Yksi kansainvälistymisen tärkeimmistä edellytyksistä on oikeiden ihmisten löytäminen yhtäältä artistin, säveltäjän tai biisinkirjoittajan tiimiin sekä toisaalta laajempiin verkostoihin. Verkostoilla tarkoitetaan olennaisia kontakteja ja yhteistyökumppaneita muusikoista levy-yhtiöihin ja agentuureihin sekä rahoittajista kansainvälisiin portinvartijoihin.
Kansainvälistymisen ensiaskeleita on mahdollista ottaa yksinkin. Moni säveltäjä ja artisti on aloittanut uransa hoitamalla itse omia asioitaan ja omaa myyntityötään. Musiikkikentän ammattimaistuessa ja kansainvälisen kilpailun koventuessa on kuitenkin koko ajan tärkeämpää, että pitkälle tähtäävässä kansainvälistymistyössä itse vientituotteen parissa työskentelee usean ammattilaisen tiimi. Monesti tiimejä on eri markkinoita varten useampia.
Millaisen tiimin tarvitsen ympärilleni?
Pop/rock-artistin viennistä puhuttaessa tiimi on erityisen tärkeässä asemassa. Perinteisesti artistin tiimiin on kuulunut manageri, levy-yhtiö, keikkamyyjä ja kustantaja. Biisinkirjoittajalle ja säveltäjälle olennainen yhteistyökumppani on musiikkikustantaja.
Muiden musiikkigenrejen viennissä tiimien rakentaminen on yhtä lailla tärkeässä asemassa. Esimerkiksi suomalaisten jazz-yhtyeiden kansainvälistymistarinoissa korostuu hyvän ulkomaisen agentin, eli keikkamyyjän, rooli. Yhä harvempi festivaali tai keikkapaikka asioi suoraan artistien kanssa, jolloin paikallisverkostossa tunnettu, luotettava agentti on avain kyseiselle markkinalle. Taidemusiikin puolella tiivistä yhteistyötä tekevän tiimin voivat muodostaa esimerkiksi säveltäjä ja joukko muusikoita sekä managerin tavoin toimiva tuottaja.
Säveltäjä Antti Auvinen kertoo verkostoitumisesta:
Tiimin työssä artistin tai musiikintekijän oma rooli on myös tärkeä, ja moni tekeekin omaa vientiään aktiivisesti tiimin rinnalla. Vientiartisti tai musiikintekijä törmää siten usein esimerkiksi ajankäyttöön liittyviin kysymyksiin: Paljonko olen valmis matkustamaan keikkailun tai kirjoitussessioiden vuoksi?
Kansainvälistyminen vaatii paljon työtä ja myös rahallisia resursseja. Siksi monen musiikkialan vientituotteen kansainvälistyminen alkaa kotikentältä. Kotimaasta saadut opit ja tulot voi hyödyntää kansainvälistymisessä. Yleistäen voikin sanoa, että kannattaa rakentaa Suomen tiimi ensin ja siirtyä vientiin siinä vaiheessa, kun siihen tarvittavat ihmiset ja mahdollisuudet investointeihin ovat koossa.
Miten rakennan hyvän kansainvälisen verkoston?
Verkostoituminen oikeiden ihmisten kanssa on kansainvälistymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kansainvälistymisensä alkutaipaleella olevalle – mutta usein myös pidemmälle ehtineelle alan ammattilaiselle – voi olla hyvinkin vaikeaa päästä keskusteluyhteyteen tärkeiden portinvartijoiden kanssa. Yksilöimättömän massasähköpostin lähettäminen harvoin avaa keskusteluyhteyttä, ja pahimmassa tapauksessa voi käydä jopa päinvastoin. Luovat, vastaanottajalle räätälöidyt lähestymistavat toimivat parhaiten, mutta ovat toki myös työläitä ja hitaita. Toimivan ammattilaisverkoston luominen onkin monen vuoden työ. Yksi parhaista tavoista päästä yhteyksiin tärkeän toimijan kanssa on se, että yhteinen tuttu (esimerkiksi kokenut kotimainen toimija) esittelee uuden henkilön. Henkilökohtaiset tapaamiset jäävät parhaiten mieleen, ja vaikkapa vientimatkalla tavatut kymmenen uutta kontaktia voivat ajan saatossa tuottaa jokainen muutaman kontaktin lisää.
