Pohjoismaat ovat suomalaiselle musiikkialalle paitsi vahva yhteistyökumppani myös potentiaalinen vientimarkkina, pohtii Music Finlandin vientipäällikkö Minna Huuskonen Näkymiä musiikkialalta -kirjoituksessaan.

Muutaman viime vuoden aikana Music Finlandin katse on kääntynyt entistä vahvemmin muihin Pohjoismaihin. Viimeistään pandemian aikana on käynyt selväksi, että Suomen maantieteellinen asema tekee kaukomarkkinoille lähtemisen entistä haastavammaksi, ja myös yhteiskunnallisten arvojen muuttuminen tekee lähiviennistä entistä kiinnostavampaa.

On oikeastaan yllättävää, että Pohjoismaat eivät ole näyttäytyneet aiemmin kovin kiinnostavina vientimarkkinoina. Liekö syy Ruotsin dominoiva asema Suomeen nähden musiikkimaana, Islannin sijainti lähempänä Pohjois-Amerikkaa ja Brittein saaria vai usko siihen, että ruoho on vihreämpää vähän kauempana. Viileä Pohjola voi kuitenkin olla kuuma kohde, kun mietimme vaikkapa kiertueiden logistiikkaa, ympäristövaikutuksia ja taloudellisia investointeja, tai jopa maidemme hyvin pitkälle samankaltaisia toimintatapoja.

Yhteistyötä sisällöissä ja rakenteissa

Musiikkialan monilla sektoreilla pohjoismaista yhteistyötä on tehty vuosien varrella paljon, eikä sellainen ole missään nimessä uutta Music Finlandissakaan. Vanhaa perua ovat yhteispohjoismaiset messuosastot vaikkapa WOMEXissa ja Jazzaheadissa sekä Ja Ja Ja -klubien, Tokion vientipäivien ja LA Trade Missionin yhteistuotannot. NOMEX eli pohjoismaisten musiikin vientitoimistojen löyhä katto-organisaatio on perustettu miettimään hankkeita, joissa yhteiset toimenpiteet ja yhteismarkkinointi ovat perusteltuja. Yhteiset Nomex-hankkeet ovat yleensä suuntautuneet kaukomarkkinoille, joissa Pohjoismaiden on usein edullisempaa esittäytyä yhdessä.

Uusiakin avauksia yhteistyöstä on tehty viimeisen parin vuoden – eli juuri pandemian – aikana, ja Music Finland on lähtenyt mukaan muihinkin kuin NOMEXin koordinoimiin hankkeisiin. Esimerkkeinä uudesta aktiivisesta yhteistyöstä ovat vaikkapa STATUS-tutkimushanke, jolla selvitetään taidemusiikin tilannetta kaikissa Pohjoismaissa, sekä Pohjoismaiden ja Skotlannin välistä taidemusiikin kiertuetoimintaa kehittävä hanke, jossa Music Finland on ollut aloitteen tekijä. Taidemusiikissa pohjoismaiselle yhteistyölle on muutenkin jo pitkät perinteet esimerkiksi säveltäjäyhteistyön ja yhteispohjoismaisten festivaalien tiimoilta: Suomen Säveltäjät ry on ollut jo vuosikausia järjestämässä Nordic Music Days -festivaalia, joka on vuosittain järjestettävä ja vuorotellen eri Pohjoismaissa kiertävä tapahtuma.

Viileä Pohjola voi olla kuuma kohde, kun mietimme vaikkapa kiertueiden logistiikkaa, ympäristövaikutuksia ja taloudellisia investointeja tai maidemme samankaltaisia toimintatapoja.

Taidemusiikkihankkeiden lisäksi mainittakoon Nordic Folk Alliance, joka on kansanmusiikin järjestöjen yhteinen showcase-festivaali Göteborgissa. Lisää ideoita löytyy pöytälaatikosta.

Varsinkin marginaaligenret kaipaavat yhteisiä hankkeita, sillä niissä resurssit ovat yleensä pienemmät kuin valtavirtamusiikissa. Myös tarpeet ovat erilaisia. NOMEXin kaltaisen yhteistyöelimen on tärkeää suunnitella hankkeita liiketoiminnan kasvattamiseksi, alan elvyttämiseksi ja vahvistamiseksi, mutta kansan- tai taidemusiikin toimijat kaipaavat usein enemmän sisällöllistä yhteistyötä ja kollegiaalisuutta.

Kaikilla järjestöillä ei ole sananvaltaa laajemmissa kansainvälisissä verkostoissa, mutta itse rakennetut, tiettyyn tarpeeseen pohjaavat verkostot tarjoavat juuri oikeanlaisen alustan toiminnan edistämiselle ja kansainvälistymiselle. Pieni laiva kääntyy notkeasti, uusiin tilanteisiin on helppo reagoida, kommunikointi pelaa ja ymmärrämme toisiamme.

Verkostoista vientimarkkinaksi

Lukujen valossa Pohjoismaat eivät ole olleet epärelevantti vientimarkkina aiemminkaan. Music Finlandin viimeisimmässä Musiikkialan talous ja vienti -selvityksessä Pohjoismaat on toiseksi suurin markkina-alue (16 prosenttia) heti saksankielisten maiden jälkeen – siis isompi kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikka. Myös Teoston ja Gramexin ulkomaantuloista suuri osa tulee Pohjoismaista. Yhteistyö on siis tuonut vientieuroja jo tähänkin mennessä.

Kaiken tämän valossa Pohjoismaat näyttäytyvät potentiaalisena markkinana, jossa myös pienten toimijoiden tarpeet voivat toteutua. Uskon, että jatkossa naapureiden vetovoima kasvaa ja lukuisia pieniä verkostoja syntyy musiikkialan sisällä. Yhteinen sijaintimme Euroopan pohjoislaidalla voikin olla vahvuus, eikä ainoastaan maantieteellinen ongelma musiikin viennistä puhuttaessa.

Ehkä pääsemme pois Suomi-Ruotsi maaotteluasenteesta ja löydämme toisistamme vahvuuksia, jotka yhdistämällä saamme hyviä tuloksia aikaan kaikille. Voimme näyttäytyä maailmalla edelleen Pohjoismaina, mutta katse kannattaa pitää jatkossa entistä tiiviimmin markkina-alueen sisällä. Vienti Pohjoismaihin on myös kansainvälistä toimintaa.