Live Nationilla uskotaan kotimaisen musiikin kasvuun

Guns N’Roses Hämeenlinnan tapahtumapuistossa, The Weeknd Kaisaniemessä, Foo Fighters Hietsussa… Keskellä aktiivisinta festivaalikautta suomalaisyleisöllä oli viime kesänä lukuisia tilaisuuksia päästä todistamaan maailmanluokan artistien konsertteja. Viime vuosina Olympiastadionille ja muille isoille areenoille yleisöä ovat vetäneet myös kotimaiset artistit.

Elävän musiikin osuus muodostaa tuoreen Musiikkialan talous ja vienti 2016 -selvityksen mukaan jopa yli puolet Suomen musiikkialan kokonaisarvosta (903,6 miljoonaa euroa), ja vaikka arvossa on tapahtunut hienoinen lasku vuosien 2015 ja 2016 välillä, ei näytä siltä, että elävän musiikin tilaisuudet Suomessa olisivat loppumaan päin. Vuonna 2016 elävän musiikin arvo oli 464 miljoonaa euroa.

Suomen suurimpiin tapahtumanjärjestäjiin lukeutuvan Live Nation Suomen toimitusjohtaja Nina Castrén ei hämmästy kuullessaan pienestä laskusta, mutta hänen havaintojensa mukaan se vaikuttaa tilapäiseltä.

”Vuosi 2017 on vaikuttanut koko toimialalla huomattavasti vilkkaammalta, niin artistitarjonnassa, toteutuneiden konserttien määrässä kuin lipunmyynnissäkin. Vaikuttaa siltä, että myös festivaalit ovat myyneet tänä kesänä taas paremmin lippuja.”

Suomi Euroopan laidalla

Monikansallinen Live Nation järjestää vuosittain noin 150–200 omaa tapahtumaa ja lisäksi yhtiö välittää kotimaisia ja kansainvälisiä artisteja tapahtumille ja erilaisille konserttipaikoille. Vuosittainen kokonaistapahtumamäärä on yli 400 tapahtumaa. Megaluokan tapahtumia, eli yli 20 000 hengen yleisöjä vetäviä tilaisuuksia on kahdesta viiteen vuodessa. Hartwall-areenan ja Jäähallin kokoisissa paikoissa Live Nation järjestää kolmisenkymmentä tapahtumaa vuodessa.

Live Nationin näkökulmasta mahdollisia syitä hetkelliseen notkahdukseen on useita. Yleinen taloudellinen tilanne on väistämättä vaikuttanut, ja osuutensa on myös maailmanpolitiikalla.

”Olemme menettäneet maantieteellistä asemaamme, kun artistit eivät mielellään konsertoi Venäjällä. Tällä hetkellä sijaitsemme taas Euroopan laidalla.”

Konserttikentän positiivisia trendejä on Castrénin mukaan kuitenkin näkyvissä enemmän kuin negatiivisia. Kotimaisten artistien keikkojen määrä on selkeässä kasvussa, ja remontissa olevaa Olympiastadionia korvaamaan on löytynyt useita ulkoilmakenttiä. Myös yleisöpohja laajenee koko ajan.

”Kasvua tapahtuu niin moneen suuntaan. Nuorista tulee uutta yleisöä, mutta vanha yleisö ei katoa mihinkään, vaan jatkaa keikoilla käymistä. Musiikki monipuolistuu samalla tavoin. Tulee uusia genrejä, mutta ne eivät jyrää vanhoja. Elävän musiikin kenttä on tällä hetkellä äärettömän monipuolinen, monella tapaa.”

Kotimaista musiikkia megayleisöille

Castrén ei usko katon tulevan kovin nopeasti vastaan. Erityisen suuri potentiaali on kotimaisen musiikin kasvussa. Castrén toteaa, että suomalainen musiikki on noussut suuren yleisön arvoasteikolla samalle tasolle ulkomaisen musiikin kanssa, ja suurkonserttien järjestäminen kotimaisille artisteille on kustannustehokasta.

”Isojen tapahtumien rakentaminen on teknisesti ja tuotannollisesti aivan älytön puserrus. Kentille kasataan kerrostalon kokoisia rakenteita, ja sellaisen määrän kuljettaminen pitkin maailmaa on äärettömän kallista. Olisi ihme, jos tämä ilmiö ei kasvaisi isommaksi, sillä kotimainen musiikki ei ole laadultaan yhtään sen heikompaa kuin kansainvälinen musiikki.”

Myös artistien keikkatauoilla on strategista merkitystä. Live Nationin yksi loppuvuoden kotimaisista suurista tapahtumista on 16 vuoden keikkatauolta palanneen Ultra Bran konsertti Hartwall Arenalla.

Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016

Lue lisää