Music Finland koostaa säännöllisesti ajankohtaisia tietoja ja tutkimuksia musiikkialalta. Tällä kertaa aiheina ovat esimerkiksi musiikkivienti, musiikin kuuntelu ja suoratoisto sekä musiikkitapahtumien tunnusluvut.

Musiikkiviennin kasvu jatkui vuonna 2025 – biisiviennissä ennätyslukuja

Suomalaisen musiikkiviennin arvo nousi vuonna 2025 yhteensä 156,2 miljoonaan euroon, selviää Music Finlandin syyskuussa julkaisemasta Musiikkiviennin arvo 2025 -raportista. Kasvua suhteessa edellisvuoteen syntyi 4,3 prosenttia. Musiikin ydinalueiden viennistä tuloutui Suomeen 29,0 miljoonaa euroa, mikä oli 2,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Ydinalueilla kasvoivat erityisesti tekijänoikeustulot (9,5 miljoonaa euroa) sekä muut vientitulot, kuten sävellys- ja tuotantopalkkiot (1,9 miljoonaa euroa). Elävä musiikki säilyi suurimpana ydinalueena, vaikka sen vientitulot laskivat hieman 9,6 miljoonaan euroon. Äänitevienti pysyi edellisvuoden tasolla, 8,0 miljoonassa eurossa. Musiikkiin liittyvien muiden tavaroiden ja palveluiden, kuten digitaalisten musiikkipalveluiden ja musiikkiteknologian, vienti kasvoi 127,1 miljoonaan euroon.

Music Finland tilastoi vuosittain myös popmusiikin teosvientiä. Tuorein tilasto kertoo selvästä kasvusta: suomalaisten musiikintekijöiden teoksia julkaistiin vuonna 2025 ulkomaisten artistien esittäminä ennätykselliset 245 kappaletta. Teosten tekemiseen osallistui 102 suomalaista tekijää. K-pop oli edelleen keskeinen ilmiö, mutta myös Euroopassa saavutettiin listasijoituksia, ja Euroviisuissa menestyneet suomalaistekijöiden kappaleet jatkoivat elämäänsä uusina cover-versioina.

Lue myös syyskuussa julkaistu kooste Musiikkiviennin luvut ja ilmiöt 2025.

Musiikinkuuntelu Suomessa 2026: nuoret ja yli 60-vuotiaat kuuntelevat musiikkia eri tavalla

Teoston ja Musiikkituottajien vuosittaisen musiikinkuuntelututkimuksen mukaan musiikkia kuunnellaan keskimäärin noin puolitoista tuntia päivässä, yleisimmin puhelimella ja autoradiolla. Nuorten kuuntelussa korostuvat puhelin ja sosiaalinen media, vanhemmilla ikäryhmillä puolestaan radio.

Kotimainen musiikki on suomalaisille tärkeää. Mieluisimpia musiikkityylejä ovat tasavahvasti suomenkielinen pop, perinteinen rock ja englanninkielinen pop. Ikäryhmien suosikit kuitenkin eroavat: nuorimpien suosikki on rap, vanhimpien iskelmä. Elävä musiikki kiinnosti vastaajia edelleen, vaikka keikoilla käyneiden vastaajien osuus laski lievästi edellisvuoteen verrattuna.

Lokakuussa julkaistun tutkimuksen aineisto kerättiin Norstatin kuluttajapaneelista, ja tulokset analysoi tutkija Kari Tervonen. Tulokset edustavat 13–75-vuotiaita suomalaisia.

Lue uutinen musiikkiala.fi-sivustolla ja tutustu raporttiin.

Nordic Digital Music Survey vertailee suoratoistoa ja tekoälyasenteita Pohjoismaissa

Suomessa pelkästään ilmaisia musiikin suoratoistopalveluja käyttävien osuus on muita Pohjoismaita suurempi, kertoo syyskuussa julkaistu Nordic Digital Music Survey. Maksullisia palveluja käyttää kuitenkin jo joka toinen 12–65-vuotias suomalainen, kun vuonna 2024 osuus oli 41 prosenttia. Suomessa käytetyin musiikkipalvelu on YouTube ja Pohjoismaissa kokonaisuutena Spotify. Uutta musiikkia löydetään Suomessa yleisimmin radiosta, YouTubesta ja TikTokista.

Enemmistö pohjoismaisista vastaajista kannattaa tekoälyllä tuotetun musiikin selkeää merkitsemistä suoratoistopalveluissa. Musiikin tekijöiden pitäisi vastaajien mukaan myös saada päättää, käytetäänkö heidän musiikkiaan tekoälypalvelujen koulutusdatana.

