Musiikkialan muuttuvat arvoverkostot muuttavat myös musiikkivientiä. Music Finland lähtee nyt koostamaan osa-alue kerrallaan kuvaa siitä, millainen dynamiikka musiikkivientiä ja musiikkialaa tänä päivänä ohjaa, kirjoittaa Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen. 

Musiikkialan ammattilaisten ja yritysten tulovirrat syntyvät yhä useammin monista pienistä puroista: on palkkioita, tekijänoikeuskorvauksia, lipputuloja, äänite- ja tuotemyyntiä, lisensointia sekä monenlaisia muita tulonlähteitä.

Tuloja saattaa tulla Suomesta ja ulkomailta, ja entistä joustavampien yrityskonseptien ja laajempien ammattiroolien myötä monenlaisista erilaisista tehtävistä. Perinteisten toimijaroolien rinnalle alalle tulee myös koko ajan uuden tyyppisiä toimijoita haastamaan entiset ansaintamallit. Muutosten myötä musiikkialan ekosysteemi monimutkaistuu koko ajan ja arvoketjuista on entistä vaikeampi ottaa selvää.

Muuttuvat arvoverkostot muuttavat myös musiikkivientiä, ja jo nyt on nähtävissä, että musiikkiviennin markkina-arvosta yhä suurempi osa tulee perinteisten sektorijakojen ulkopuolelta. Muutokset ympäristössä – oli kyse sitten uusista markkinahäiriköistä tai vaikkapa tulonmuodostukseen eri tavoin vaikuttavasta koronapandemiasta – voivat muuttaa ekosysteemiä nopeastikin. Toimintoja voi olla tarve suunnata kokonaan uudelleen tai uutta toimintavoimaa voidaan hakea yhteistyökumppaneista ja lähiverkostosta.

Muuttuvan toimintakentän kartoittamiseksi Music Finland on lähtenyt selvittämään musiikkiviennin arvoverkostoja ja ekosysteemeitä. Tavoitteena on koota osa-alue kerrallaan kuva siitä, millainen dynamiikka musiikkivientiä ja koko musiikkialaa tänä päivänä ohjaa.

Mihin sijoittuvat uudet toimijat biisiviennin ekosysteemissä?

Ensimmäisenä tarkastelun kohteena on biisivienti, jossa tavoitteena on saada suomalaisen tekijän popkappale julkaistavaksi kansainvälisillä markkinoilla, kansainvälisen artistin esittämänä.  Tämän ekosysteemin keskiössä ovat biisintekijät ja kustantajat. Nyt julkaistavassa Riikka Hiltusen katsauksessa käydään läpi popmusiikin teosviennille olennainen toimijaverkosto luovan työn tekijöistä ja kustantajista artistin ja julkaisun kautta yleisön äärelle.

Hiltusen katsauksessa tulevat näkyväksi alan keskinäinen yhteistyö sekä kokonaan uudentyyppisten toimijoiden asemoituminen koko biisiviennin kentällä. Mihin sijoittuvat koko kentällä esimerkiksi katalogimusiikkiyritykset tai markkina-asemaltaan vahvat, teosten täysiä oikeuksia halajavat av-tuottajat? Millaisia muutoksia nämä aiheuttavat biisiviennin toimijaverkostoon? Kun kokonaiskuva on näkyvillä, on myös helpompi analysoida, miten esimerkiksi koronaviruspandemian aiheuttamat vaikutukset voivat näkyä teosliiketoiminnassa. Entä mitä toimintoja kannattaa tukea, jotta koko ekosysteemi voisi hyvin?

Kuva musiikkiviennin arvoverkostosta täydentyy

Musiikkiviennin arvoverkostoa on mahdollista lähestyä toimijoiden lisäksi myös esimerkiksi arvoketjun vaiheiden tai oikeuksien näkökulmasta. Tuomas Ilmavirta selventää omassa katsauksessaan arvoverkoston käsitettä yleisemmin sekä erilaisia tapoja, joilla musiikkialan arvoverkostoja voidaan mallintaa.

Kuvamme musiikkialan arvoverkostoista tulee täydentymään jatkossa erilaisilla lähestymistavoilla ja kokonaisuutta hiukan eri näkökulmista tarkastellen. Miltä näyttää arvoverkosto, jos sen keskiöön asetetaankin vientiartisti tai indie-levy-yhtiö? Millä kaikilla tavoilla koronaviruspandemian vaikutukset näkyvät suomalaisessa musiikkialassa, jonka vahvana veturina ollut elävän musiikin kenttä nyt on vaikeuksissa? Esimerkiksi tällaisiin kysymyksiin voimme saada vastauksia hahmottamalla musiikkialan ja musiikkiviennin nykyisiä arvoverkostoja ja niiden muutoksia.

Musiikkialan toimintamallit ovat jatkuvassa muutoksessa sekä alan sisäisten että siihen vaikuttavien ulkoisten tekijöiden vuoksi. Musiikkialalle syntyy uudenlaisia rajapintoja muiden toimialojen kanssa ja esimerkiksi kotimaisten toimijoiden suhde kansainvälisiin saattaa muuttua ajan mittaan. Uudenlaista yritystoimintaa sekä sijoittajia voisi alalle saada lisää.

”Toimiva ekosysteemi on joustava ja kykeneväinen sopeutumaan muutoksiin”, toteaa Riikka Hiltunen katsauksessaan. Tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä esimerkiksi vahvat paikalliset luovat toimintakulttuurit voivat olla tällaisen järjestelmän voimavara, joka auttaa löytämään tilaa menestymiselle myös muutosten keskellä.