Musiikkiviennin kasvu ei synny yhden toimijan voimin, vaan yhteisestä liikkeestä, jossa jokainen tuo omaa osaamistaan yhteisön käyttöön. Tätä kasvua vauhdittaa Music Finlandin viisaasti rakennettu kasvuohjelma, visioi toiminnanjohtaja Sari Aalto-Setälä.

Olen nyt työskennellyt yhdessä Music Finlandin tiimin ruorissa hiukan yli puoli vuotta. Päivät ovat olleet täyteläisiä viennin perustoimintojen äärellä, mutta iso määrä työtä on tehty myös sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa uuden strategian ja tulevaisuuteen katsovan kasvuohjelman äärellä.

Moni teistä on osallistunut tähän työhön. Kiitos siitä.

Onkin hetki pienelle välikatselmukselle. Miltä musiikkiviennin suunta ensi vuodesta eteenpäin saattaisi näyttää?

Fakta 1. Suomalaisella musiikilla on maailmalla vahvempi jalansija kuin ehkä itsekään välillä muistamme. Meillä on kansainvälisiä menestystarinoita metallista poppiin ja biisinkirjoittajista taidemusiikkiin. Osaamista, kunnianhimoa ja kiinnostusta suomalaisia tekijöitä kohtaan löytyy. Silti maailman markkinoilla mikään ei tule annettuna, vaan tarinat pitää ilmiöittää menestykseen asti ihan itse.

Fakta 2. Juuri nyt kansainvälinen musiikkiala elää voimakasta murrosta. Digitaalisten alustojen myötä sisältöä syntyy enemmän kuin koskaan, tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja, ja kilpailu yleisöjen huomiosta kiristyy. Samalla musiikin globaali merkitys aineettoman arvon luojana kasvaa ja uusia mahdollisuuksia avautuu. Paljon kiinnostavaa otettavaa on vaikkapa Aasian nopeasti kehittyvillä markkinoilla, missä esimerkiksi biisiviennin infrastruktuuri alkaa rakentua kohdilleen myös monetisaation suhteen.

Fakta 3. Muutoksessa on myös toinen puoli. Yleisöt etsivät yhä useammin aitoutta, omaleimaisuutta ja ilmiöitä, jotka tuntuvat erilaisilta kuin valtavirta. Tämä sopii suomalaiselle musiikkikentälle ja repertuaarivientiin paremmin kuin hyvin. Genrerajat hämärtyvät ja pienemmistäkin musiikkilajeista voi nousta kansainvälisiä ilmiöitä. Samalla vahva pohjoismainen brändi puhuttelee maailmalla aikana, jota leimaavat epävarmuus ja jatkuva muutos.

Nämä kehityskulut luovat perustan uudelle Music Finlandin strategialle, jota valmistellaan parhaillaan vuosille 2027–2030. Strategian lähtökohtana ei kuitenkaan ole vain se, mitä yksittäinen organisaatio tekee. Lähtökohtana on kysymys: mitä voimme saavuttaa yhdessä koko alana?

Suomen vahvuus ei ole mittakaava; me kun olemme väkiluvultamme vain puoli Lontoota. Suomen vahvuus on kyky tehdä yhteistyötä. Pienellä markkinalla jokainen kansainvälinen menestystarina rakentuu verkostoista, osaamisesta ja pitkäjänteisestä työstä.

Siksi tuleva strategia haastaa mukaan koko alan. Mukaan tarvitaan säveltäjiä, tekijöitä, artisteja, yrityksiä, managereita, kustantajia, oppilaitoksia, järjestöjä, rahoittajia sekä julkisia ja yksityisiä kumppaneita muualtakin yhteiskunnasta.

Lähtökohtana on kysymys: mitä voimme saavuttaa yhdessä koko alana?

Musiikkiviennin kasvu ei synny yhden toimijan ohjelmasta, vaan yhteisestä liikkeestä, jossa jokainen tuo oman osaamisensa yhteiseen käyttöön.

Music Finland vauhdittaa, mutta kansainvälisesti menestyvän musiikin teette te.

Yhteistyön merkitys korostuu jatkossa myös siksi, että toimintaympäristö haastaa meitä pitämään enemmän yhteistä ääntä. Julkiseen rahoitukseen kohdistuu paineita, kilpailu yksityisestä rahoituksesta kasvaa ja kansainväliset markkinat muuttuvat entistä sirpaleisemmiksi. Ne pärjäävät, jotka toimivat yhdessä vahvoina.

Kun uusi strategia julkaistaan myöhemmin, uskallan jo toivoa, ettei se ole vain Music Finlandin strategia. Toivoisin, että se olisi suomalaisen musiikkialan yhteinen kansainvälisen kasvun tiekartta. Ja sitä kasvua vauhdittaa Music Finlandin viisaasti rakennettu kasvuohjelma.

Uusi strategia ja kasvuohjelma julkistetaan tammikuussa 2027.