Suomen musiikkialan kokonaisarvo kasvoi vuonna 2024 yhdeksällä prosentilla ja oli nyt 1,4 miljardia euroa. Kokonaisuuden muodostavat musiikkialan ydinsektorit – elävä musiikki, tekijänoikeudet, äänitteet sekä alan saamat avustukset – 932 miljoonaa euroa sekä musiikkikoulutus, 481 miljoonaa euroa. Vuoteen 2024 kasvua syntyi erityisesti elävän musiikin sektorilla, jota vauhdittivat isot tapahtumatuotannot.

Tiivistelmä

Musiikkialan kokonaisarvoon lasketaan musiikkialan ydinsektoreista elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet sekä julkinen ja yksityinen tuki. Näistä suurin on elävän musiikin kenttä, joka oli arvoltaan vuonna 2024 yhteensä 655 miljoonaa euroa. Suurin kasvu, kaikkiaan 27 prosenttia, syntyi elävän musiikin yksityissektorilla, jonka arvo oli nyt 415 miljoonaa euroa. Elävän musiikin julkinen sektori oli arvoltaan 239 miljoonaa euroa.

Äänitesektori kasvoi vuonna 2024 yhdeksällä prosentilla, ja sen vähittäismyynti voidaan nyt arvioida 134 miljoonan euron arvoon. Tekijänoikeuskorvaukset tuottivat 122 miljoonaa euroa eli kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Julkisen ja yksityisen tuen määrä musiikille oli sama kuin edellisvuonna, hiukan alle 37 miljoonaa euroa, mutta sektorin sisällä painopisteet muuttuivat: julkisen tuen määrä laski 17 prosentilla ja yksityisen tuen määrä vastaavasti kasvoi.

Ydinalueiden lisäksi musiikkialan arvoon lasketaan myös musiikkikoulutus, jonka taloudellinen merkitys voidaan nyt arvioida noin 481 miljoonaan euroon.

Suomen musiikkialan kokonaisarvon osalta raportissa esitetään tulovirrat, jotka muodostuvat kuluttajien maksamista arvonlisäverollisista loppuhinnoista tai musiikin käyttäjien korvauksista. Esimerkiksi konserttien osalta mukaan on laskettu kuluttajien tapahtumaan käyttämät rahat lippuineen ja oheismyynteineen. Samoin äänitemyyntiin on arvioitu mukaan vähittäismyynnin kate. Eri sektorien väliset tulonsiirrot on vähennetty kokonaisarvosta.

Elävä musiikki: 654,6 miljoonaa euroa (+ 17 %)

Elävä musiikki muodostaa suurimman osuuden Suomen musiikkialan kokonaisarvosta. Sektori kärsi koronapandemiasta, mutta on sen jälkeen kasvanut aiempaakin suuremmaksi. Vuonna 2024 kasvua syntyi erityisesti yksityissektorilla, kun taas julkisen sektorin tilanne on suhteellisen vakaa.

Elävän musiikin yksityissektori: 415,5 miljoonaa euroa (+27 %)

Elävän musiikin yksityissektorin arvoon lasketaan ne yksityiset elävän musiikin tapahtumat, joista Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia: klubi- ja lavaesiintymiset, konsertit, festivaalit ja muut suurtapahtumat. Tässä selvityksessä vakiintuneen laskentatavan mukaan elävän musiikin yksityissektorin arvo vuonna 2024 oli 415,5 miljoonaa euroa (vuonna 2023: 327,9 miljoonaa euroa). Yksityissektorin arvo kasvoi siis edellisvuodesta peräti 27 prosentilla.

Teoston mukaan elävän musiikin sektorin kasvu on näkynyt erityisesti konserttien ja festivaalien tuloissa, joista kerättävät Teosto-korvaukset kasvoivat nyt 34 prosentilla. Vuodelle 2024 osuikin useita kansainvälisten megatähtien konsertteja, jotka ovat kasvattaneet elävän musiikin liikevaihtoa. Helsingin Olympiastadionilla nähtiin kesän aikana esimerkiksi neljä Coldplayn konserttia, kaksi Metallican esiintymistä sekä Bruce Springsteen. Myös PMMP esiintyi stadionilla kahdessa loppuunmyydyssä konsertissa, ja muillakin suomalaisilla esiintyjillä oli menestyksekkäitä konsertteja eri puolilla Suomea.

