Suomalainen musiikkivienti kasvoi vuonna 2025 viisi prosenttia ja viennin kokonaisarvo oli 156,2 miljoonaa euroa.
Vienti on ollut viime vuosina kasvu-uralla, ja vuonna 2025 kasvua kertyi ennen kaikkea tekijänoikeuksista (12 prosenttia) sekä muista musiikin ydinaloihin erottamattomasti liittyvistä tuloista, kuten sävellys- ja tuottajapalkkioista, nuottien myynnistä ja vuokrauksesta, oheistuotteista ja mainossopimuksista (16 prosenttia). Tekijänoikeuksista vientituloa kertyi kaikkiaan 9,5 miljoonaa euroa ja muista vientituloista 1,9 miljoonaa euroa. Viime vuosina vahvasti kasvaneen elävän musiikin vienti kääntyi vuonna 2025 pieneen laskuun (-5 prosenttia) ja äänitteiden vienti pysyi edellisvuoden tasolla. Elävän musiikin viennistä tilitettiin Suomeen 9,6 miljoonaa euroa ja äänitteistä kahdeksan miljoonaa euroa.
Musiikkialan ydinalueiden – elävän musiikin, äänitteiden, tekijänoikeuksien sekä niihin liittyvien palveluiden – viennistä kertyi tuloja vuonna 2025 yhteensä 29,0 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 2,6 prosenttia.
Myös musiikkialaan liittyvien muiden tavaroiden ja palveluiden vienti jatkoi kasvuaan. Tähän kategoriaan kuuluvat musiikkisovellukset, palvelut ja teknologia, esimerkiksi äänentoistoon liittyvät ammattilaislaitteet sekä digitaaliset palvelut. Tämä on euromääräisesti selvästi suurin viennin kategoria ja toi vuonna 2025 Suomeen viisi prosenttia edellisvuotta enemmän vientituloja – 127,1 miljoonaa euroa.
Kaikki alueet yhteen laskien Suomen musiikkiviennin arvo vuonna 2025 oli 4,3 prosenttia edellisvuotta suurempi, 156,2 miljoonaa euroa.
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta.
Musiikkiviennin markkina-arvoon lasketaan tästä toiminnasta Suomeen tuloutuvan rahavirran määrä eli suomalaisten musiikkialan yritysten ja yksityishenkilöiden ulkomailta saamat tulot.
Musiikkiviennin arvo on kerätty samalla menetelmällä kuin viime vuonna. Laskelman pohjana ovat alan järjestöiltä ja yrityksiltä saadut tiedot. Kahden edellisvuoden tapaan suoraan alan yrityksiltä kerättyjen vientitietojen lisäksi on tukeuduttu myös julkisiin rekisteritietoihin, kuten yritysten talouslukuihin. Lisäksi mukana on asiantuntija-arvioina kerättyjä tietoja, ja myös asiantuntijahaastatteluja on hyödynnetty arvioiden tarkentamisessa. Tiedot ovat keränneet tutkimuspäällikkö Merja Hottinen Music Finlandista sekä tutkija Tuomas Ilmavirta, joka on myös vastannut asiantuntija-arvioinnista sekä raportin kirjoittamisesta.
Musiikkiviennin ydinalueet
Musiikkiviennin ydinalueisiin lasketaan suoraan musiikkiteoksiin ja niiden esittämiseen liittyvät tulot. Näitä kertyy elävästä musiikista, äänitteistä, tekijänoikeuksista sekä erottamattomasti näihin liittyvistä tuloista, kuten nuottien myynnistä ja vuokrauksesta, sävellys- ja tuotantopalkkioista sekä oheistuotteiden myynnistä.
Musiikin ydinalueiden viennistä tilitettiin Suomeen vuonna 2025 noin 29,0 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 2,6 prosenttia. Suurinta viennin kasvu oli muiden palveluiden ja tekijänoikeuksien osalta.