Tutkimuksen on toteuttanut YouGov Teoston, Kodan ja TONOn tilauksesta. Joka toinen vuosi toistettavan tutkimuksen vertailussa ovat mukana Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska.

Lue uutiset suoratoistopalveluiden käytöstä Pohjoismaissa ja asenteista tekoälymusiikkiin ja tutustu koko raporttiin Teoston sivuilla.

Musiikkitapahtumissa käytiin vuonna 2025 lähes yhdeksän miljoonaa kertaa

LiveFINin teettämän toimialatutkimuksen mukaan elävän musiikin vuotta 2025 leimasivat taloudelliset haasteet, vaikka alalla nähtiin myös mahdollisuuksia kasvuun ja uudistumiseen. Haasteita aiheuttivat esimerkiksi kulujen nousu ja kilpailun kiristyminen. Rytmimusiikkifestivaaleja järjestettiin silti enemmän kuin koskaan, kaikkiaan 851. Elävän musiikin tapahtumissa käytiin vuonna 2025 lähes yhdeksän miljoonaa kertaa, ja musiikkitapahtumien yksityissektorin liikevaihto oli arviolta 493 miljoonaa euroa.

LiveFINin selvityksessä tarkasteltiin nyt ensimmäistä kertaa myös ohjelmatoimistojen tunnuslukuja. Suomessa toimivien ohjelmatoimistojen yhteenlasketuksi liikevaihdoksi arvioitiin 284 miljoonaa euroa.

Kesä–elokuussa 2026 järjestetyt rytmimusiikkifestivaalit puolestaan keräsivät noin 2,96 miljoonaa käyntiä. Festivaaleja järjestettiin kaikkiaan 529. Festivaalien määrä laski edellisvuodesta, mutta käyntimäärä ylitti koronaa edeltävän tason.

Lue lisää vuoden 2025 tunnusluvuista ja kesän 2026 rytmimusiikkifestivaaleista LiveFINin sivuilla.

Musiikki leviää heikosti EU-maiden välillä digitaalisessa ympäristössä

Suoratoistopalvelujen suosituimpien kappaleiden listamerkinnöistä keskimäärin 24 prosenttia oli kotimaista ja 14 prosenttia muista EU-maista tulevaa musiikkia, kertoo Euroopan komission tilaama tutkimus. Tarkastelu kattoi vuodet 2017–2023. Löydettävyyden haasteiksi tutkimus nostaa muun muassa soittolistojen ja suosittelualgoritmien suosioharhan, puutteellisen metatiedon, julkaisujen suuren määrän sekä tekoälyllä tuotetun musiikin lisääntymisen.

