genreen kuuluvia vientijulkaisuja olivat myös korealaisen P1Harmonyn englanninkielinen kappale "EX" (suomalaistekijänä Tido Nguyen), cosmosyn "Lucky=One" (suomalaistekijänä Joonas Laaksoharju) sekä CxM:n "Worth It" (suomalaistekijänä Tiina Vainikainen). Julkaisut kertovat K-pop-kentän kansainvälisyydestä: cosmosyn jäsenet ovat japanilaisia, ja P1Harmony ja CxM puolestaan ovat menestyneet vahvasti myös Yhdysvaltojen listoilla. CxM:n Worth it -kappaleen sisältävä EP HYPE VIBES debytoi Billboardin World Albums -listalla sijalla 2 ja Billboard 200 -listalla sijalla 71 sekä nosti CxM:n Emerging Artists -listan ykköseksi (Billboard). P1Harmonyn "EX"-kappaleen sisältävä samanniminen EP puolestaan debytoi Billboard 200 -listalla sijalla 9.
Japanin musiikkimarkkinalla näkyy edelleen fyysisten äänitteiden vahva asema, ja yksittäisten albumikappaleiden menestystä on vaikeampi erottaa koko albumin menestyksestä.
Japanin musiikkimarkkinalla näkyy edelleen fyysisten äänitteiden vahva asema, ja yksittäisten albumikappaleiden menestystä on vaikeampi erottaa koko albumin menestyksestä. Selkeää kappalekohtaista myyntinäyttöä on kuitenkin KID PHENOMENON from EXILE TRIBEn kappaleella "Sparkle Summer" (suomalaistekijöinä Victor Sågfors ja Holger Lund). Kappaleen sisältävää CD-singleä myytiin Japanissa ensimmäisellä listaviikollaan 65 307 kappaletta (Billboard Japan). Julkaisu sijoittui Billboard Japan Top Singles Sales -listalla toiseksi ja Oriconin viikoittaisella singlelistalla kolmanneksi.
Menestyneiden albumijulkaisujen yhteydessä puolestaan ilmestyivät esimerkiksi timeleszin "We’re Timelesz" (suomalaistekijänä Victor Sågfors, albumi FAM Billboard Japan Hot Albums -listan sijalla 1), Naniwa Danshin "TOYSTYLE" (suomalaistekijänä Anniina Timonen, albumi BON BON VOYAGE Japanin Billboard -albumilistan sijalla 1) sekä NiziUn "Happy Day" (suomalaistekijänä Anna Timgren, albumi New Emotion Oriconin viikkolistan sijalla 1).
Suomalaistekijät Britannian albumiykkösellä
Aleksi Kiiskisen pitkäaikainen yhteistyö James Marriottin kanssa jatkui vuonna 2025 albumilla Don’t Tell The Dog, joka nousi kesäkuussa Ison-Britannian virallisen albumilistan ykköseksi. Albumi sisältää 11 kappaletta, joiden kaikkien tekijöihin kuuluu Kiiskinen. Osalla kappaleista suomalaistekijöinä ovat lisäksi Eeli Savolainen, Jere Särkkä ja Ossi Maristo. Levyn kappaleista "I Don’t Want to Live Like This" menestyi myös singlenä ja saavutti Ison-Britannian virallisella singlelistalla sijan 67, singlemyyntilistan sijan 2 ja maksullisten latausten listalla ykkössijan.
Katso musiikkivideo I Don’t Want To Live Like This:
Eurooppalaisista markkina-alueista vahvistuivat vuonna 2025 Iso-Britannia ja muu Länsi-Eurooppa, vaikka määrällisesti tärkeimpänä kohdealueena säilyivät muut Pohjoismaat. Saksankielisessä Euroopassa sai huomiota Glockenbachin ja Norma Jean Martinen "Anthem" (suomalaistekijänä Joona Pietikäinen), joka nousi Saksan virallisella airplay-listalla neljänneksi. Koko vuoden radiosoittolistoilla kappale oli Saksassa sijalla 44 ja Sveitsissä sijalla 36.
Euroopan musiikkimarkkinoilla korostui tällä kertaa kaksi ilmiötä, jotka haastavat selvityksen perinteisiä rajauksia: artistien yhteisjulkaisut sekä samojen kappaleiden uudet tulkinnat ja versiot. Nykyisessä suoratoistopainotteisessa julkaisukulttuurissa pää- ja vierailija-artistin välinen raja ei aina ole yksiselitteinen. Koska tässä selvityksessä riittää, että vähintään yksi pääartisteista on Suomen ulkopuolelta, biisivientilistalle sisältyy esimerkiksi useita Käärijän ja ulkomaisten artistien yhteisjulkaisuja. Näistä myös Spotifyssa kuunnelluin, Käärijän ja Baby Lasagnan #eurodab sijoittui Britannian singlemyyntilistalla sijalle 18 ja latauslistalla sijalle 17.
Eurooppalaisista markkina-alueista vahvistuivat vuonna 2025 Iso-Britannia ja muu Länsi-Eurooppa, vaikka määrällisesti tärkeimpänä kohdealueena säilyivät muut Pohjoismaat.
