Musiikkialan kotimainen kokonaisarvo ja suomalainen musiikkivienti jatkavat kasvua, kertoo Music Finlandin uusin tutkimus Suomen musiikkialan talous ja vienti 2018. 

Suomalaisille äänitealan yrityksille kasvua on tuottanut suoratoisto ja kansainvälisesti ovat vahvistuneet tekijänoikeuksiin tai toimijoiden välisiin suoriin sopimuksiin pohjautuvat ansaintamuodot. Musiikkiviennin arvossa näkyy selvästi startup-yritysten voimakas kasvu.

Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2018 oli 945 miljoonaa euroa eli 1,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Elävä musiikki muodosti edelleen noin puolet alan arvosta, ja tekijänoikeuskorvausten arvo oli nyt 96 miljoonaa euroa. Voimakkain kasvu näkyi kuitenkin äänitemyynnissä, joka oli kasvanut 11 prosenttia edellisvuodesta ja oli nyt 81 miljoonaa euroa.

Äänitemarkkina Suomessa on kasvussa nyt jo neljättä vuotta peräkkäin, erityisesti enenevän suoratoiston ansiosta. Suoratoistopalveluiden osuus äänitemarkkinasta on kasvanut nyt 85 prosenttiin.

Musiikkiviennissä kasvua tekijänoikeuksissa ja palveluissa

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2018 yhteensä 78,5 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta kolmanneksella. Kasvu pohjaa erityisesti teknologiakentän vahvaan kasvuun, ja se näkyy nimenomaan musiikkiviennin muissa tavaroissa ja palveluissa (49,7 miljoonaa euroa), joihin luetaan esimerkiksi äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti sekä musiikkiteknologiaa ja -osaamista hyödyntävien startup-yritysten vientitulot.

Musiikkiviennin ydinalueita ovat elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet sekä näihin liittyvät muut tulot. Näistä arvoltaan suurin oli edellisen vuoden tapaan elävän musiikin vienti (12,8 miljoonaa euroa). Eniten kasvua (22 prosenttia) syntyi tekijänoikeustuloissa, jotka tuloutuivat joko suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kautta tai suoraan musiikkialan yrityksille. Tekijänoikeustuloja ulkomailta tuli nyt 5,7 miljoonaa euroa, ja ääniteviennin arvo oli nyt 6,5 miljoonaa euroa.

Selkeää kasvua näkyi myös muissa suomalaisten musiikinviejien saamissa vientituloissa, joihin kuuluvat esimerkiksi sävellys- ja tuotantopalkkiot, nuottimyynti, mainossopimukset sekä oheistuotteiden myynti: niiden arvo oli nyt 3,8 miljoonaa euroa. Musiikkialan ydinalueissa yhteensä oli kasvua edellisvuoteen hiukan yli viisi prosenttia. Myös popmusiikin teosvienti kasvoi vuonna 2018, ja vuoden aikana ulkomaiset artistit julkaisivat yhteensä 76 suomalaiskirjoittajien tekemää kappaletta.

Uusista ansaintamalleista vauhtia vientiin

Musiikkiviennin kasvussa näkyvät alan liiketoimintamalleissa tapahtuneet muutokset ja siirtymä fyysisistä, myytävistä tuotteista kohti palveluita ja oikeuksia. Suoratoiston ja startup-yritysten kasvun lisäksi tämä näkyy tekijänoikeustulojen kasvamisena ja musiikkialan muissa tuloissa. Ydinalueiden vahvuus pitää suomalaisen musiikkiviennin vakiintuneena ja noususuhdanteisena muutoksista riippumatta.

”Musiikkivientimme on hyvin laaja-alaista, ja potentiaalia on monilla sektoreilla, esimerkiksi teosviennissä. Tästä on hyvät mahdollisuudet jatkaa uusiin kansainvälisiin menestyksiin. Jotta saataisiin laadukkaat suomalaiset sisällöt ja palvelut kohtaamaan vielä paremmin, tarvitaan lisää eri sektorien välistä vuoropuhelua ja innovointia”, kertoo Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.

Tänään julkaistun Suomen musiikkialan talous ja vienti 2018 -tutkimuksen tiedot keräsivät Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen sekä tutkija Tuomas Ilmavirta. Raportin kokosi Merja Hottinen. Musiikkiviennin jaottelu tehtiin musiikkiliiketoiminnan käytäntöjen perusteella vakiintuneen menetelmän mukaan: elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut. Samassa yhteydessä julkaistiin tuoreimmat luvut popmusiikin teosviennistä.

Lue Suomen musiikkialan talous ja vienti 2018 -tutkimuksen raportti kokonaisuudessaan täältä.