Suomalaisen popmusiikin teosvienti pysyi vuonna 2024 korkealla tasolla. Vuoden aikana julkaistiin kaikkiaan 169 ulkomaisen artistin esittämää suomalaisten tekijöiden popkappaletta. Myös tekijäjoukko kasvoi jälleen.
Popmusiikin teosvienniksi määritellään ulkomaisten artistien esittämät, kansainvälisesti julkaistut popkappaleet, joita suomalaiset musiikintekijät ovat olleet kirjoittamassa. Vuodesta 2006 alkaen tiedossa on nyt kaikkiaan 1334 vientikappaletta, joista 169 on julkaistu vuoden 2024 aikana. Tilastoa täydennetään jatkuvasti myös aiempien vuosien osalta tietoon tulevien lisäysten perusteella.
Tällä hetkellä tilastossa on mukana kaikkiaan 255 kansainvälisesti toimivaa musiikintekijää. Vuoden 2024 vientikappaleita oli tekemässä 87 eri musiikintekijää, joista 16 näkyi tilastossa nyt ensi kertaa. Ensikertalaisten lisäksikin tekijäjoukko on kokonaisuutena suhteellisen uutta, sillä joka toisella ensimmäinen kansainvälinen julkaisu tilastossa on viimeisen neljän vuoden ajalta. Vain seitsemän tekijän tiedossa oleva kansainvälinen ura ulottuu yli kymmenen vuoden taakse. Naisia vuoden 2024 julkaistujen kappaleiden tekijöissä oli viidennes.
Vuodelle 2024 eniten uusia julkaisuja on tiedossa Axel Ehnströmillä (16 kappaletta), jonka kansainvälisten julkaisujen määrä lähenee tilastossa kaiken kaikkiaan jo sataa. Yli kymmenen kappaletta vuoden aikana oli julkaistu myös neljältä muulta musiikintekijältä: Lenno Linjama (14 kappaletta), Santeri Kauppinen (12 kappaletta), Joona Pietikäinen (12 kappaletta) sekä Anna Timgren (12 kappaletta).
Menestystä K-popissa ja Euroviisuissa
Teosvienti suuntautui vuonna 2024 samoille alueille kuin aiempina vuosina. Eurooppalaisen yhteistyön merkitys vahvistui hiukan, ja kappaleista noin joka toinen suuntautui tälle markkina-alueelle. Aasian ja Pohjois-Amerikan osuudet ovat pysyneet samoina: Aasiaan suuntautuu biisiviennistä noin neljäsosa ja Pohjois-Amerikkaan viidesosa, kun katsotaan julkaistujen kappaleiden lukumääriä.
Euroopassa keskeisiä kieli- ja kulttuurialueita suomalaiselle biisiviennille ovat erityisesti Pohjoismaat ja saksankielinen Eurooppa. Eniten esimerkiksi Spotify-kuunteluita ovat kuitenkin keränneet Euroviisuissa mukana olleet, laajemmin eurooppalaiselle markkinalle suunnatut kappaleet. Aasiassa Kiinan ja Japanin merkitys on kasvanut edellisvuosista suhteessa jatkuvasti vahvaan Etelä-Korean musiikkimarkkinaan. Suoratoistoluvuissa erottuvat kuitenkin vahvasti korealaisartisteille tehdyt kappaleet. Pohjois-Amerikan markkinoilla suomalaiset ovat olleet tekemässä kappaleita esimerkiksi suosituille rap-artisteille.
Lukujen valossa menestynein vuonna 2024 julkaistu suomalaistekijöiden kappale oli eteläkorealaisen Yeonjunin esittämä Ggum (suomalaistekijöinä Teemu Brunila ja Jurek Reunamäki).
Kappale oli 47 maassa iTunesin Top Tracks -listan ykkösenä, korkeimmillaan neljäntenä Billboardin World Digital Song Sales -listalla ja kymmenen joukossa sekä Etelä-Korean että Japanin listoilla. Spotifyn maakohtaisilla Daily Viral 50 -listoilla se nousi korkealle niin Koreassa ja Japanissa kuin myös Hong Kongissa. Kaikkiaan kappale oli kolmenkymmenen joukossa 50 eri maassa ja myös globaalilla Daily Viral 50 -listalla korkeimmillaan sijalla 15. Elokuussa 2025 kappaletta oli striimattu Spotifyssa 119 miljoonaa kertaa, ja eri Youtube-videoiden yhteenlasketut katsomiskerrat ylittivät 110 miljoonaa.
