Music Finland koostaa säännöllisesti ajankohtaisia tietoja ja tutkimuksia musiikkialalta. Tällä kertaa aiheina ovat esimerkiksi Suomen musiikkialan talous, taiteilijoiden kansainvälinen toiminta, showcase-tapahtumien vaikuttavuus, yhdenvertaisuus sekä uudet markkina- ja tilastotiedot Suomesta ja maailmalta.

Musiikkialan arvo pysyi 1,4 miljardissa

Suomen musiikkialan kokonaisarvo oli vuonna 2025 noin 1,4 miljardia euroa, kertoo Music Finlandin tuore Musiikkialan talous Suomessa 2025 -raportti. Kokonaisarvo laski edellisvuodesta 1,6 prosenttia.

Musiikkialan ydinsektorien – elävä musiikki, tekijänoikeudet, äänitteet sekä alan saamat avustukset – arvo oli 909 miljoonaa euroa ja musiikkikoulutuksen taloudellinen merkitys 491 miljoonaa euroa. Ydinsektorien arvo laski 2,4 prosenttia edellisvuodesta. Suurin sektori oli edelleen elävä musiikki, jonka arvo oli 630 miljoonaa euroa. Äänitesektori ja tekijänoikeuskorvaukset jatkoivat maltillista kasvua, mutta julkisen ja yksityisen tuen määrä laski selvästi.

Lue uutinen ja koko tutkimusraportti Music Finlandin sivuilta.

Barometrissä selvitettiin taiteilijoiden kansainvälistä toimintaa

Cuporen ja Taide- ja kulttuurivirasto Kuvin huhtikuussa julkaisema Taiteen ja kulttuurin barometri 2025 käsittelee taiteilijoiden kansainvälistä toimintaa eri taiteenaloilla. Kyselytutkimuksen mukaan taiteilijoiden kansainvälinen toiminta on yleistä ja monimuotoista: valtaosa vastaajista oli toiminut kansainvälisesti uransa aikana ja lähes puolet myös vuonna 2024. Musiikkialalla kansainvälisyys näkyi erityisen vahvasti: ulkomailla työskennellään tyypillisemmin kuin muilla taiteenaloilla, ja kansainvälistä näkyvyyttä pidetään tärkeänä.

Kansainvälistymistä motivoivat barometrin mukaan erityisesti taiteilijana kehittyminen, uuden oppiminen ja yleisöjen laajentaminen. Toimintaa kuitenkin rajoittavat heikko toimeentulo, rahoituksen niukkuus sekä välittäjätoimijoiden, kuten agenttien ja galleristien, puute. Myös verkostojen puute, tiedon ja osaamisen puute sekä elämäntilanteet nousivat esiin kansainvälistymisen esteinä.

Lue lisää barometrin tuloksista musiikkialan kannalta musiikkiala.fi-sivuston artikkelista.

Showcase-tapahtumien vaikutuksia musiikkivientiin arvioidaan useissa uusissa selvityksissä

Kansainvälisten showcase-tapahtumien merkitystä musiikkiviennille on tarkasteltu viime aikoina useassa selvityksessä. SIGICin ja Music Slovenian Beyond the Showcase Stage – How Music Moves Across Europe korostaa, että pelkkä näkyvyys showcase-tapahtumissa ei riitä pitkäjänteiseen kansainvälistymiseen, vaan sen rinnalle tarvitaan vientitukea, rahoitusta, ammatillista infrastruktuuria ja tapahtumien jälkeistä seurantaa.

Zone Franchen WOMEX 2024 -tapaustutkimus puolestaan osoittaa, että showcase-tapahtumat voivat lisätä näkyvyyttä ja myyntipotentiaalia, mutta niiden taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti ja painottuvat usein jo vakiintuneemmille toimijoille.

Music Equality -hankkeen selvitys muistuttaa, että myös showcase-kentän rakenteissa on alueellista epätasa-arvoa: Kaakkois-Euroopan artistit ja toimijat ovat selvityksen mukaan aliedustettuja eurooppalaisissa musiikkiverkostoissa, digialustoilla ja alan päätöksenteossa.

