Rajaton takoo a cappella -laululla tasaista vientitulovirtaa

Musiikkialan vientituloissa elävän musiikin suhteellinen osuus on ollut viime vuosina merkittävä, osoittaa Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016 -raportti. Menestysartistien laajamittaiset kiertueet vaikuttavat suuresti elävän musiikin vientitulojen arvoon, ja saattavat aiheuttaa niihin vuosittaisia heilahduksia. 

Suuria konserttiyleisöjä keräävien isojen nimien lisäksi on kuitenkin useita pienemmissä keikkapaikoissa tasaiseen tahtiin kiertäviä yhtyeitä ja artisteja. Näiden tulot ovat pienempiä, mutta ne muodostavat tasaisen pohjan vuosittaisiin vientituloihin.

Yksi maailmalla aktiivisesti kiertävistä suomalaiskokoonpanoista on kuusihenkinen lauluyhtye Rajaton, joka viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Yhtyeessä laulavan Jussi Chydeniuksen mukaan kokoonpano tekee vuosittain noin 70−100 keikkaa, joista noin puolet ulkomailla. Keikkamyyntiä hoitaa Sublime Agency Suomesta käsin lukuun ottamatta Saksaa, jossa Rajattomalla on paikallinen agentuuri. Suurin yksittäinen keikkamaa on kuitenkin Kanada, jossa yhtye keikkailee vuosittain.

”Olemme tehneet tätä täysammattilaisina vuodesta 2003 lähtien. Tiina Vihtkari aloitti managerinamme tuolloin, emmekä sen jälkeen ole tehneet juurikaan keikkoja turismimielessä”, kertoo Jussi Chydenius. Yhtyeen talous perustuu pitkälti keikkapalkkioihin, ja silloin tällöin Rajaton on saanut myös apurahoja.

Paikalliset toimijat apuna

Maailmanvalloitus ei ole ollut Rajattomalla erityisen laskelmoitua. Säännölliset Kanadan-vierailut saivat alkunsa kuorofestivaalivierailusta Newfoundlandille vuonna 2001. Ulkomaan-keikkailu onkin ollut pitkälti enemmän kysyntään vastaamista, kuin kysynnän luomista. Chydenius toteaa, että vaikka yhtye edustaa marginaalimusiikkia – ja marginaali on pienehkö – sen sisällä kuulijat ovat melko intohimoisia. Ja isommilla markkina-alueilla, kuten Kanadassa ja Japanissa marginaalitkin ovat kohtalaisen isoja.

Kohdennettua myyntiä on tehty erityisesti kaukaisiin kohteisiin. Jos sähköpostiin on tipahtanut kutsu esimerkiksi Australiaan tai Aasiaan, on ollut järkevää pyrkiä kartoittamaan koko markkina-alue samalla kertaa.

Käytännön vientityössä kumppanit kohdealueella ovat olleet tärkeä apu. Chydenius toteaa, että Suomesta käsin markkinoiden valloittaminen on melkoinen haaste, ja tarvitaan paikallinen toimija, joka tekee kohdemaasta käsin markkinointityötä ja promootiota. Esimerkiksi Japanissa tietty konserttitoimisto on järjestänyt kiertueet ja onnistui löytämään yhtyeen levylle paikallisen julkaisijan. 

Suomalaisuus kilpailuetuna

Chydenius uskoo, että kiinnostavan ohjelmiston ja teknisen taitavuuden lisäksi suomalaisuus on yksi keskeinen tekijä yhtyeen kansainvälisessä suosiossa.

”Kiertäviä suomalaisia lauluyhtyeitä ei ole kovin montaa, joten sitä pidetään jotenkin eksoottisena. Ihmiset pitävät myös siitä, että laulamme suomenkielellä. Se on kilpailuetu, jolla erottaudutaan kaikesta muusta.”

Tiina Vihtkari uskoo, että yksi salaisuus vientimenestykseen on yhtyeen kyky uudistua joka vuosi. Rajaton on myös kotonaan hyvin monenlaisilla areenoilla; konserttisaleissa, festivaaliareenoilla ja klubeilla.

Taiteellisia kompromisseja ei viennin eteen juurikaan tehdä. Yhtyeellä on kansainvälisilläkin keikoilla ohjelmistossa pitkälti omia, suomenkielisiä biisejä.

”Kyllä myynti olisi varmasti ollut helpompaa, jos olisimme pyrkineet luomaan nimenomaan helposti myytäviä ohjelmakokonaisuuksia. Saksan agentuuri on tämän asian kanssa välillä tuskastellut. Oikeastaan ainoa bisnespäätös on ollut Beatles-kokonaisuuden luominen. Olimme tehneet jo Abba- ja Queen-orkesterikokonaisuudet, joilla oli kierretty muun muassa Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja Euroopassakin. Kontaktit tiettyihin orkestereihin oli jo olemassa, joten oli järkevää hyödyntää tätä olemassa olevaa konseptia.”

Yhtye julkaisee marraskuun alussa 'Suomi 100, Rajaton 20' -teemaisen levyn ("Tuhansien laulujen maa" ilmestyy 3.11.2017), jolla on sovituksia suurista suomalaisista kevyen musiikin biiseistä. Lokakuussa on luvassa jälleen Kanadan-keikkailua, ja joulun alla yhtye tekee kotimaassa perinteisen parinkymmenen keikan joulukiertueen. Juhlavuoden jälkeen kuusikko pitää ansaitusti ensimmäisen pidemmän keikkataukonsa 15 vuoteen.

Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016

Lue lisää