Toisena ilmiönä korostuvat Euroviisuissa menestyneiden kappaleiden synnyttämät uudet versiot. Tällaisia olivat erityisesti Viroa vuonna 2025 edustanut ja kilpailussa kolmanneksi sijoittunut "Espresso Macchiato" (suomalaistekijänä Johannes Naukkarinen) sekä Ruotsia edustanut ja neljänneksi sijoittunut "Bara Bada Bastu" (suomalaistekijöinä Kevin Holmström, Jakob Norrgård ja Axel Åhman). Molemmista julkaistiin eri genreihin mukautettuja tulkintoja ja versioita. Ilmiötä voi pitää yhtenä osoituksena kappaleiden laajasta näkyvyydestä ja leviämisestä yli maa- ja genrerajojen.
Vahvat yhteistyösuhteet näkyvät Pohjois-Amerikan markkinalla
Julkaisujen määrässä mitattuna Pohjois-Amerikan osuus suomalaisesta popmusiikin teosviennistä kasvoi vuonna 2025 edellisvuodesta. Julkaisut edustivat laajaa musiikillista kirjoa yhdysvaltalaisesta hiphopista kanadalaiseen poppiin ja kansainväliseen elektroniseen musiikkiin. Aineistoon ei osunut selviä Pohjois-Amerikan singlelistahittejä, mutta se osoittaa verkostojen ja erityisesti pitkäkestoisten tekijä–artistisuhteiden merkityksen.
Pohjois-Amerikan musiikkimarkkina kytkeytyi samalla kiinnostavasti muihin markkina-alueisiin. Esimerkiksi kaksi suomalaistekijöitä sisältänyttä K-pop-julkaisua nousi Billboard 200 -albumilistalle: P1Harmonyn "EX"-kappaleen (suomalaistekijänä Tido Nguyen) sisältävä samanniminen englanninkielinen julkaisu debytoi listan sijalla 9, ja CxM:n "Worth It" -kappaleen (suomalaistekijänä Tiina Vainikainen) sisältävä EP HYPE VIBES sijalla 71.
Julkaisut edustivat laajaa musiikillista kirjoa yhdysvaltalaisesta hiphopista kanadalaiseen poppiin ja kansainväliseen elektroniseen musiikkiin
Yhdysvaltalaisen hiphopin piirissä huomionarvoinen tekijäsijoitus oli BigXthaPlugin ja Tommy Newportin "Comes & Goes" (suomalaistekijöinä Mikael Haataja ja Samuel Haataja), joka julkaistiin Take Care -albumin vuoden 2025 deluxe-versiolla. Albumi oli noussut jo alkuperäisjulkaisullaan Billboard 200 -listan sijalle 8, sijoittui vuoden 2025 vuosilistalla sijalle 21 ja sai vuonna 2025 RIAA:n platinasertifikaatin.
Tiiviistä yhteistyösuhteista kertovat puolestaan teosvientilistalle sisältyvät neljä EST Geen suomalaistekijöiden (Eeti Erätuli ja Max Jacobsson) kanssa tekemää kappaletta. Ne julkaistiin kahdella Billboard 200 -listalle yltäneellä albumilla: I Ain’t Feeling You nousi sijalle 97 ja My World sijalle 155. Lisäksi teosvientilistalle ylsi kuusi MC Virginsin julkaisua, joissa suomalaistekijänä oli Jere Särkkä.
Kansainvälinen yhteistyö löytää uusia muotoja
Vastaavasti kuin aiempina vuosina, perustiedot vuoden 2025 teosviennistä saatiin keväällä ja kesällä 2026 suomalaisilta kustantajilta ja biisintekijöiltä. Biisivientikyselyssä pyydettiin myös tietoja kappaleiden syntyprosesseista ja muista julkaisuihin vaikuttaneista tekijöistä. Monet kappaleet olivat syntyneet biisileireillä tai niiden kautta muodostuneiden kontaktien kanssa tehdyissä jatkosessioissa. Kaksi vuonna 2025 julkaistua kappaletta on syntynyt Music Finlandin järjestämillä leireillä.
Vuoden vientikappaleita tehtiin kyselyvastausten perusteella sekä kasvokkaisissa tapaamisissa että etäsessioissa. Kyselyvastauksissa yhteistyön olennaisiksi edellytyksiksi nousivat tekijöiden välinen yhteys ja toimiva henkilökemia, vaikka myös sattumalla saattoi olla sijansa siinä, millaisiksi kappaleet lopulta muotoutuivat. Yhteistyö artistien kanssa voi ulottua myös biisinkirjoittamisen ulkopuolelle, esimerkiksi levyjen tuottamiseen, livesovitusten tekemiseen ja muusikkona toimimiseen.
Biisiviennin toimintatavat muuttuvat jatkuvasti, ja aiemmin harvinaisemmat käytännöt voivat ajan mittaan vakiintua osaksi kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi tekijöiden ja artistien roolit limittyvät nykyään aiempaa enemmän, ja musiikkia on entistä helpompi julkaista kansainvälisesti. Suoratoistoympäristö ja musiikkialan globalisoituminen haastavatkin kymmenen vuotta sitten ensi kertaa julkaistun selvityksen alkuperäisiä rajauksia.