Lue Music Finlandin sivuilta lisää Jurekista ja Teemu Brunilasta.
Katso Ggum-kappaleen musiikkivideo:
Ggum ei ollut ainoa vuonna 2024 julkaistuista Aasian markkinoille suunnatuista kappaleista, joka menestyi yli markkina-alueiden rajojen. Esimerkiksi korealaisyhtye NCT Dreamin esittämä Rains in Heaven (tekijänä Jurek Reunamäki) sai listasijoituksia myös Isossa-Britanniassa ja Yhdysvaltojen pop-radiosoittolistalla. Laajaa suosiota eri markkina-alueilla on myös saavuttanut K-pop-yhtye Enhypen, jonka vuoden 2024 menestysalbumilla Romance: Untold oli mukana kappale Hundred Broken Hearts (tekijöinä muiden muassa Teemu Brunila ja Nico Stadi). Albumi sijoittui Billboardin US 200 -listalla toiseksi.
Suoratoistomäärien lisäksi Aasian musiikkimarkkinoilla on huomioitava fyysinen levymyynti. Edellä mainittujen korealaisjulkaisujen lisäksi fyysinen myynti on merkittävässä roolissa Japanin markkinoilla. Esimerkkeinä voidaan mainita korealaisen IVEn platinaa myyneelle Japani-julkaisulle Alive sisältynyt kappale Crush (tekijänä Anna Timgren) sekä japanilaisen ME:I:n platinaa myynyt single Hi Five (tekijänä Anna Timgren).
Euroopassa isoimmat menestykset kytkeytyivät Eurovision laulukilpailuihin. Vuonna 2025 laulukilpailun finaalissa kolmanneksi tuli Viron edustuskappale, Tommy Cashin Espresso Macchiato (tekijänä Johannes Naukkarinen), joka julkaistiin vuoden 2024 joulukuussa. Kappale on kerännyt yli 80 miljoonaa Spotify-kuuntelua ja korkeita listasijoituksia eri Euroopan maissa. Edellisvuoden Euroviisuissa puolestaan Saksaa edusti Isaak kappaleella Always on the run (tekijänä Leo Jupiter), joka sijoittui finaalissa sijalle 12.
Katso Espresso Macchiato -kappaleen musiikkivideo:
Monet vuonna 2024 julkaistuista kappaleista on synkronoitu mainoskampanjoihin, mikä on entisestään lisännyt niiden näkyvyyttä. Globaalisti esillä oli esimerkiksi Samsungin tuotekampanjaan liitetty TXT:n Open Always Wins (tekijänä Johan Nybäck), joka oli samalla Samsungin virallinen kappale Pariisin olympialaisissa. Kappale nousi iTunes-listojen kärkeen useassa eri maassa. Synkronointeja tuli tietoon myös Pohjois-Amerikasta sekä Japanista.
Tavoitteena pitkäjänteinen ura
Perustiedot vuoden 2024 teosviennistä saatiin keväällä ja kesällä 2025 suomalaisilta kustantajilta ja biisintekijöiltä. Biisivientikyselyssä pyydettiin myös tietoja kappaleiden syntyprosesseista ja muista julkaisuihin vaikuttaneista tekijöistä. Tyypillisesti biisien kerrottiin syntyneen biisileireillä, niitä seuraavissa sessioissa sekä biisinkirjoitusmatkoilla, joita olivat osaltaan mahdollistaneet myös Music Finlandin tuet. Ainakin yksi kappaleista oli syntynyt konkreettisesti Music Finlandin järjestämällä leirillä. Vaikka kansainvälistä työtä on jo totuttu tekemään etäsessioissa, keskeisessä roolissa alalla ovat edelleen toimivat yhteistyösuhteet ja verkostot.