Lyhyesti

• Musiikin kansainvälistyminen nähdään suomalaisella musiikkialalla erittäin tärkeänä, mutta kasvun tueksi tarvitaan nykyistä enemmän rahoitusta, kansainvälisiä verkostoja ja alan sisäistä yhteistyötä. Tämä käy ilmi Music Finlandin keväällä 2026 toteuttamasta kyselystä, johon vastasi 166 musiikkialan ammattilaista ja sidosryhmien edustajaa.
• Showcase-festivaalien ja musiikkivientiorganisaatioiden yhteistyö avaa kansainvälistymisen mahdollisuuksia, mutta voi myös ylläpitää alan eriarvoisuutta. Popular Music -lehdessä julkaistu tutkimus perustuu eurooppalaisiin haastatteluihin ja tapahtumahavainnointiin. Tutkimuksen mukaan hyödyt painottuvat toimijoille, joilla on jo resursseja, osaamista ja verkostoja. Näkyvyyden rinnalle tarvitaan pitkäjänteistä tukea ja yhteistyötä kestävien kansainvälisten urien rakentamiseksi.
• Maailmanlaajuinen on-demand-audiostriimaus kasvoi alkuvuonna 2026 lähes kymmenellä prosentilla, selviää Luminaten puolivuotisraportista. Suoratoiston kasvu oli Yhdysvaltojen ulkopuolella selvästi Yhdysvaltoja nopeampaa.
• Ranskalaispelien musiikin kuuntelu Spotifyssa kasvoi vuosina 2023–2025, mutta keskittyi voimakkaasti muutamiin menestyspeleihin. Tutkimuksessa tarkastelluista ranskalaisista peleistä vain neljäsosan musiikki löytyi Spotifysta, ja etenkin riippumattomilla peliyhtiöillä arveltiin olevan hyödyntämättömiä mahdollisuuksia musiikkinsa julkaisemiseen ja kaupallistamiseen. Tutkimusartikkelin on julkaissut ranskalainen Centre national de la musique (CNM) sekä ranskaksi että englanniksi.
• Katalogimusiikin markkinoinnista on tullut ranskalaisissa levy-yhtiöissä jatkuvaa työtä, jolla tavoitellaan uusia yleisöjä ja ylläpidetään fanien sitoutumista, kuvaa CNMlabin julkaisema artikkeli. Kahden suuren levy-yhtiön toimintaa Ranskassa tarkasteleva tutkimus kuvaa, miten vanhempien julkaisujen elinkaarta pidennetään esimerkiksi uusintajulkaisuilla, soittolistoilla ja sosiaalisessa mediassa syntyvien ilmiöiden vahvistamisella.
• Michaël Spanun artikkelissa tarkastellaan musiikkialan tuotantokannustimia ja verohyvityksiä Ranskassa, Islannissa ja Louisianassa. Kannustimilla pyritään tukemaan paikallista musiikkialaa ja houkuttelemaan kansainvälisiä tuotantoja, mutta kirjoittajan mukaan hyödyt edellyttävät kannustimien yhdistämistä paikallisen osaamisen, infrastruktuurin ja kulttuurisen moninaisuuden vahvistamiseen.
• Yksityiset säätiöt tukivat musiikkia 19,8 miljoonalla eurolla vuonna 2025 Säätiöt ja rahastot ry:n vuosittaisen säätiötukiselvityksen mukaan. Summa oli noin viisi miljoonaa euroa edellisvuotta pienempi, mutta musiikki sai edelleen taiteenaloista eniten tukea. Taiderahoituksen vuosivertailuun vaikuttivat yhdistyksen mukaan suurten myöntöjen vaihtelu sekä muutokset selvitykseen osallistuneissa säätiöissä ja tukien luokittelussa.
• Taide- ja media-alan ammattiliittojen kansainväliset kattojärjestöt ovat selvittäneet tekoälyn vaikutuksia alan työhön. Muusikoita koskevan osaraportin ammattilaiskyselyyn vastasi loppuvuonna 2025 yhteensä 93 musiikkialan ammattilaista Suomesta ja Isosta-Britanniasta. Vastaajista 87 prosenttia oli huolissaan tekoälyn tuottaman sisällön väärinkäytöstä ja 84 prosenttia deepfakeista, äänen kloonaamisesta ja synteettisistä esityksistä. Osa vastaajista koki tekoälyn jo vähentäneen työmahdollisuuksiaan esimerkiksi kaupallisessa musiikissa ja katalogimusiikissa.
• Ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden työmahdollisuuksiin Suomessa vaikuttavat monet toisiinsa kietoutuvat tekijät, kertoo Cuporen lokakuussa julkaisema haastattelututkimus. Musiikki näyttäytyy haastatteluissa kansainvälisenä kenttänä, jossa englanti toimii usein yhteisenä työkielenä. Haastateltavat kuvasivat kuitenkin eri taiteenaloilla kokemuksia siitä, ettei ulkomailla hankittua osaamista ja kansainvälisiä verkostoja aina tunnisteta Suomessa. Taidekentällä toimimiseen vaikuttavat epämuodolliset verkostot, luottamus ja hiljainen tieto. Tutkimuksessa haastateltiin 20 taiteilijaa, joista seitsemän toimi musiikin alalla. Lue lisää Cuporen uutisesta, tutkimusjulkaisusta sekä tilastokoosteesta.
• Festivaaleilta Euroopassa odotetaan musiikkiohjelman lisäksi yhä enemmän esimerkiksi ympäristövastuuta ja saavutettavuutta, kertoo Live DMA:n raportti Under Pressure but Still Standing. Kuudentoista festivaalijärjestäjän haastatteluihin perustuva selvitys kuvaa, kuinka kasvavat kustannukset, rahoituksen epävarmuus ja moninaiset odotukset kasaavat paineita festivaaleille ja kaventavat taiteellisen riskinoton mahdollisuuksia.
• Sodat, demokratian heikkeneminen ja poliittinen painostus kaventavat taiteen vapautta, arvioi Freemusen The State of Artistic Freedom 2026 -raportti. Muusikoiden työtä vaikeuttavat esimerkiksi esiintymiskiellot, konserttien perumiset ja poliittisiin kannanottoihin liittyvät seuraamukset. Suomessa taiteen vapauden tilaa ja toteutumista tarkastellaan Taide- ja kulttuuriviraston hankkeessa sekä tulevassa taiteen ja kulttuurin barometrissa.

Lue myös aiemmat tutkimuksen uutiset

• Edellinen uutiskooste julkaistiin kesäkuussa 2026. Tutustu aiempiin uutiskoosteisiin ja tutkimuksiin Music Finlandin tutkimussivuilla.

Seuraa alan avainlukuja ja uutisia musiikkiala.fi-sivustolta

• Koko musiikkialan uusimmat tiedot löytyvät helposti musiikkiala.fi-sivustolta.