Suomen musiikkialan kokonaisarvo oli vuonna 2025 1,4 miljardia euroa. Kokonaisuuden muodostavat musiikkialan ydinsektorit – elävä musiikki, tekijänoikeudet, äänitteet sekä alan saamat avustukset – 909 miljoonaa euroa sekä musiikkikoulutus, 491 miljoonaa euroa. Ydinalueiden arvo laski suhteessa edelliseen vuoteen 2,4 prosentilla.

Tiivistelmä

Musiikkialan kokonaisarvoon lasketaan musiikkialan ydinsektoreista elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet sekä julkinen ja yksityinen tuki. Suurin näistä on elävä musiikki, jonka arvo vuonna 2025 oli 630 miljoonaa euroa (-3,8 %). Elävän musiikin arvoon lasketaan yksityissektori (406 miljoonaa euroa) sekä julkinen sektori (224 miljoonaa euroa).

Äänitesektori kasvoi 3,3 prosentilla, ja sen vähittäismyynnin arvoksi voidaan nyt arvioida 139 miljoonaa euroa. Tekijänoikeuskorvausten arvo kasvoi yhdellä prosentilla 123 miljoonaan euroon. Musiikin julkisen ja yksityisen tuen määrä laski selvästi ja se oli nyt arvoltaan 33 miljoonaa euroa.

Ydinalueiden lisäksi musiikkialan arvoon lasketaan myös musiikkikoulutus, jonka taloudellinen merkitys voidaan nyt arvioida noin 491 miljoonaan euroon.

Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyyntiin on arvioitu mukaan vähittäismyynnin kate. Eri sektorien väliset tulonsiirrot on vähennetty kokonaisarvosta.

Elävä musiikki: 629,7 miljoonaa euroa (-3,8 %)

Elävä musiikki muodostaa suurimman osuuden Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. Vuoden 2024 huippuvuoden jälkeen sektorin arvo on hiukan laskenut. Yksityissektorin lisäksi kokonaisarvoon vaikuttaa vuonna 2025 kirkkomusiikin tilastoidun arvon aleneminen.

Elävän musiikin yksityissektori: 405,5 miljoonaa euroa (-2,4 %)

Elävän musiikin yksityissektorin arvoon lasketaan ne yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat. Tässä selvityksessä vakiintuneen laskentatavan mukaan elävän musiikin yksityissektorin arvo vuonna 2025 oli 405,5 miljoonaa euroa (vuonna 2024: 415,5 miljoonaa euroa). Yksityissektorin arvo laski siis edellisestä vuodesta hiukan.

Yksityissektorin arvoon vaikuttavat esimerkiksi tapahtumien määrä ja koko sekä lippujen hinnat ja lipunmyynti, joihin puolestaan vaikuttavat yleisön kiinnostus ja maksukyky. Teoston mukaan elävän musiikin tapahtumien määrä oli laskenut edellisvuodesta 6,5 prosentilla, ja joillain paikkakunnilla paljon enemmänkin. Eniten tapahtumia järjestettiin Uudellamaalla ja kaupungeista erityisesti Helsingissä.

LiveFIN ry koosti kesän jälkeen tuoreeltaan tietoja kesän 2025 rytmimusiikkifestivaaleista. Näiden tietojen mukaan Suomessa järjestettiin kesä-elokuussa 2025 lähes 520 rytmimusiikkifestivaalia. Vaikka lipunmyynnissä oli haasteita ja parikymmentä kesäfestivaalia peruttiin huonon lipunmyynnin vuoksi, kaikkiaan kesän tapahtumat keräsivät yleisöä saman verran kuin edellisvuonna. Kesän 2025 rytmimusiikkifestivaalien käyntimääräksi arvioitiin 2,85 miljoonaa käyntiä. Suurimmat rytmimusiikkifestivaalit käyntimäärän perusteella olivat Pori Jazz Festival, Flow Festival, Ruisrock, Blockfest ja Provinssi.

