Tiina Vainikaisen kynästä ovat peräisin monet kotimaiset hitit, kuten radiolistan ykkösenä soinut Evelinan Tornado, Laura Närhen Olet mulle se ja Samuli Edelmannin Reunalla. Sen lisäksi että Vainikainen työskentelee kotimaan nimekkäimpien artistien ja musiikintekijöiden kanssa, hän tähtää määrätietoisesti myös kansainvälisille musiikkimarkkinoille. Haastattelusarjamme toisessa osassa lauluntekijä kertoo omista kansainvälistymisen askeleistaan.

Mistä kansainvälistyminen on lähtenyt liikkeelle?

”Jo ennen kuin sain kustannussopimuksen Suomessa, tein paljon biisejä englanniksi. Pian kustannussopimuksen solmimisen jälkeen kustantajani ehdotti osallistumista Music Finlandin Song Hotel -biisileirille (lue aiheesta esim. täältä), jossa tein ensimmäisen kansainvälisen co-write-sessioni. Sain siitä tuntumaa, mutta vakavissamme aloimme kustantajani kanssa suunnitella kansainvälistymistä vasta, kun olin saavuttanut jalansijaa kotimaan kentällä.

Pidän vuotta 2018 oman kansainvälisen urani starttina: huomaan saaneeni tämänvuotisista co-write-matkoista niin paljon rohkeutta tekemiseeni, että ensi vuonna olen valmiimpi etenemään entistä pidemmälle. Vaikkei ulkomailla läpi menneitä julkaisuja vielä ole montaa, päämääränäni on edetä askel kerrallaan kohti unelmaani siitä, että voisin tulevaisuudessa asua työni vuoksi edes osan vuodesta ulkomailla.”

Mitä kansainvälisen uran luominen käytännössä tarkoittaa?

”Ensinnäkin huolehdin siitä, että teen koko ajan muiden töideni ohella englanninkielistä materiaalia. Sen lisäksi kartoitamme kustantajani kanssa jatkuvasti kansainvälisiä biisileirejä, joille voisin hakea mukaan. Tavallisempaa onkin, että suomalaiset lähtevät ulkomaille tekemään co-write-sessioita kuin että muualta tultaisiin Suomeen. Kustantaja on matkojen järjestelyssä tärkeässä roolissa: täyttää biisileirihakemuksia ja järjestää kontaktien kautta sessioihin. Kustantaja myös maksaa osan matkakuluista ja hakee tukia muun muassa Music Finlandilta.

Onkin selvää, että matkustelusta koituu taloudellisia menoja: majoitukset, lennot ja metroliput maksavat ja samaan aikaan on kieltäydyttävä kotimaan projekteista, mikä on herkästi pois rahapussista. Taloudellinen riski onneksi pienenee tukien myötä; tukia saadaan takautuvasti, mutta ne kattavat lentokuluja ja joillakin leireillä myös osallistumismaksuja. Sain esimerkiksi Music Finlandin teosvientitukea osallistuttuani viime kesänä Ruotsissa järjestetylle Song Farm -leirille, mikä vähensi minun ja kustantajani osuutta matkakuluihin.”

Minkälaisia kansainvälistymismahdollisuuksia suomalaisella popmusiikin tekijällä mielestäsi on?

"Jos taitotaso ja työmoraali ovat riittävällä tasolla, ei kansainvälistymiselle ole esteitä. Itseeni valaa uskoa se, että koska muistakin Pohjoismaista tulee onnistumisia, miksei Suomesta voisi tulla?

Ulkomailla onnistumiset voivat olla paljon isompia kuin ikinä Suomessa. Suomen asukasluku on rajattu eikä sen isommalle yleisölle voi täällä saada musiikkiaan kuuluviin. Kansainvälisillä markkinoilla sen sijaan sellainen "hyvä" biisi voi tavoittaa huomattavasti Suomen markkinakokoa isomman yleisön, vaikkei Billboard-listan ykkönen olisikaan.

Koska kansainvälisellä kentällä tulot ovat kuitenkin epävarmempia – kilpailu on kovaa, tekijöitä paljon ja biisejä sitäkin enemmän – on yleistä, että monet aloittavat musiikintekijän uransa ensin kotimaassa. Kun tulovirtaa on kertynyt täällä, on sen kakun turvin helpompi puskea ulkomaille.” 

Millaisia vinkkejä antaisit kansainvälistymisestä kiinnostuneelle suomalaiselle musiikintekijälle?

”Ensinnäkin kiinnittäisin huomion työmäärään ja työmoraaliin. Uran rakentaminen vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Asiat tapahtuvat pienin askelin, ja vain yhä uusien onnistumisten kautta itselle syntyy varmuus siitä, millä tasolla pystyy suoriutumaan. Kansainvälisiä co-write-matkoja kannattaa tehdä alusta asti, jotta rohkeus ja varmuus karttuvat. Ensimmäiseksi ei kuitenkaan tarvitse lähteä kauas: esimerkiksi Tukholmaan pääsee melko edullisesti.

Kaikkein tärkeintä valuuttaa ovat kontaktit. Oleellista ei ole niinkään se yksittäinen biisi jonkin matkan tuloksena, vaan ylipäätään reissuille pääseminen ja kestävien kontaktien luominen. Mitä enemmän reissuja tekee, sitä enemmän ihmisiin tutustuu. Jo saatujen kontaktien kanssa yhteyttä on todella tärkeää pitää yllä, jotta yhteistyö voi ajan kanssa jatkua. Tässä työssä kustantajakin auttaa jatkuvasti.”