Elävä musiikki jatkaa euromääräisesti suurimpana musiikin ydinalueiden vientikategoriana. Vaikka tämän kategorian vienti pieneni edellisvuodesta viisi prosenttia, kertyi vientituloja kaikkiaan 9,6 miljoonaa euroa. Elävän musiikin viennin tulot koostuvat esimerkiksi suomalaisartistien ulkomailta saamista esiintymispalkkioista ja ulkomaisten asiakkaiden ostamista lipuista Suomessa järjestettyihin konsertteihin ja musiikkitapahtumiin.
Äänitevientiin lasketaan suomalaisille oikeudenomistajille ulkomailta palautuvat korvaukset, jotka muodostuvat sekä fyysisestä levymyynnistä että digitaalisesta kulutuksesta. Äänitemarkkina on kasvanut viime vuosina pienin mutta varmoin askelin ajureinaan ennen kaikkea suoratoisto. Myös vinyylimyynnillä on vankka jalansijansa ääniteviennissä. Kaikkiaan suomalaisen ääniteviennin arvo pysyi edellisvuoden tasolla tuoden 8,0 miljoonaa vientieuroa.
Tekijänoikeustuloja ulkomailta kertyy konserteista, äänitteistä sekä musiikin käytöstä niin mediassa kuin verkossa. Tekijänoikeustulojen vienti kasvoi edellisvuoden tapaan selvästi vuonna 2025. Ulkomailta tilitettiin Suomeen noin 12 prosenttia enemmän tekijänoikeustuloja kuin vuonna 2025. Tekijänoikeustulot ovat alttiita melko suurille vuosittaisille vaihteluille. Tähän vaikuttavat esimerkiksi tuloutusten viiveet, joidenkin tuloerien kasaantuminen tietyille vuosille sekä laskentaluokittelujen muutokset. Vuonna 2025 tekijänoikeustuloja tilitettiin Suomeen ulkomailta kaikkiaan noin 9,5 miljoonaa euroa.
Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti edellä esitettyihin musiikkiviennin ydinalueisiin, mutta joita ei voida laskea suoraan mihinkään näistä kategorioista. Tulot koostuvat esimerkiksi sävellys- ja tuotantopalkkioista, nuottien myynnistä ja vuokrauksesta, oheistuotteiden myynnistä, studiopalveluista tai mainossopimuksista. Muita vientituloja tilitettiin Suomeen vuonna 2025 noin peräti 16 prosenttia edellisvuotta enemmän, yhteensä 1,9 miljoonaa euroa.
Muiden musiikkiin liittyvien tavaroiden ja palveluiden vienti
Musiikkiviennin kokonaisarvosta suurin osa on viime vuosina koostunut muiden tavaroiden ja palveluiden viennistä. Tähän viennin kategoriaan lasketaan esimerkiksi kuluttajille ja yrityksille suunnatut digitaaliset musiikkipalvelut sekä soittimet, äänentoistoteknologia ja -laitteet.
Erityisesti digitaalisten musiikkipalveluiden alalla on monia viime vuosina vahvasti kasvaneita, asemansa kansainvälisillä markkinoilla vakiinnuttaneita suomalaisyrityksiä. Vuonna 2025 musiikkialan muiden tavaroiden ja palveluiden viennin arvo kasvoi viisi prosenttia ja oli kokonaisuudessaan noin 127,1 miljoonaa euroa.
Kaikki sektorit mukaan laskettuna Suomen musiikkiviennin kokonaisarvo oli vuonna 2025 noin 156,2 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen kertyi 4,3 prosenttia.
Musiikkiviennin kohdealueet
Suomalaisesta musiikkiviennistä noin kolme neljäsosaa on kohdistunut viime vuosina Eurooppaan. Tärkeimpiä vientialueita ovat Pohjoismaat, saksankielinen Eurooppa sekä Iso-Britannia. Myös BeNeLux-maihin viedään suomalaista musiikkia. Euroopan ulkopuolella Pohjois-Amerikka on tärkein suomalaismusiikin vientialue. Musiikkiteknologian ja digitaalisten palveluiden osalta Pohjois-Amerikka on suurin vientimarkkina kattaen jopa puolet kokonaisviennistä.