LiveFIN julkaisee koko vuotta koskevat käynti- ja taloustiedot toimialatutkimuksessa myöhemmin vuonna 2026. Ennakkotietojen mukaan käyntejä festivaalikäyntien määrä koko vuonna kasvoi 3,26 miljoonaan ja tapahtumien määrä oli suuri, vaikka samalla haasteellinen tilanne näkyi peruuntuneiden festivaalien suurena määränä, konkursseina sekä kulutuksen varovaisuutena.

Yleisöjen kiinnostus elävään musiikkiin näkyi myös Teoston ja IFPIn Musiikinkuuntelu Suomessa 2025 -selvityksessä, jonka mukaan musiikkitapahtumiin osallistuneita oli Suomessa tammi-heinäkuussa 2025 noin prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Taloudellinen tilanne vaikutti kuitenkin monilla tapahtumissa käymiseen, ja useammassa kuin yhdessä tapahtumassa käyneiden määrä oli laskenut.

Tapahtumajärjestämisen haasteina on sekä Teoston että LiveFINin mukaan ollut nyt kustannusten nousu, arvonlisäveron nosto sekä yleinen taloustilanne, joka heikentää yleisön kykyä hankkia lippuja.

Elävän musiikin yksityissektorilla toimivien kulttuurifestivaalien toimintaa tilastoi Finland Festivals ry. Näiden festivaalien toiminnan rahoitus tulee osittain julkisista rahoituslähteistä. Finland Festivalsin tilaston mukaan käyntejä 81 taide- ja kulttuurifestivaalilla oli vuonna 2025 lähes 1,9 miljoonaa eli 9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lippuja myytiin 5 prosenttia edellisvuotta enemmän eli kaikkiaan 477 949. Myytyjen lippujen perusteella suurimmat Finland Festivalsin tilastoimat festivaalit olivat vuonna 2025 Pori Jazz, Savonlinnan Oopperajuhlat, Taidekeskus Salmela sekä Helsingin juhlaviikot.

Elävän musiikin julkinen sektori: 224,1 miljoonaa euroa (-6,3 %)

Elävän musiikin julkiseen sektoriin lasketaan sinfoniaorkesterit, Kansallisooppera ja -baletti, kirkkomusiikki sekä sotilasmusiikki. Näiden talous on ollut jo pitkään suhteellisen vakaata. Myös vuonna 2025 sinfoniaorkesterien, Kansallisoopperan ja sotilasmusiikin talous pysyi edellisten vuosien tasolla. Kokonaisuudessaan julkisella sektorilla liikkui kuitenkin kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän rahaa eli 224,1 miljoonaa euroa. Ero edellisvuoteen johtui Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkiin käyttämän summan muutoksista.

Suomen sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterien kokonaisrahoitus kasvoi epävarmasta taloustilanteesta huolimatta edellisvuodesta prosentin. Valtion tukia orkestereille leikattiin vuonna 2025, mutta kuntien lisääntynyt tuki piti kokonaisrahoituksen käytännössä edellisvuoden tasolla ja oli nyt 95,3 miljoonaa euroa. Orkestereiden kokonaisrahoituksesta nyt tasan puolet tulee kunnilta ja neljännes valtiolta, ja omat tulot kattavat toiminnasta 15 prosenttia. Rahoituksen loppuosa koostuu Yleisradion rahoituksesta Radion sinfoniaorkesterille sekä muista avustuksista.

Vuonna 2025 orkesterit järjestivät edellisvuotta enemmän konsertteja, kaikkiaan 2987. Niitä seurasi lähes 3,2 miljoonaa kuulijaa, näistä yli 1,2 miljoonaa livekonserteissa ja loput muiden medioiden kautta. Yli 8000 esitetystä teoksesta noin 2000 oli suomalaisia, ja niistä 101 kantaesityksiä.