Musiikkiviennin tutkimuksen osalta tutustu myös European Music Exporters Exchangen Developing Music Export in Europe -raporttisarjaan sekä Michaël Spanun ja Virgo Sillamaan tutkimusartikkeliin eurooppalaisista vientitoimistoista.

Visioraportti hahmottelee yhdenvertaisempaa musiikkialaa vuoteen 2040

Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040 -raportti kokoaa väitöstutkija Tomi Rantasen koordinoiman Equal Futures in Music 2026 -transitioareenan tulokset: vision, muutospolut ja toimenpiteitä tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman musiikkialan rakentamiseksi. Raportista on julkaistu tiivis yhteenveto sekä laajempi suomenkielinen ja englanninkielinen raportti, ja siitä voi lukea tarkemmin myös musiikkiala.fi-sivustolla. Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -tapahtuman tallenne on katsottavissa YouTubesta.

Tutustu myös Gramexin ja Teoston tilastoihin musiikkialan sukupuolijakaumasta.

Kotimainen livekenttä on laaja, mutta talouspaineet näkyvät

Suomalaisesta livekentästä on julkaistu viime kuukausina useita tilastoja ja selvityksiä. Joulukuussa julkaistut festivaali- ja venuebarometrit kuvaavat yleisöjen kulutusta, osallistumishalukkuutta ja turvallisuuskokemuksia vuoden 2024 tapahtumissa. Teoston tapahtuma- ja esitysilmoitusten mukaan Suomessa järjestettiin vuonna 2025 noin 32 500 elävän musiikin tapahtumaa, mikä oli 6,5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Laskusta huolimatta livekenttä ulottuu yhä laajasti koko maahan, ja elävässä musiikissa kotimaisen repertuaarin asema on vahva.

LiveFIN on nostanut tuoreessa kirjoituksessaan esiin kesän 2026 festivaalikentän tilastoja. Vaikka kesäfestivaalien määrä pysyy korkeana, monet alaan vaikuttavat tekijät kuten kilpailu, kustannusten nousu, ostovoiman heikkeneminen ja lipunmyynnin epävarmuus näkyvät festivaalikentällä peruutuksina, välivuosina ja alennuskampanjoina.

Lyhyesti

• Vuonna 2024 musiikkiala kasvoi useissa maissa, ja sekä Iso-Britanniassa (This Is Music 2025) että Norjassa (Kunst i tall 2024) alan arvo nousi ennätyslukemiin. Vuoden 2025 tietoja ei ole vielä saatavilla.
  
• Myös globaalit vertailutiedot kertovat kasvusta. Will Pagen analyysin mukaan musiikkioikeuksien maailmanlaajuinen arvo nousi vuonna 2024 ennätykselliseen 47,2 miljardiin dollariin ja on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Äänitemarkkinan koko puolestaan kasvoi vuonna 2025 globaalisti 6,4 prosentilla ja oli IFPI:n Global Music Report 2026 -raportin mukaan nyt arvoltaan 31,7 miljardia dollaria.
  
• Uudet markkinaraportit kokoavat aluekohtaisia lukuja. Esimerkiksi Tanskan Dansk Musikliv i Tal 2025 kokoaa tietoa maan musiikkielämästä, livekentästä ja kansainvälisestä toiminnasta, ja Nordic Music Creatorsin Industry Overview tarkastelee Aurora-alueen musiikkibisnestä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. EMEE on puolestaan julkaissut uusia eurooppalaisia markkinaprofiileja musiikkiviennin tarpeisiin, tuoreimpina Belgia, Portugali ja Kreikka. Luminaten Asia: A Global Force in Music -raportti tarkastelee Etelä-Korean, Japanin, Intian ja Kiinan musiikkimarkkinoiden kehitystä, kasvumalleja ja niiden vaikutusta kansainväliseen musiikkitalouteen.
  