Festivaalien osalta lippujen hinnankorotukset ovat saattaneet vaikuttaa liikevaihdon kasvuun: LiveFinin tilastoinnin perusteella festivaalien määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2024, mutta festivaali- ja venuebarometrin mukaan yleisö käytti festivaalilippuihin tuolloin jopa 20 euroa enemmän rahaa kuin kaksi vuotta aiemmin, eli noin 170 euroa kävijää kohden. Myös muu festivaaleihin liittyvä kulutus (esimerkiksi ravintolapalvelut, oheistuotteet, matkat ja majoitus) oli kasvanut. LiveFinin toimialatutkimuksen mukaan hintojen nousuun vaikuttavat kustannusten sekä lippujen arvonlisäveron kasvu.

Elävän musiikin yksityissektoria edustavan LiveFin ry:n viimeisimmän elävän musiikin toimialatutkimuksen mukaan suurkonsertit ja festivaalit muodostivat vuonna 2023 yli puolet elävän musiikin liikevaihdosta, joten kasvu näillä sektoreilla vaikuttaa merkittävästi sektorin kokonaisarvoon. Keikka- ja konserttipaikkojen osuus kokonaisuudesta on ollut noin 40 prosenttia.

Elävän musiikin yksityissektorilla toimivien kulttuurifestivaalien toimintaa tilastoi Finland Festivals ry. Näiden festivaalien toiminnan rahoitus tulee osittain julkisista rahoituslähteistä. Finland Festivalsin tilaston mukaan käyntejä 83 tilastoidulla kulttuurifestivaalilla oli vuonna 2024 hiukan yli 1,7 miljoonaa. Pääsylippuja myytiin kaikkiaan 452 928. Myytyjen lippujen perusteella suurimmat Finland Festivalsin tilastoimat festivaalit olivat vuonna 2024 Pori Jazz, Savonlinnan Oopperajuhlat ja Helsingin juhlaviikot.

Elävän musiikin julkinen sektori: 239,1 miljoonaa euroa (+ 4 %)

Elävän musiikin julkiseen sektoriin lasketaan sinfoniaorkesterit, Kansallisooppera ja -baletti, kirkkomusiikki sekä sotilasmusiikki. Näiden talous on ollut jo pitkään suhteellisen vakaata: vuonna 2024 elävän musiikin julkisella sektorilla liikkui rahaa yhteensä 239,1 miljoonaa euroa, noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän.

Suomen sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterien kokonaisrahoitus kasvoi edellisvuodesta neljä prosenttia, nousten nyt 93,9 miljoonaan euroon. Rahoituksesta lähes puolet tulee kunnilta ja noin neljännes valtiolta. Orkesterit järjestivät yhteensä yli 2700 konserttia, joissa kävi paikan päällä lähes 1,2 miljoonaa kuulijaa ja verkkokonsertteja seurasi 1,4 miljoonaa kuulijaa.

Kansallisoopperan ja -baletin kokonaisrahoitus oli vuonna 2024 kaikkiaan 62,4 miljoonaa euroa. Summa sisältää lipputulot ja avustukset, mukaan lukien balettioppilaitoksen valtionosuuden. Kaikki kanavat huomioiden yleisökontakteja oli yli 700 000, joista noin 250 000 kävi esityksissä, lähes 14 000 osallistui yleisötyöhön tai keskusteluihin ja noin 450 000 seurasi esityksiä digitaalisesti.

Sotilasmusiikin talouden osalta tietoon ei tullut suuria muutoksia, joten sen arvo on pidetty laskelmassa samana kuin edellisenä vuonna (11 miljoonaa euroa). Suomen evankelis-luterilainen kirkko käytti musiikkiin kirkon tilastojen mukaan vuonna 2024 viisi prosenttia edellisvuotta enemmän, 71,8 miljoonaa euroa.