Kansallisoopperan ja -baletin kokonaisrahoitus oli vuonna 2025 kaikkiaan 63,1 miljoonaa euroa. Summa sisältää lipputulot ja avustukset, mukaan lukien balettioppilaitoksen valtionosuuden. Yleisökontakteja oli vuoden aikana kaikkiaan noin 800 000, ja lipputulot kerryttivät 12,3 miljoonaa euroa.

Sotilasmusiikin talouden osalta tiedossa ei ole suuria muutoksia, joten sen arvo on pidetty laskelmassa samana kuin edellisenä vuonna (11 miljoonaa euroa).

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon musiikkiin käyttämät varat tilastoidaan vuosittain kirkon tilastopalvelussa. Summa on ollut viime vuosina nousujohteinen, mutta vuonna 2025 tilastoitu käyttöalakate oli noin neljänneksen edellisvuotta pienempi, 54,7 miljoonaa euroa. Summa on nyt samalla tasolla kuin 2010-luvulla.

Äänitteet: 138,6 miljoonaa euroa (+ 3,3 %)

Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö Musiikkituottajat – IFPI Finland ry julkaisee vuosittain tiedot äänitteiden tukkumyynnistä Suomessa. Äänitemusiikin verottoman tukkumyynnin arvo, 86,1 miljoonaa euroa vuonna 2025, sisältää sekä jäseniltä saadun myyntidatan että arvion ulkopuolisten toimijoiden osuudesta eri musiikkiformaateissa. Arvo kasvoi edellisestä vuodesta noin kolme prosenttia.

Tässä selvityksessä musiikkialan arvoon lasketaan tukkumyynnin sijaan arvio äänitteiden vähittäismyynnin verollisesta kokonaisarvosta. Sen voi laskea kasvaneen edellisvuoteen verrattuna samassa suhteessa eli vuonna 2025 kaikkiaan 3,3 prosentilla. Musiikkialan talouden kokonaisarvoon äänitemarkkina tuo näin kaikkiaan 138,6 miljoonaa euroa.

Äänitemusiikin arvo kasvoi Suomessa nyt jo yhdettätoista vuotta peräkkäin. Kasvun lähteenä on Musiikkituottajien mukaan digitaalinen myynti, joka kasvoi yli viidellä prosentilla. Digitaalinen myynti on nyt jo noin 95 % kokonaismarkkinasta, ja siitä suurimman osan muodostaa maksullinen suoratoisto. Fyysisten äänitteiden osuus on viisi prosenttia, ja tästä suurimman osan muodostaa vinyylilevyjen myynti.

Kotimaisen musiikin osuus Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitemyynnistä kasvoi vuonna 2025 entisestäänkin ja oli nyt 38 prosenttia. Kotimaisuus näkyy vahvasti myydyimpien albumien ja striimatuimpien kappaleiden listoilla. Riippumattomien levy-yhtiöiden markkinaosuus kotimaisten äänitteiden kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2025 kaikkiaan 27 prosenttia.

Tekijänoikeuskorvaukset: 123,4 miljoonaa euroa (+ 1,0 %)

Musiikkialalla kertyy tekijänoikeustuloja usealta osa-alueelta kuten konserteista, radio- ja TV-soitosta, internetkäytöstä sekä äänitteiden monistamisesta. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät valtaosin Teosto ja Gramex, jotka tilittävät ne edelleen musiikkiteosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Suomen Musiikkikustantajat ry vastaa musiikkikustantajien suoraan lisensoimien tekijänoikeuksien tilastoinnista.

Teoston tulos kasvoi vuonna 2025 kaikkiaan kolmella prosentilla. Teosto keräsi korvauksia säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille itse 84,8 miljoonan euron arvosta, minkä lisäksi summaan lasketaan muilta järjestöiltä saatavat korvaukset, yksityisen kopioinnin hyvitys ja lainauskorvaukset. Kaikkiaan Teoston toiminnan tuotot vuonna 2025 olivat 92,3 miljoonaa euroa. Teoston mukaan ennätyskorkeaa korvauskertymää selitti osaltaan kansainvälisten online-musiikkipalveluiden kirjauskäytännön muutos. Korvauksia tilitettiin vuonna 2025 kaikkiaan 14 098 oikeudenomistajalle.