.
Näin tutkimus tehtiin: Musiikkiviennin arvon tutkimusmenetelmä
Musiikkiviennillä tarkoitetaan suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa, joka on suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle tai joka tuottaa tuloja ulkomailta. Musiikkiviennin markkina-arvolla tarkoitetaan tästä toiminnasta Suomeen palautuvan rahavirran määrä.
Musiikkiviennin markkina-arvo on asiantuntija-arvio, jonka keskeisinä lähteinä ovat alan järjestöt, julkiset rekisteritiedot, asiantuntijahaastattelut ja -arviot sekä Music Finlandin toteuttama kysely alan yrityksille.
Tutkimuksessa tarkastellaan seuraavia musiikkiviennin osa-alueita.
1. Elävän musiikin tulot koostuvat pääasiassa lipputuloista ja ulkomailla tapahtuneista esiintymisistä maksetuista palkkioista. Tähän alueeseen lukeutuvat lisäksi muun muassa ohjelmatoimistojen ja agenttien palkkiot sekä kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille. Kokonaissumman pohjana on hyödynnetty alan yrityksille ja toimijoille suunnatuista kyselyistä saatuja tietoja, joita on täydennetty asiantuntija-arvioin, sekä alan yritysten liikevaihtotietoja.
2. Äänitetulot koostuvat sekä fyysisten että digitaalisten äänitteiden vähittäismyynnistä ja mainostuotoista. Lisäksi mukaan on laskettu äänitteiden lisensointi ulkomaisille levy-yhtiöille sekä äänitteiden lisensointi ja synkronointi ulkomaisiin tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin. Äänitteitä koskevat tiedot perustuvat alan yrityksiltä ja yksittäisiltä toimijoilta saatuihin tietoihin, alan yritysten liikevaihtotietoihin sekä asiantuntija-arvioihin.
3. Tekijänoikeuskorvaukset koostuvat pääasiassa tekijänoikeusjärjestöjen ulkomailla tapahtuneesta teosten ja äänitteiden käytöstä keräämistä ja tilittämistä esitys- ja tallennusoikeuskorvauksista. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat musiikkikustantajien lisensoimat graafiset, synkronointi- ja ns. suuret oikeudet sekä yksittäisten oikeudenomistajien suoraan lisensoimat oikeudet. Tekijänoikeuksia koskevat tiedot on koostettu pääosin Suomen musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja Nordic Copyright Bureaun (NCB), sekä Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:n toimittamista tai julkaisemista luvuista. Mukana voi olla myös em. järjestöjen ohi tilitettyjä suoralisensointeja ja tekijänoikeuskorvauksia.
4. Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perustellusti näiden kesken. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset apurahat ja tuet, nuottimyynti ja -vuokraus, oheistuotteet eli merchandise, pelimusiikki, studiovuokrat (kun tilaajana on ulkomainen taho), tilaussävellyspalkkiot ja tuottajien palkkiot. Muut vientitulot -ryhmää koskevat tiedot on kerätty alan yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta, ja kyselyn tietoja on täydennetty asiantuntijahaastatteluin ja -arvioin.
5. Muut tavarat ja palvelut ovat tuloja, jotka liittyvät musiikkiin, mutta eivät ole riippuvaisia muiden osa-alueiden aktiivisuudesta ja liiketoiminnasta. Näitä ovat muun muassa soittimet, musiikkilaitteet, musiikkiohjelmistot ja -sovellukset, soittimet, yritysten tuottamat musiikkiin liittyvät sekalaiset palvelut ja teknologia. Muut tavarat ja palvelut -ryhmää koskevat tiedot kerättiin julkisista rekistereistä, osa-alueen yrityksiltä, tullin vientitilastoista sekä yksittäisiltä toimijoilta, ja tietoja täydennettiin asiantuntija-arvioin.