Äänitteet: 134,2 miljoonaa euroa (+ 9 %)

Suomessa toimivien äänitetuottajien kattojärjestö Musiikkituottajat – IFPI Finland ry julkaisee vuosittain tiedot äänitteiden tukkumyynnistä Suomessa. Äänitemusiikin verottoman tukkumyynnin arvo, 83,3 miljoonaa euroa vuonna 2024 sisältää sekä jäseniltä saadun myyntidatan että arvion ulkopuolisten toimijoiden osuudesta eri musiikkiformaateissa. Arvo kasvoi edellisestä vuodesta noin yhdeksän prosenttia.

Tässä selvityksessä musiikkialan arvoon lasketaan tukkumyynnin sijaan arvio äänitteiden vähittäismyynnin verollisesta kokonaisarvosta. Sen voi laskea kasvaneen edellisvuoteen verrattuna samassa suhteessa. Musiikkialan talouden kokonaisarvoon äänitemarkkina tuo näin kaikkiaan 134,2 miljoonaa euroa.

Kasvun lähteenä ovat Musiikkituottajien mukaan erityisesti digitaaliset suoratoistopalvelut, joiden kautta tapahtuu noin nyt 93 prosenttia äänitemusiikin kulutuksesta. Fyysisten äänitteiden osuus on noin seitsemän prosenttia. Kotimaisen musiikin osuus jäsenyhtiöiden äänitemyynnistä kasvoi edellisvuodesta ja oli nyt 37 prosenttia. Riippumattomien levy-yhtiöiden markkinaosuus kotimaisen musiikin kokonaismyynnistä oli 25 prosenttia.

Tekijänoikeuskorvaukset: 122,1 miljoonaa euroa (+ 8 %)

Musiikkialalla kertyy tekijänoikeustuloja usealta osa-alueelta kuten konserteista, radio- ja TV-soitosta, internetkäytöstä sekä äänitteiden monistamisesta. Suomessa tekijänoikeustulot keräävät valtaosin Teosto ja Gramex, jotka tilittävät ne edelleen musiikkiteosten ja äänitteiden oikeudenomistajille. Suomen Musiikkikustantajat ry vastaa musiikkikustantajien suoraan lisensoimien tekijänoikeuksien tilastoinnista.

Teoston tulos kasvoi vuonna 2024 kaikkiaan seitsemällä prosentilla. Teosto keräsi korvauksia säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja musiikkikustantajille itse 80,3 miljoonan euron arvosta, minkä lisäksi summaan lasketaan muilta järjestöiltä saatavat korvaukset, yksityisen kopioinnin hyvitys, lainauskorvaukset ja muut tuotot. Kaikkiaan Teoston toiminnan tuotot vuonna 2024 olivat 89,6 miljoonaa euroa. Korvauksia tilitettiin yhteensä 13 611 oikeudenomistajalle.

Gramex keräsi korvauksia vuonna 2024 yhteensä 29,1 miljoonaa euroa. Keskeisimpiä lähteitä olivat taustamusiikki (12,2 miljoonaa euroa) sekä radio- ja televisiokäyttö (8,3 miljoonaa euroa). Vuoden aikana taitelijoille ja tuottajille tilitettiin kaikkiaan 20,4 miljoonaa euroa korvauksia musiikin käytöstä. Musiikin esittäjien korvauksista on myös kerätty rahaa musiikin edistämistoimintaan jaettavaksi Musiikin edistämissäätiön kautta.

Suomen Musiikkikustantajat ry:n jäsenyritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuonna 2024 lähes 7,7 miljoonaan euroon, ja yhdistyksen mukaan kasvu näkyy erityisesti alan suurimpien yritysten liikevaihdoissa. Musiikkikustantajat saavat tuloja esimerkiksi esityskorvauksista, nuottimyynnistä ja -vuokrauksesta sekä äänitteiden mekanisoinnista ja synkronoinnista. Tuloista noin puolet tulee Teoston kautta tekijänoikeuskorvauksina. Sektorin sisäiset tulonsiirrot on vähennetty tekijänoikeuskorvauksien kokonaisarvosta päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Julkinen ja yksityinen tuki: 36,7 miljoonaa euroa (+ 0 %)

Julkisten ja yksityisten tukien kokonaisuudessa huomioidaan esimerkiksi muusikoiden, säveltäjien ja yhtyeiden saamia apurahoja sekä organisaatioiden saamia toiminta-avustuksia – pois lukien sinfoniaorkesterien ja Kansallisoopperan saamat tuet, jotka lasketaan osaksi elävän musiikin kokonaisuutta.