Gramex keräsi korvauksia musiikin käytöstä vuonna 2025 kaikkiaan 27,5 miljoonaa euroa. Suurimmat korvaustulot tulivat taustamusiikista (11,8 miljoonaa euroa) sekä radio- ja televisiokäytöstä (7,8 miljoonaa euroa). Korvauksia maksettiin esittäjille ja tuottajille vuoden aikana yhteensä 19,9 miljoonan euron edestä. Lisäksi esittäjien korvauksista on kerätty varoja musiikin edistämistoimintaan jaettavaksi Musiikin edistämissäätiön kautta.

Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuonna 2025 8,1 miljoonaan euroon. Kuten edellisenä vuonna, kasvu näkyi erityisesti suurimpien yritysten liikevaihdoissa, ja se tuli pääasiassa vientitoiminnasta. Musiikkikustantajat saavat tuloja esimerkiksi esityskorvauksista, nuottimyynnistä ja -vuokrauksesta sekä äänitteiden mekanisoinnista ja synkronoinnista. Musiikkikustantajat ry:n mukaan huomionarvoista markkinoilla on esimerkiksi nuottien ja sanoitusten myynnin ja lisensoinnin merkitys. Tuloista noin puolet tulee Teoston/NCB:n kautta tekijänoikeuskorvauksina. Sektorin sisäiset tulonsiirrot on vähennetty tekijänoikeuskorvauksien kokonaisarvosta päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Julkinen ja yksityinen tuki: 32,8 miljoonaa euroa (- 10,8 %)

Julkisten ja yksityisten tukien kokonaisuudessa huomioidaan esimerkiksi muusikoiden, säveltäjien ja yhtyeiden saamia apurahoja sekä organisaatioiden saamia toiminta-avustuksia – pois lukien sinfoniaorkesterien ja Kansallisoopperan saamat tuet, jotka lasketaan osaksi elävän musiikin kokonaisuutta.

Musiikkialan saama julkinen ja yksityinen tuki laski selkeästi vuodesta 2024 vuoteen 2025. Tähän johtivat monenlaiset muutokset tukimuodoissa: joillain yksityisillä säätiöillä tuki musiikille väheni merkittävästi, joidenkin avustusten myöntökaudet päättyivät, jotkut tukimuodot organisoitiin uudella lailla, ja yleisesti julkisia tukia leikattiin. Kaikkiaan julkinen ja yksityinen tuki voidaan nyt arvioida noin 32,8 miljoonaan euroon.

Julkinen tuki: 15,1 miljoonaa euroa (- 8,4 %)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta jaettiin vuonna 2025 tukia musiikkialan vapaille toimijoille yhteensä 10,1 miljoonaa euroa (2024: 12,3 miljoonaa euroa, 2023: 14,9 miljoonaa euroa). Edellisvuodesta tuet vähenivät siis yli kahdella miljoonalla ja noin 18 prosentilla.

Tuet painottuivat aiempaa selkeämmin Taiteen edistämiskeskuksen (1.1.2026 alkaen Taide- ja kulttuurivirasto) tukipalettiin opetus- ja kulttuuriministeriön suorien avustusten sijaan, kun myös isojen kansainvälisten tapahtumien tuet siirtyivät ministeriöltä Taikelle. Taiteen edistämiskeskuksen kautta jaetut tuet musiikkialalle kasvoivatkin kuudella prosentilla 6,6 miljoonaan euroon (2024: 6,2 miljoonaa euroa), sisältäen kaikkiaan 2,3 miljoonan euron edestä festivaalitukia. Suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaettavat avustukset vähenivät 41 prosentilla 3,6 miljoonaan euroon (2024: 6,1 miljoonaa euroa).