Rajanvetoja ovat vaatineet esimerkiksi suomalaisille vientiartisteille tehdyt kappaleet, yhteisjulkaisut ja cover-versiot sekä suomalaisuuden määrittely
Kuten aiempina vuosina, rajanvetoja ovat vaatineet esimerkiksi suomalaisille vientiartisteille tehdyt kappaleet, yhteisjulkaisut ja cover-versiot sekä suomalaisuuden määrittely. Tässä selvityksessä on pitäydytty aiemmissa rajauksissa, jotta eri vuosien luvut pysyvät vertailukelpoisina. Kansainvälisen yhteistyön muotojen monipuolistuessa on kuitenkin yhä tärkeämpää täsmentää, mitä tilasto kuvaa ja millaiset ilmiöt jäävät sen ulkopuolelle.
Tilaston kattavuutta parantaa myös se, että tietoa suomalaisten tekemistä kansainvälisistä yhteistöistä on mahdollista löytää aiempaa enemmän. Tekoälyavusteiset haut helpottavat teos- ja tekijätietojen jäljittämistä ja täydentävät kustantajilta ja biisintekijöiltä saatavia tietoja.
Myös musiikin markkina-alueiden tulkinta vaatii huomiota. Artistin tai levy-yhtiön kotimaa ei välttämättä kerro siitä, missä musiikin yleisö sijaitsee: monissa genreissä kuulijoita tavoitellaan ympäri maailmaa, ja monesti artisti, levy-yhtiö ja kuulijat saattavatkin tulla eri markkina-alueilta. Tästä huolimatta myös artistien pääasiallisia toimintamaita tarkasteltaessa painottuvat samat markkina-alueet kuin julkaisuissa. Vuoden 2025 kappaleissa mukana olevista artisteista lähes 60 prosenttia toimii pääasiallisesti Euroopassa, ja lähes kaikki muut tulevat Aasiasta tai Pohjois-Amerikasta. Kukin artisti on laskettu tässä jakaumassa mukaan vain kerran.
Artistin tai levy-yhtiön kotimaa ei välttämättä kerro siitä, missä musiikin yleisö sijaitsee: monissa genreissä kuulijoita tavoitellaan ympäri maailmaa.
Popmusiikin teosvienti on pitkäjänteistä työtä, ja sen tulokset näkyvät myös kappaleiden pitkässä elinkaaressa. Suuri osa koko tilaston menestyneimmistä kappaleista on julkaistu jo useita vuosia sitten, ja monet niistä keräävät edelleen runsaasti kuunteluita. Myös uudemmat julkaisut ovat kuitenkin nousseet niiden rinnalle. Yli 150 miljoonaan Spotify-kuunteluun on yltänyt jo kaksi vuonna 2024 julkaistua kappaletta: BLOND:ISHin ja Stevie Appletonin "Never Walk Alone" (suomalaistekijänä Lenno Linjama) sekä Yeonjunin "GGUM" (suomalaistekijöinä Teemu Brunila ja Jurek Reunamäki). "Never Walk Alone" julkaistiin uudelleen albumilla vuonna 2025.
Mitä on popmusiikin teosvienti?
Popmusiikin teosvienti -selvitys julkaistiin ensimmäisen kerran keväällä 2016, ja tietoja on päivitetty sen jälkeen vuosittain. Tilastossa on kappaleita vuodesta 2006 saakka.
Ensimmäisessä julkaisussa ”Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla” teosvienti määriteltiin tarkoittamaan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisesti julkaistuja popkappaleita, joiden esittäjänä ovat ulkomaiset esiintyjät. Suomalaiset artistit tai musiikintekijä itse saattavat olla mukana esimerkiksi vierailevana artistina, kunhan vähintään yksi pääartisteista on ulkomainen. Popkappale ei määrity selvityksessä musiikillisin kriteerein, vaan sillä viitataan tietyillä käytännöillä toimivalla kentällä julkaistuihin kappaleisiin. Rajauksia on tarkennettu tarpeen tullen esimerkiksi kappaleiden eri versioiden sekä kansainvälisten yhtyeiden tai yhteisjulkaisujen kohdalla.
Vuoden 2025 vientikappaleita kysyttiin keväällä 2026 suomalaisilta kustantajilta ja biisintekijöiltä, ja tietoja kerättiin myös muista saatavilla olevista lähteistä. Koko kentän kartoittamisen vuoksi alalle suunnattu tietopyyntö on ollut laaja, ja ilmoitettuja tietoja on tarkistettu ja rajattu tilaston kokoamisvaiheessa. Teos- ja tekijätietojen lisäksi vastaajilta on kysytty kappaleiden myyntimääriä ja listasijoituksia sekä kappaleiden taustatarinoita ja tietoa synkronoinnista. Tilastoa on tarkennettu myös takautuvasti.