Musiikkialan saama julkinen ja yksityinen tuki on kokonaisuutena samalla tasolla kuin edellisvuonna ja arvoltaan yhteensä 36,7 miljoonaa euroa. Sektorin sisällä tukien painopisteet ovat kuitenkin muuttuneet selkeästi. Julkiset tuet musiikkialalle ovat laskeneet 17 prosentilla, kun taas yksityiset tuet ovat kasvaneet vastaavalla summalla.

Julkinen tuki: 16,5 miljoonaa euroa (- 17 %)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta jaettiin vuonna 2024 tukia musiikkialan vapaille toimijoille yhteensä 12,3 miljoonaa euroa. Taiteen edistämiskeskuksen kautta jaetuissa tuissa oli suhteessa edelliseen vuoteen kahden prosentin pudotus, ja musiikkialaa tuettiin nyt yhteensä 6,2 miljoonalla eurolla. Suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaettavat avustukset vähenivät 29 prosentilla 6,1 miljoonaan euroon.

Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) tukiin kuuluvat esimerkiksi taiteilija-apurahat, yhteisöjen toiminta-avustukset sekä kulttuuritapahtumille jaettavat avustukset. Taike jakaa lisäksi erilaisia hankeapurahoja ja erityisavustuksia sekä alueille kohdistettuja apurahoja musiikkitoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan rahoittaa taiteen ja kulttuurin valtakunnallisia yhteisöjä, valtakunnallisia ja kansainvälisiä taide- ja kulttuurifestivaaleja sekä muita kulttuuriin liittyviä hankkeita. Valtaosa opetus- ja kulttuuriministeriön tukien vähenemisestä selittyy tukimuotojen muutoksilla, kuten Kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuen vähenemisellä. Mutta myös vakiintuneissa tukimuodoissa on ollut merkittävää laskua. Cuporen tutkijoiden mukaan taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen yhteenlaskettu rahoitus on laskenut vuodesta 2023 vuoteen 2025 kolmanneksella.

Kokonaisuuden kannalta on huomioitava, että opetus- ja kulttuuriministeriö tukee lisäksi valtionosuutta saavia orkestereita sekä Kansallisoopperan ja -baletin toimintaa, jotka tässä raportissa lasketaan osaksi elävän musiikin julkisen sektorin rahoitusta.

Business Finlandin musiikkialan yrityksille jakamat tuet huomioitiin tässä selvityksessä ensimmäistä kertaa kaksi vuotta sitten. Musiikkialan tukia ei erikseen tilastoida, mutta maksettujen tukien tilastoista niitä on tunnistettavissa vuodelle 2024 noin 240 000 euron verran.

Julkisen tuen määrässä on huomioitava valtion tukien lisäksi myös kuntien antamat avustukset musiikkitoimintaan. Vaikka kuntien kulttuuritoiminnan taloustietoja on saatavilla hyvin esimerkiksi Kultti-hankkeen tilastotietokannasta sekä tutkihallintoa.fi-sivustolta, julkaistuista luvuista ei pysty erottelemaan ammattimaisen musiikkitoiminnan saamia korvauksia. Tilastoituihin musiikkiavustuksiin saattaa sisältyä esimerkiksi orkesterien, oopperan tai musiikkikoulutuksen rahoitusta, jotka tässä selvityksessä huomioidaan toisaalla. Toisaalta taiteen ja kulttuurin avustuksia ei välttämättä erotella taiteenaloittain. Vaikka vuosittain seurattavissa olevaa tietoa ei siis ole saatavilla, kuntien jakamien toiminta-avustusten ja apurahojen merkityksestä musiikkialalle muistutetaan tässä selvityksessä käyttämällä samaa arvioitua summaa kuin aiemmin, neljä miljoonaa euroa.