Verkosto ei ole koskaan valmis, vaan ihmiset vaihtavat työpaikkoja, perustavat uusia firmoja, ja heidän yhteystietonsa vaihtuvat. Tästä syystä verkoston säännöllinen ylläpito on yhtä olennaista kuin verkoston luominenkin. Verkostoa voi pitää yllä esimerkiksi käymällä vuosittain oman alan ammattilaistapahtumissa – Jazzaheadissa, Eurosonicissa, Reeperbahn Festivalilla, South by Southwestissä, WOMEX World Music Expossa, Frankfurtin musiikkimessuilla, Classical:NEXTissä, Ja Ja Ja -klubeilla ja monissa muissa. Voit tutustua Music Finlandin vientihankkeisiin täällä.
Miten voin edistää kansainvälistä verkostoitumista kotimaassa?
Hyvä tapa alkaa luoda uusia verkostoja on osallistua kotimaisiin musiikkialan ammattilaistapahtumiin, joita kevyen musiikin puolella ovat muun muassa Musiikki & Media ja MARS. Music Finlandin omissa tilaisuuksissa on myös mahdollista tavata kollegoita, luoda vertaisverkostoja ja sitä kautta laajentaa omaa kontaktiverkkoa.
Neuvotteluiden ollessa käynnissä voi vientiä edistää myös kutsumalla potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja ostajia Suomeen. Usein kotimaassa tapahtuva keikka ja sitä seuraava, suurempi yleisö voivat tehdä vaikutuksen. Music Finland kutsuu tästä syystä vuosittain ulkomaisia yrityksiä kotimaisiin musiikkitapahtumiin katsastamaan uusia suomalaisartisteja ja verkostoitumaan suomalaisten toimijoiden kanssa. Music Finland järjestää Suomessa lukuisia biisinkirjoitusleirejä, joissa suomalaiset biisinkirjoittajat pääsevät työskentelemään ulkomaisten tekijöiden ja artistien kanssa. Leireillä on mukana myös ulkomaisia levy-yhtiöitä, joiden kanssa suomalaiset kustantajat pääsevät tekemään kauppaa. Lue lisää vinkkejä laulunkirjoittajan kansainvälistymisestä tästä Tiina Vainikaisen haastattelusta, joka on julkaistu Kansainvälistymisen askeleet -juttusarjassamme.
Kuinka teen promootiota?
Oikealla tavalla alalle esittäytyminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämä kytkeytyy yhteen artistille rakennettavan brändin kanssa: kovassa kilpailussa positiiviset mielikuvat ovat olennaisia. Liian aggressiivinen lähestyminen ei toimi. Sen sijaan vaiheittaisen kehitystyön ja brändäämisen myötä artistista voi syntyä niin kiinnostava kuva, että myyminen ja promootio helpottuvat.
Valmistauduttaessa ammattilaistapahtumaan, verkostoitumistilaisuuteen tai vientimatkaan on hyvä miettiä valmiiksi sopivan mittainen esittelypuhe, ns. hissipuhe. Usein kiireisellä ammattilaisella on vain pari minuuttia aikaa keskustelulle, joten hissipuheessa pitää voida tuoda esiin olennaiset asiat mielenkiintoisessa muodossa. Hissipuhetta kannattaa harjoitella oman tiimin tai työryhmän kesken, jolloin on mahdollista saada ja antaa palautetta siitä, mikä toimii ja mikä ei.
Sosiaalisessa mediassa näkyminen on ehkä tärkeintä näkyvyyttä tällä hetkellä. Siksi some-osaamista kannattaa kehittää vaikkapa seuraamalla muiden samankaltaisten artistien kanavia ja alan yleisiä trendejä. On olennaista tunnistaa artistin tavoitteleman kohderyhmän käyttämät sosiaalisen median kanavat sekä löytää oma ääni ja tyyli.
Lue indiepop-yhtye Satellite Storiesin ajatuksia muun muassa promootion tekemisestä ja merkityksestä heidän kansainvälistymisen askeleet -haastattelussaan.
Kun verkostot ja tiimi ovat kunnossa, on aika aloittaa artistin tai tekijän profiilin kehittäminen sekä julkaisujen, esiintymisten ja kansainvälistymisen edellyttämien investointien suunnittelu. Lue lisää osiosta Suunnitelmasta toimintaan.