Musiikin kansainvälistyminen nähdään suomalaisella musiikkialalla erittäin tärkeänä, mutta kasvun tueksi tarvitaan nykyistä enemmän rahoitusta, kansainvälisiä verkostoja ja alan sisäistä yhteistyötä. Tämä käy ilmi Music Finlandin keväällä 2026 toteuttamasta kyselystä, johon vastasi 166 musiikkialan ammattilaista ja sidosryhmien edustajaa.

Kyselyssä kartoitettiin suomalaisen musiikin kansainvälistymisen nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Vastaajista 96 prosenttia musiikkialan ammattilaisista ja 92 prosenttia sidosryhmien edustajista piti musiikin vientiä ja kansainvälistymistä tärkeänä sekä musiikkialalle että suomalaiselle yhteiskunnalle. Kansainvälistymisestä haetaan kasvun lisäksi näkyvyyttä, uusia yleisöjä ja esiintymismahdollisuuksia.

Vastaajat näkevät myös tarpeen lisätä panostuksia vientiin. Kansainvälistä kokemusta omaavista ammattilaisista 92 prosenttia ja sidosryhmien edustajista kaikki katsoivat, että Suomessa pitäisi investoida nykyistä enemmän musiikkivientiin ja kansainvälistymiseen.

Rahoitus ja oikeat kontaktit kansainvälistymisen pullonkauloina

Suurimmaksi kansainvälistymisen esteeksi nousivat taloudellisten resurssien ja rahoituksen puute. Haasteita aiheuttavat myös oikeiden verkostojen ja kontaktien löytäminen sekä kansainvälistä toimintaa edistävien kumppanien ja välittäjäportaan toimijoiden puute. Rohkeuden puutetta piti merkittävänä esteenä vain 18 prosenttia vastaajista.

Tarpeet vaihtelevat kansainvälistymisen eri vaiheissa. Alkuvaiheessa korostuu pääsy oikeisiin verkostoihin ja kontakteihin, kun taas kasvuvaiheessa rahoituksen merkitys kasvaa entisestään. Vakiintuneemmille kansainvälisille toimijoille haasteita tuovat erityisesti kova kansainvälinen kilpailu sekä Suomen maantieteellinen sijainti.

Vastaajat toivovat kansainvälistymiseen pitkäjänteistä, eri uravaiheet huomioivaa tukea. Tarpeissa korostuvat rahoituksen lisäksi kansainväliset kumppanit ja kontaktit, näkyvyyden lisääminen sekä manageritoiminnan ja muun kansainvälistä kasvua tukevan osaamisen vahvistaminen.

Ala kaipaa lisää yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita

Kyselyssä nousi vahvasti esiin myös musiikkialan oman yhteistyön merkitys. Vastaajat toivovat verkostojen, kontaktien ja osaamisen nykyistä avoimempaa jakamista, yhteisiä hankkeita sekä matalan kynnyksen kohtaamisia. Kansainvälisiä suhteita halutaan rakentaa pitkäjänteisesti esimerkiksi vientimatkoilla, showcase-toiminnalla ja yhteistyöhankkeilla.

Samalla musiikkiviennille kaivataan yhteistä visiota ja kunnianhimoisempia tavoitteita. Vastaajien mukaan alan tulisi tehdä musiikkiviennin taloudellista merkitystä nykyistä näkyvämmäksi, vahvistaa vaikuttamistyötä ja rakentaa uskoa suomalaisen musiikin kansainvälisiin mahdollisuuksiin.

Tulokset osaksi Music Finlandin tulevaa kasvuohjelmaa

Music Finlandia pidetään kyselyn perusteella tärkeänä ja ammattitaitoisena musiikkiviennin toimijana. Sen tarjoamista verkostoista, kontakteista, rahoituksesta ja kansainvälistymisosaamisesta on ollut vastaajille konkreettista hyötyä. Kansainvälisesti toimivista musiikin ammattilaisista 66 prosenttia kertoi Music Finlandin toimintaan osallistumisen rohkaisseen ja innostaneen heitä kansainvälistymään.

Tulevaisuudessa Music Finlandilta odotetaan erityisesti kansainvälisten verkostojen ja markkinoille pääsyn vahvistamista, kasvun mahdollistavaa rahoitusta sekä monipuolista ja tasapuolista tukea eri genreille ja uravaiheille. Samalla organisaatiolta toivotaan entistä strategisempaa, rohkeampaa ja vaikuttavampaa otetta kansainvälistymisen edistämiseen.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään Music Finlandin tulevan kasvuohjelman suunnittelussa.

Kasvua kansainvälistymisestä -kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2026. Kyselyyn vastasi 166 henkilöä, joista 116 oli kansainvälistä työtä tehneitä musiikkialan ammattilaisia. Mukana oli eri genrejä edustavia musiikintekijöitä, muusikoita ja esittäviä taiteilijoita sekä yritysten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajia. Kyselyn toteutti Music Finlandin toimeksiannosta Tutkimustoimisto Vastakaiku.