Vaikka suomalaista biisivientiä on tilastoitu jo pitkään ja menetelmä on pysynyt samana, biisiviennin rajaaminen oli joiltain osin vaikeaa. Toimintatavat muuttuvat, ja ajan mittaan poikkeuksista saattaa tulla keskeisiä ilmiöitä. Rajanvetoja vaativat esimerkiksi suomalaisille vientiartisteille tehdyt kappaleet sekä yhteisjulkaisut, jolloin joudutaan tapauskohtaisesti pohtimaan, onko kappaleet kirjoitettu itselle tai muulle suomalaisartistille vai onko kyse selkeästi ulkomaiselle artistille suunnatusta biisiviennistä. Tietoja kerätessä tuli vastaan myös tietoja aiempien vuosien kappaleiden uusista versioista, joiden listaaminen ei kuitenkaan ollut tämän selvityksen puitteissa mielekästä. Selvityksessä onkin pitäydytty aiempina vuosina tehtyihin määritelmiin, jotta lukumäärät pysyvät vertailukelpoisina.
Vastausten perusteella suomalaisten biisintekijöiden tähtäimessä olevat markkina-alueet, uran vaiheet, konkreettiset lähiajan tavoitteet ja musiikinlajit saattavat vaihdella, mutta yhteistä monille on toive rakentaa pitkäkestoista uraa. Työ myös vaatii pitkäjänteistä otetta, sillä kappaleita julkaistaan usein vasta pitkän aikaa niiden kirjoittamisen jälkeen. Näin esimerkiksi vuonna 2024 julkaistujen kappaleiden tarinat saattavat ulottua vuosien taakse, mutta toisaalta monilla on jo tiedossa lukuisia julkaisuja vuodelle 2025 ja kappaleita on varattu paljon pidemmällekin tulevaisuuteen. Tulevien mahdollisuuksien kannalta tärkeitä ovat uudet avaukset, joita kyselyvastauksissa kerrottiin vuonna 2024 tehdyn esimerkiksi Aasiaan ja Pohjoismaihin.
Pitkäjänteinen menestys näkyy myös koko tilaston menestyneimpien kappaleiden listalla, joka päivitetään vuosittain. Listan kymmenen kärki on ollut sama jo useamman vuoden ajan, ja uusin yli 300 miljoonan Spotify-kuuntelun julkaisu on vuodelta 2022. Vaikka kappaleet saavatkin yleensä eniten huomiota lähellä julkaisuaikaa, monet tällä listalla olevista kappaleista ovat kestosuosikkeja, jotka ovat keränneet viimeisen vuoden aikana kymmeniä miljoonia Spotify-kuunteluita.
Mitä on popmusiikin teosvienti?
Popmusiikin teosvienti -selvitys julkaistiin ensimmäisen kerran keväällä 2016, ja tietoja on päivitetty sen jälkeen vuosittain. Tilastossa on kappaleita vuodesta 2006 saakka.
Ensimmäisessä julkaisussa ”Suomalaisten musiikintekijöiden popkappaleet maailmalla” teosvienti määriteltiin tarkoittamaan suomalaisten musiikintekijöiden kansainvälisesti julkaistuja popkappaleita, joiden esittäjänä ovat ulkomaiset esiintyjät. Suomalaiset artistit tai musiikintekijä itse saattavat olla mukana vierailevana artistina. Popkappale ei määrity selvityksessä musiikillisin kriteerein, vaan sillä viitataan tietyillä käytännöillä toimivalla kentällä julkaistuihin kappaleisiin. Rajauksia on tarkennettu tarpeen tullen esimerkiksi kappaleiden eri versioiden sekä kansainvälisten yhtyeiden tai yhteisjulkaisujen kohdalla.
Vuoden 2023 vientikappaleita kysyttiin keväällä 2024 suomalaisilta kustantajilta ja biisintekijöiltä, ja tietoja kerättiin myös muista saatavilla olevista lähteistä. Koko kentän kartoittamisen vuoksi alalle suunnattu tietopyyntö on ollut laaja, ja ilmoitettuja tietoja on tarkistettu ja rajattu tilaston kokoamisvaiheessa. Teos- ja tekijätietojen lisäksi vastaajilta on kysytty kappaleiden myyntimääriä ja listasijoituksia sekä kappaleiden taustatarinoita ja tietoa synkronoinnista. Tilastoa on tarkennettu myös takautuvasti.