Suunnitelmasta toimintaan

Kun käsillä on omaperäinen, laadukas musiikkivientituote, se on esitelty kotimaisille verkostoille ja kansainvälistymiseen tarvittavat tiimit ovat koossa, alkaa varsinainen vientityö. Kansainvälistymisen alkuvaiheessa haasteina ovat usein realistisen suunnitelman puute ja viennin käsitteen epämääräisyys: jos kohdemarkkinana on koko maailma, pienet resurssit menevät helposti hukkaan eikä toimenpiteillä ole toivottua vaikutusta. Tämän vuoksi kansainvälistymissuunnitelman laatiminen kannattaa aloittaa rajatusta markkinasta ja mieluummin läheltä kuin valtamerten takaa.

Kansainvälinen menestystarina ei koskaan synny ilman investointeja. Näin ollen kansainvälistymisen alkuvaiheessa kannattaa suunnitella myös se, miten rahoittaa kansainvälistymistoimista aiheutuvat kulut: Miten suuria aika- ja raharesursseja on itse valmis sijoittamaan? Mitä apua tähän on saatavissa omalta tiimiltä? Olisiko kansainvälistymisen ensiaskelten myötä mahdollista löytää myös uusia investoivia tahoja edesauttamaan artistin, biisinkirjoittajan tai säveltäjän kansainvälistä uraa?

Kuinka valitsen suunnitelmani aikajänteen?

Uuden artistin esitteleminen kansainvälisillä markkinoilla on aina usean vuoden projekti, jossa ”pikavoittoja” on erittäin harvoin tarjolla. Joskus esimerkiksi sooloartistin läpilyöminen Euroopassa voi vaatia tiimiltä usean vuoden mittaista kovaa työtä ja artistilta itseltään lukemattomia tunteja harjoittelua, kouluttautumista ja itsensä kehittämistä. 

Kansainvälistymissuunnitelmaa laadittaessa on hyvä miettiä sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita. Riittävän korkealle tähtääminen on tärkeää, ja oman yltiöoptimistisenkin vision voi kirjoittaa ylös, jotta tavoite säilyy silmien edessä ja sen voi haastavissa tilanteissa palauttaa mieleen. Olennaisia ovat kuitenkin myös realistiset välitavoitteet: Mitä pieniä askelia voin ottaa puolen vuoden tai vuoden aikajänteellä? Millaisia saavutuksia olisi realistisesti mahdollista saavuttaa kahdessa tai kolmessa vuodessa? Suunnitelma tulisi aina laatia yhdessä tiimin kanssa. Markkinat eroavat merkittävästi toisistaan ja paikallisilla yhteistyökumppaneilla on yleensä paras tieto oman markkinansa ominaispiirteistä. 

Grey Beard Managementin Jouni Markkanen kertoo aikavälin suunnittelusta:

Miten löydän oikeat kohdemarkkinat? 

Oikeiden kohdemarkkinoiden löytämiseen ei ole mitään varmaa reseptiä, vaan jokainen tarina on erilainen. Olennaista kohdemarkkinoiden määrittelyssä on niiden tunteminen. Jos markkinoita ei tunne, niitä täytyy yksinkertaisesti opiskella. Yhteistyökumppaneilta sekä perinteistä ja sosiaalista mediaa seuraamalla saa arvokasta tietoa markkinoista. Myös Music Finlandin hankkeissa pystyy kasvattamaan omaa osaamistaan.

Kysyntää mitattaessa kannattaa hyödyntää saatavilla olevat työkalut. Esimerkiksi streaming-palvelut tuottavat paljon dataa, joka voi auttaa valintojen tekemisessä. 

Onnistuneen artistilanseerauksen takana voi olla hyvinkin huolellinen salapoliisityö ja sen avulla markkinaraon löytyminen – eli omaperäisen suomalaisen musiikkituotteen lanseeraaminen sellaiselle markkinalle, jolla samankaltaista musiikkia ei (vielä) ole, tai sille on juuri kyseisellä markkinalla erityisesti kysyntää.

Yleisesti ottaen kaikessa viennissä markkinoiden määrittely on erittäin tärkeä osa vientitoimintaa: Yhdysvaltain musiikkimarkkinoita ei voi lähestyä samanlaisilla tuotteilla kuin vaikkapa Korean listapop-markkinoita, ja markkinat rockbändeille ovat kovin erilaiset vaikkapa Baltiassa ja Iso-Britanniassa. Taidemusiikin puolella on tärkeää tuntea sävellyksen mahdollisen esittäjän ja esityksen tuottavan tapahtuman esteettinen profiili. Näissä on eroja maittain ja maanosittain, mutta toisaalta samankin kaupungin sisältä saattaa löytyä eri tyylistä taidemusiikkia esittäviä konserttitaloja, festivaaleja ja muusikoita.

Uransa alkuvaiheessa olevien artistien kansainvälistymispolulla hyvä manageri, agentti ja/tai levy-yhtiö ovat useimmiten avainasemassa. Jokainen vientiprojekti genreineen on luonnollisesti erilainen – kuten jokainen vientitiimikin – mutta erityisesti managerin, agentin ja levy-yhtiön rooli kansainvälistymisessä on useimmiten erittäin vahva. Säveltäjän kansainvälistymisessä kustantajalla on usein merkittävä rooli ja valmiita kontakteja kohdemarkkinoille. Yhteistyökumppanien osaaminen ja maine paikallisen alan silmissä ovatkin olennaisia mittareita valintoja tehtäessä. Samanaikaisesti omat, henkilökohtaiset verkostot ja aktiivisuus ovat aina avuksi uusien esitys- ja levytyssopimusten hankkimisessa.

Kansainvälisillä markkinoilla vaikutusvaltaisten alueellisten toimijoiden tunteminen, läsnäolo kohdemarkkinalla sekä kielitaito ovat kaikki ensiarvoisen tärkeitä. Harvalla suomalaisartistilla on kuitenkaan mahdollisuutta muuttaa ulkomaille pitkäksi aikaa voidakseen keskittyä kansainvälistymiseen. Tämän vuoksi esimerkiksi eri alueilla toimivien levy-yhtiöiden tai agentuurien rostereihin pääseminen voi auttaa merkittävästi.

Eri markkinoita esittelevät tiekartat päivitetään sivuille lähiaikoina. 


Grey Beard Managementin Jouni Markkanen kertoo oikeiden kohdemarkkinoiden löytämisestä:

Mitä erilaisia investointeja kansainvälistymiseen liittyy?

Tuote muodostuu eri palasista: artistin kohdalla esimerkiksi julkaisuista, live-esiintymisistä ja oheistuotemyynnistä. Siksi myös kustannuksia syntyy eri asioista, kuten co-write-, neuvottelu- ja promootiomatkoista, uudella markkinalla tehtävistä showcase-esiintymisistä, ensimmäisistä kiertueista, viestinnästä, PR:stä ja markkinoinnista. Koska läsnäolo kohdemarkkinoilla pitäisi pystyä maksimoimaan, syntyy kustannuksia paljon myös pelkästään matkustamisesta ja majoituksesta. Lue Kansainvälistymisen askeleet-juttusarjassamme julkaistu Tuuletar-yhtyeen haastattelu, jossa käydään läpi ulkomailla kiertämisen realiteetteja ja vaatimuksia.

Millaisia eri tukia voin saada investointeihini?

Tutustu musiikkialan kansainvälistymisen tukiin tukihakukoneemme avulla.