Taiteen edistämiskeskuksen tukiin kuuluvat esimerkiksi taiteilija-apurahat, yhteisöjen toiminta-avustukset sekä festivaalien avustukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan rahoittaa taiteen ja kulttuurin valtakunnallisia yhteisöjä, kulttuuriviennin edistämistä sekä muita kulttuuriin liittyviä hankkeita. Suuri osa opetus- ja kulttuuriministeriön tukien vähenemisestä selittyy tukimuotojen muutoksilla, kuten Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuen päättymisellä. Kuitenkin myös vakiintuneissa tukimuodoissa on ollut merkittävää laskua. Cuporen selvityksen mukaan esimerkiksi musiikin alan valtakunnallisten yhteisöjen avustusta saaneiden tahojen lukumäärä laski vuonna 2025 neljääntoista yhteisöön, kun sitä vielä vuonna 2023 sai 24 eri yhteisöä. Kaikkien taiteenalojen osalta valtakunnallisille yhteisöille jaettu summa väheni vuodesta 2023 vuoteen 2025 kolmanneksella.

Kokonaisuuden kannalta on huomioitava, että opetus- ja kulttuuriministeriö tukee lisäksi valtionosuutta saavia orkestereita sekä Kansallisoopperan ja -baletin toimintaa, jotka tässä raportissa lasketaan osaksi elävän musiikin julkisen sektorin rahoitusta.

Business Finlandin musiikkialan yrityksille jakamat tuet huomioitiin tässä selvityksessä ensimmäistä kertaa kolme vuotta sitten. Musiikkialan tukia ei myöntölistoissa erikseen erotella, mutta musiikkialan eri sektorien toimijoiden saamia avustuksia voidaan tunnistaa vuoden 2025 osalta noin miljoonan euron verran.

Julkisen tuen määrässä on huomioitava valtion tukien lisäksi myös kuntien antamat avustukset musiikkitoimintaan. Vaikka kuntien kulttuuritoiminnan taloustietoja on saatavilla nykyisin hyvin esimerkiksi tutkihallintoa.fi-sivustolta, luvuista on edelleen hankalaa erotella niitä ammattimaisen musiikkitoiminnan saamia avustuksia, joita ei ole muissa tämän raportin osissa vielä huomioitu. Kaikkiaan Manner-Suomen kuntien nettokäyttökustannukset musiikkipalveluiden osalta vuonna 2025 olivat 93,8 miljoonaa euroa (-2,5 % suhteessa edellisvuoteen), mutta luku voi sisältää hyvin monenlaista toimintaa ja esimerkiksi orkesterien saamia avustuksia. Vaikka vuosittain seurattavissa olevaa tietoa ei siis ole tässä vaiheessa saatavilla, kuntien jakamien toiminta-avustusten ja apurahojen merkityksestä musiikkialalle muistutetaan tässä selvityksessä käyttämällä samaa arvioitua summaa kuin aiemmin, neljä miljoonaa euroa.

Yksityinen tuki: 18,4 miljoonaa euroa (- 12,3 %)

Yksityisesti musiikkialan toimijoita rahoittavat erilaiset säätiöt ja rahastot. Kulttuuria rahoittavista suurimmista säätiöistä on tässä selvityksessä huomioitu seitsemän suurta: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Koneen Säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Konstsamfundet sekä Alfred Kordelinin säätiö. Näiden musiikille myöntämä tuki on selvitetty säätiöiden vuosikertomuksista tai säätiöiltä kysymällä. Yhteensä nämä seitsemän säätiötä tukivat musiikkia 15,5 miljoonalla eurolla vuonna 2025, mikä on noin 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän (2024: 17,7 miljoonaa euroa). Muutoksen taustalla ovat vuosittaiset erot merkittävien avustusten jakamisessa, erityisesti Jane ja Aatos Erkon säätiön edellisvuonna 2024 jakamat suuret tuet musiikkikoulutukselle ja musiikkitapahtumille. Muiden säätiöiden tuet ovat pysyneet tasaisempina.