Yksityinen tuki: 21,0 miljoonaa euroa (+19 %)

Yksityisesti musiikkialan toimijoita rahoittavat erilaiset säätiöt ja rahastot. Kulttuuria rahoittavista suurimmista säätiöistä on tässä selvityksessä huomioitu seitsemän suurta: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Koneen Säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Konstsamfundet sekä Alfred Kordelinin säätiö. Näiden musiikille myöntämä tuki on selvitetty säätiöiden vuosikertomuksista tai säätiöiltä kysymällä. Yhteensä nämä seitsemän säätiötä tukivat musiikkia 17,7 miljoonalla eurolla vuonna 2024, mikä on noin 22 prosenttia edellisvuotta enemmän (2023: 14,6 miljoonaa euroa). Kasvu johtuu erityisesti Jane ja Aatos Erkon säätiön jakamista merkittävistä tuista musiikkikoulutukselle ja musiikkitapahtumille. Muiden säätiöiden tuet ovat pysyneet tasaisempina.

Musiikin alalla erityisen keskeinen on lisäksi Musiikin edistämissäätiön (MES) jakama tuki. MES jakoi vuonna 2024 eri tehtäväalueilleen yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. MES:n jakamat avustukset tulevat esimerkiksi valtionavustuksista sekä taustayhteisöille osoitetuista opetus- ja kulttuuriministeriön yksityisen kopioinnin hyvityksistä. Taustayhteisöt antavat Musiikin edistämissäätiölle lahjoituksia myös omista varoistaan. Kahteen kertaan laskemisen välttämiseksi valtionavustukset on tässä selvityksessä vähennetty yksityisen ja julkisen tuen kokonaissummasta, ja alan sisäiset tulonsiirrot on vähennetty alan kokonaisarvosta.

Uutena toimijana aloitti vuonna 2024 Teoston kulttuurisäätiö, joka jakoi ensimmäiset avustuksensa aivan loppuvuonna 2024. Ensimmäisenä toimintavuonna avustuksia jaettiin 508 000 euroa.

On huomioitava, että musiikkia rahoittavia säätiöitä on enemmän, mutta laajemmat tiedot kaikkien säätiöiden tukien jakautumisesta julkaistaan viiveellä. Esimerkiksi vuonna 2023 yksityisten säätiöiden tukia raportoitiin tässä selvityksessä 17,6 miljoonan euron edestä, mutta Säätiöt ja rahastot ry:n selvityksen mukaan musiikin saamien avustusten kokonaismäärä oli tuolloin 18,4 miljoonaa euroa.

Koulutus: 480,9 miljoonaa euroa

Musiikin koulutuksella on keskeinen rooli suomalaisen musiikkialan taloudessa, ja musiikkikoulutuksen merkitys näkyy alan tulonmuodostuksessa, työllistävyydessä sekä taloudellisessa rakenteessa, esimerkiksi julkisen rahoituksen kokonaisuudessa. Musiikkikoulutuksen taloudellisen arvon selvittäminen on kuitenkin haastavaa, sillä musiikkia opetetaan valtakunnallisesti monilla eri koulutusasteilla peruskouluista tohtoriopintoihin, koulutusasteiden rakenteiden, rahoitusjärjestelmien ja tilastointitapojen poiketessa toisistaan.

Musiikkikoulutuksen avaintoimijoista koostuva Visiosta vaikuttavuuteen 2030! -työryhmä rakensi vuonna 2023 mallin, jonka avulla musiikkikoulutuksen koko kirjo sekä rahoituksen vuosittaiset muutokset pystytään huomioimaan myös tässä selvityksessä vertailukelpoisella tavalla. Pohjana on Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työn myötä rakentunut kokonaiskuva koulutuksen rakenteesta ja toimijoista. Tietoja on saatavilla nyt vuosilta 2021–2024.

Uusimmat tiedot on kerätty vuosia 2023–2024 koskevista tilasto- ja asiantuntijalähteistä. Osittain uusimmassa arviossa käytetään edellisen vuoden lukuja, jotka päivitetään myöhemmin tilastoinnin tarkentuessa.