• Riippumattomien levy-yhtiöiden, genrejen ja moninaisuuden taloudellisesta ja kulttuurisesta merkityksestä on julkaistu useita uusia kansainvälisiä selvityksiä. ORCAn raportti tarkastelee esimerkiksi indielevy-yhtiöiden artisti-investointeja ja tulonjakomalleja ja IMPALAn raportti puolestaan eurooppalaisen musiikkiekosysteemin itsenäisyyttä ja monimuotoisuutta. WINin raportissa keskitytään Aasian, Latinalaisen Amerikan ja WANA-alueen itsenäisten yhtiöiden toimintaedellytyksiin. UK Musicin Black Music Means Business -raportissa puolestaan selvitetään Black Music -perinteestä juontuvien genrejen taloudellista ja kulttuurista vaikutusta sekä uusimmassa IMS Business Reportissa elektronisen musiikin ja klubikulttuurin globaalia taloutta.
  
• Cuporen raportti Kulttuuripolitiikan tila 2025 -raportti kokoaa yhteen tutkimus- ja tilastotietoa suomalaisen kulttuuripolitiikan nykytilasta ja tulevista kehityssuunnista. Musiikkialan näkökulmasta raportti tarjoaa taustaa esimerkiksi alan rahoituksen, freelancetyön, alueellisen saavutettavuuden ja kulttuuripolitiikan ennakoitavuuden tarkasteluun.
  
• Musiikki on suomalaisille keskeinen osa arkea, vapaa-aikaa ja työelämää, kertoo Taloustutkimuksen tekemä kysely. Myös Teoston vuoden 2026 musiikinkäyttötutkimuksen mukaan esimerkiksi taustamusiikilla on suuri merkitys yritysten liiketoiminnalle ja työntekijöiden hyvinvoinnille, ja julkisella sektorilla musiikkia käytetään monipuolisesti opetuksen, hoivan, kuntoutuksen, rauhoittumisen ja yhteisöllisyyden tukena.
  
• Uudet tilastotiedot kertovat esimerkiksi Suomessa esitettävän musiikin jakaumasta. Suomen Säveltäjien ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n keräämien tilastojen mukaan suomalaisten sinfoniaorkestereiden vuonna 2025 esittämistä teoksista 19 prosenttia oli nykytaidemusiikkia ja yhdeksän prosenttia suomalaista nykymusiikkia. Teoston tilastojen mukaan suomalaisen musiikin osuus Suomessa esitettävästä musiikista on laskenut noin 25 prosenttiin. Muita uusia kulttuuri- ja musiikkialan tilastoja on saatavilla Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa sekä taidejakulttuuri.fi-sivustolla, jossa nykyään on saatavilla myös kuntien kulttuuritoiminnan tilastot.
  
• Uusissa tutkimusartikkeleissa käsitellään livekenttää, kansainvälisyyttä, äänitemarkkinaa ja muusikoiden uria. International Journal of Music Business Researchin uusin numero sisältää artikkeleita konserttiyleisöjen motiiveista pandemian jälkeen, indie- ja major-yhtiöiden roolista artistien kansainvälistymisessä sekä suoratoiston vaikutuksista Australian äänitemarkkinaan. Lisäksi suomalaisella tutkimuskentällä Mikko Mannisen artikkeli tarkastelee suomalaisten populaarimusiikin festivaalien kansainvälistymistä ja Jussi-Pekka Piiraisen artikkeli muusikon taiteilija- ja yrittäjäidentiteettien yhdistämistä. Tutustu myös Sara-Alexandra Uusitalon ja Teemu Pellisen pro gradu -työhön, jossa on selvitetty artistibrändäyksen roolia musiikkiviennissä.

Lue myös aiemmat tutkimuksen uutiset

• Edellinen uutiskooste julkaistiin vuoden 2025 lopussa. Tutustu aiempiin uutiskoosteisiin ja tutkimuksiin Music Finlandin tutkimussivuilla.

Seuraa alan avainlukuja ja uutisia musiikkiala.fi-sivustolta

• Koko musiikkialan uusimmat tiedot löytyvät helposti musiikkiala.fi-sivustolta.