Musiikin alalla erityisen keskeinen on lisäksi Musiikin edistämissäätiön (MES) jakama tuki. MES jakoi vuonna 2025 eri tehtäväalueilleen yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. MES:n jakamat avustukset tulevat esimerkiksi valtionavustuksista sekä taustayhteisöjen lahjoituksista. Kahteen kertaan laskemisen välttämiseksi valtionavustukset on tässä selvityksessä vähennetty yksityisen ja julkisen tuen kokonaissummasta, ja alan sisäiset tulonsiirrot on vähennetty alan kokonaisarvosta.

Vuonna 2024 aloittanut Teoston kulttuurisäätiö jakoi vuonna 2025 avustuksina musiikin tekijöille ja hankkeille 693 000 euroa. Jaetusta avustuksesta osa on saatu lahjoituksena Teostolta, ja alan sisäiset tulonsiirrot on vähennetty alan kokonaisarvosta.

On huomioitava, että musiikkia rahoittavia säätiöitä on enemmän, mutta laajemmat tiedot kaikkien säätiöiden tukien jakautumisesta julkaistaan viiveellä. Esimerkiksi vuonna 2024 yksityisten säätiöiden tukia raportoitiin tässä selvityksessä 21 miljoonan euron edestä, mutta Säätiöt ja rahastot ry:n selvityksen mukaan musiikin saamien avustusten kokonaismäärä oli tuolloin 24,8 miljoonaa euroa.

Julkisen ja yksityisen tuen alalukujen summa poikkeaa kokonaissummasta, koska päällekkäisyydet ja alan sisäiset tulonsiirrot on vähennetty kokonaisarvosta.

Koulutus: 490,5 miljoonaa euroa

Musiikin koulutuksella on keskeinen rooli suomalaisen musiikkialan taloudessa, ja musiikkikoulutuksen merkitys näkyy alan tulonmuodostuksessa, työllistävyydessä sekä taloudellisessa rakenteessa, esimerkiksi julkisen rahoituksen kokonaisuudessa. Musiikkikoulutuksen taloudellisen arvon selvittäminen on kuitenkin haastavaa, sillä musiikkia opetetaan valtakunnallisesti monilla eri koulutusasteilla peruskouluista tohtoriopintoihin, koulutusasteiden rakenteiden, rahoitusjärjestelmien ja tilastointitapojen poiketessa toisistaan.

Musiikkikoulutuksen avaintoimijoista koostuva Visiosta vaikuttavuuteen 2030! -työryhmä rakensi vuonna 2023 mallin, jonka avulla musiikkikoulutuksen koko kirjo sekä rahoituksen vuosittaiset muutokset pystytään huomioimaan myös tässä selvityksessä vertailukelpoisella tavalla. Pohjana on Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työn myötä rakentunut kokonaiskuva koulutuksen rakenteesta ja toimijoista. Tietoja on saatavilla nyt kokonaisuutena vuosilta 2021–2024 ja osittaisena vuodelle 2025.

Uusimmat tiedot on kerätty vuosia 2024–2025 koskevista tilasto- ja asiantuntijalähteistä. Osittain uusimmassa arviossa käytetään edellisen vuoden lukuja, jotka päivitetään myöhemmin tilastoinnin tarkentuessa. Vuonna 2025 musiikkikoulutuksen kokonaisarvon voi näin arvioida olevan 490,5 miljoonaa euroa. Musiikkikoulutuksen päivitetty arvo vuodelle 2024 on 490,7 miljoonaa euroa (2023: 477,6 miljoonaa euroa, 2022: 464,9 miljoonaa euroa, 2021: 455,8 miljoonaa euroa).

Musiikkialan koulutuksen arvo koostuu seuraavista osioista:

Ammatilliseen koulutukseen on laskettu tiedot musiikin ammattiopetusta antavista oppilaitoksista. Liikevaihtotiedot on kerätty oppilaitoksilta tai tarvittaessa arvioitu koulutusohjelman koon mukaan. Vuonna 2025 näiden oppilaitosten liikevaihto on ollut 14,2 miljoonaa euroa (2024: 15,4 miljoonaa euroa, 2023: 14,2 miljoonaa euroa, 2022: 13,7 miljoonaa euroa, 2021: 13,8 miljoonaa euroa).