Vuonna 2024 musiikkikoulutuksen kokonaisarvon voi näin arvioida olevan 480,9 miljoonaa euroa. Musiikkikoulutuksen päivitetty arvo vuodelle 2023 on 477,6 miljoonaa euroa (2022: 464,9 miljoonaa euroa, 2021: 455,8 miljoonaa euroa).

Musiikkialan koulutuksen arvo koostuu seuraavista osioista:

Ammatilliseen koulutukseen on laskettu tiedot musiikin ammattiopetusta antavasta oppilaitoksesta. Liikevaihtotiedot on kerätty oppilaitoksilta tai tarvittaessa arvioitu koulutusohjelman koon mukaan. Vuonna 2024 näiden oppilaitosten liikevaihto on ollut 15,4 miljoonaa euroa (2023: 14,2 miljoonaa euroa, 2022: 13,7 miljoonaa euroa, 2021: 13,8 miljoonaa euroa).

Ammattikorkeakoulusektorin arvoksi on määritetty 10,5 miljoonaa euroa vuonna 2024 (2023: 9,5 miljoonaa euroa, 2022: 8,0 miljoonaa euroa, 2021: 10,0 miljoonaa euroa). Luvut on arvioitu kahdeksan ammattikorkeakoulun musiikkikoulutusohjelmien rahoituksen perusteella.

Korkeakoulujen osalta laskelma sisältää kuuden korkeakoulun musiikin, musiikkikasvatuksen ja -opettajankoulutuksen tai musiikkitieteen koulutukset. Vuoden 2024 osalta korkeakoulutuksen arvoksi on määritetty 29,2 miljoonaa euroa (2023: 28,1 miljoonaa euroa, 2022: 28,7 miljoonaa euroa, 2021: 27,5 miljoonaa euroa). Suurin osa sektorista koostuu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian koulutusohjelmista.

Perusopetuksen ja lukion osalta arvo on laskettu opetuksen prosenttiosuuden perusteella. Opetustuntien osuus on suhteutettu kokonaiskäyttömenoihin (2023: 7,1 miljardia euroa, 2022: 6,9 miljardia euroa, 2021: 6,7 miljardia euroa). Näin musiikinopetukseen kohdistuva perusopetuksen ja lukio-opetuksen arvo oli 207,6 miljoonaa euroa vuonna 2023 (2022: 202,8 miljoonaa euroa, 2021: 197,2 miljoonaa euroa). Vuoden 2024 koulutustilastot päivittyvät myöhemmin.

Taiteen perusopetuksen summa perustuu Opetushallituksen valtionosuusraportteihin (VOS-raportit). Kokonaissumma vuodelle 2023 on 134,5 miljoonaa euroa (2022: 130,1 miljoonaa euroa, 2021: 129,4 miljoonaa euroa). Tilastoja ei ole vielä vuodelle 2024.

Myös musiikkiin kohdistuvan vapaan sivistystyön taloudellinen arvo perustuu Opetushallituksen raportteihin musiikin opetuksesta sekä toisaalta rahoituksesta tai toimintamenoista. Näin musiikin osuudeksi kansanopistojen, kansalaisopistojen sekä kesäyliopistojen kokonaiskäyttömenoista on saatu 52,6 miljoonaa euroa vuodelle 2023 (2022: 50,6 miljoonaa euroa; 2021: 46,8 miljoonaa euroa). Vastaavaa tilastotietoa ei ole vielä saatavilla vuodelle 2024.

Musiikkikoulutuksen muun liiketoiminnan arvioinnissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen liikevaihtotietoja ja Taloustutkimuksen musiikkialalle koostamaa liikevaihtoraporttia. Tässä käytetty luku 31 miljoonaa euroa perustuu vuoden 2021 liikevaihtotietoihin. Lukua ei ole päivitetty tämän jälkeen, sillä siihen ei ole nähtävissä merkittäviä vuosittaisia muutoksia.

Koska kaikkia lukuja ei ole päivitetty vuoden 2024 osalta, alla oleva koulutuksen jakauma perustuu vuoden 2023 tietoihin.

Tutkimuksesta

Lue alla olevasta linkistä, miten musiikkialan kokonaisarvo on laskettu.

.