Ammattikorkeakoulusektorin arvoksi on määritetty 10,9 miljoonaa euroa vuonna 2025 (2024: 10,5 miljoonaa euroa, 2023: 9,5 miljoonaa euroa, 2022: 8,0 miljoonaa euroa, 2021: 10,0 miljoonaa euroa). Luvut on arvioitu kahdeksan ammattikorkeakoulun musiikkikoulutusohjelmien rahoituksen perusteella.

Korkeakoulujen osalta laskelma sisältää kuuden korkeakoulun musiikin, musiikkikasvatuksen ja -opettajankoulutuksen tai musiikkitieteen koulutukset. Vuoden 2025 osalta korkeakoulutuksen arvoksi on määritetty 29,8 miljoonaa euroa (2024: 29,2 miljoonaa euroa, 2023: 28,1 miljoonaa euroa, 2022: 28,7 miljoonaa euroa, 2021: 27,5 miljoonaa euroa). Suurin osa sektorista koostuu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian koulutusohjelmista.

Perusopetuksen ja lukion osalta arvo on laskettu opetuksen prosenttiosuuden perusteella. Opetustuntien osuus on suhteutettu kokonaiskäyttömenoihin (2024: 7,3 miljardia euroa, 2023: 7,1 miljardia euroa, 2022: 6,9 miljardia euroa, 2021: 6,7 miljardia euroa). Näin musiikinopetukseen kohdistuva perusopetuksen ja lukio-opetuksen arvo oli 213,7 miljoonaa euroa vuonna 2024 (2023: 207,6 miljoonaa euroa, 2022: 202,8 miljoonaa euroa, 2021: 197,2 miljoonaa euroa). Vuoden 2025 koulutustilastot päivittyvät myöhemmin ja tässä laskelmassa on käytetty uusinta, vuotta 2024 koskevaa tietoa arviona.

Taiteen perusopetuksen summa perustuu Opetushallituksen valtionosuusraportteihin (VOS-raportit). Kokonaissumma vuodelle 2024 on 137,6 miljoonaa euroa (2023: 134,5 miljoonaa euroa, 2022: 130,1 miljoonaa euroa, 2021: 129,4 miljoonaa euroa). Tilastoja ei ole vielä vuodelle 2025.

Myös musiikkiin kohdistuvan vapaan sivistystyön taloudellinen arvo perustuu Opetushallituksen raportteihin musiikin opetuksesta sekä toisaalta rahoituksesta tai toimintamenoista. Näin musiikin osuudeksi kansanopistojen, kansalaisopistojen sekä kesäyliopistojen kokonaiskäyttömenoista on saatu 53,3 miljoonaa euroa vuodelle 2024 (2023: 52,6 miljoonaa euroa, 2022: 50,6 miljoonaa euroa; 2021: 46,8 miljoonaa euroa). Vastaavaa tilastotietoa ei ole vielä saatavilla vuodelle 2025.

Musiikkikoulutuksen muun liiketoiminnan arvioinnissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen liikevaihtotietoja ja Taloustutkimuksen musiikkialalle koostamaa liikevaihtoraporttia. Tässä käytetty luku 31 miljoonaa euroa perustuu vuoden 2021 liikevaihtotietoihin. Lukua ei ole päivitetty tämän jälkeen, sillä siihen ei ole nähtävissä merkittäviä vuosittaisia muutoksia.

Koska kaikkia lukuja ei ole päivitetty vuoden 2025 osalta, alla olevassa kuvaajassa on käytetty näiltä osin vuoden 2024 tietoja jakauma-arvion pohjana.

Tutkimuksesta

Lue alla olevasta linkistä, miten musiikkialan kokonaisarvo on laskettu.

.