Musiikkialan ehdotukset alan uudelleenrakennuksen toimenpiteiksi

Ryhmä musiikkialan järjestöjen edustajia vei selkeän neljän kohdan agendan musiikkialan hauraan tilanteen ja uudelleen rakentamisen ratkaisemiseksi pääministeri Sanna Marinille ja erityisavustaja Pirita Ruokoselle

Sanna Marin myönsi kulttuuribudjetin tulevaisuuden huolettavan häntä ja suhtautui positiivisesti musiikkialan tuomaan ehdotukseen parlamentaarisesti, musiikkialan yhteistyöllä valmisteltavasta toimenpideohjelmasta, jolla sekä pikaisesti että pitkäjänteisellä strategialla ratkaistaisiin musiikkialan monelle hallinnonalalle osuvia haasteita

Kuvassa Sanna Marinin kanssa musiikkialan järjestöedustajia Music Finlandista, Teostosta, Muusikkojen liitosta, Musiikintekijöistä, Suomen säveltäjistä, Gramexista, LiveFinistä ja Musiikkineuvostosta.


Musiikkialan tilanne koronapandemian aiheuttamien rajoitusten jälkeen on edelleen hyvin hauras. Alan arvo on laskenut koronapandemian vuoksi yhteensä 350 miljoonalla eurolla. Alan toimijoiden riskinottokyky on vähentynyt ja tulevaisuus on epävarma. Esimerkiksi elävän musiikin elpymisen arvioidaan vievän noin 3-5 vuotta, ja sektorilla on vaikutusta myös moniin muihin toimijoihin.

Koronatilanteen lisäksi musiikkialan tulevaisuutta varjostavat myös pitkäaikaiset kysymykset esimerkiksi kulttuuribudjetista sekä konkreettiset ongelmat itsensä työllistäjien sosiaali- ja työttömyysturvan kanssa. Akuutin uhan alan tulevaisuudelle aiheuttaa myös tekijänoikeuslain luonnos, joka on ristiriidassa tekijänoikeusdirektiivin kanssa ja vaatii korjauksia. Kaikkiaan alan arvostus ja luottamus päättäjiin on kokenut kolauksen korona-aikana.

Ongelmakohtien ratkaiseminen sekä elpymisen ja kasvun turvaaminen edellyttää pitkän tähtäimen monihallinnollista kulttuuripolitiikkaa, jonka valmistelussa ala on itse mukana. Riskien ottaminen vaatii luotettavaa näkymää tulevaisuuteen ja ennakoitavuutta. Tämä koskee toiminnan edellytyksiä sekä esimerkiksi koronarajoituksia. Alan toiminta tulee turvata nyt ja jatkossa, ruohonjuuritasolta ammattitaiteilijuuteen, musiikkiliiketoimintaan ja vientiin.

1. Poikkihallinnollinen, ylihallituskautinen musiikkialan uudelleenrakennusohjelma, joka toteutetaan parlamentaarisella valmistelulla ja vahvalla yhteistyöllä musiikkialan toimijoiden kanssa.

ONGELMA:

Koronapandemian aiheuttamat taloudelliset menetykset erityisesti elävän musiikin sektorilla ja elävän musiikin viennissä ovat olleet mittavia. Edelleen alan taloudellinen tilanne on heikko, ja toiminnassa on varauduttava peruuntumisiin. Musiikkiviennin ydinalueiden arvo on laskenut, ja kansainvälinen toiminta vaikeutunut koronan takia. Koronapandemian aiheuttama työvoimapula haastaa musiikkialan kasvua ja elpymisen mahdollisuuksia. Luottamus päättäjiin on heikko ja tulevaisuuteen on vaikea luottaa.

Ongelmia tuottavat taloudelliset haasteet ja puutteelliset tulevaisuudennäkymät:

  • Musiikkiliiketoiminnalle ja elävälle musiikille tyypillisiä ovat pienet katteet ja markkinaehtoinen, suuren riskin toiminta, mihin koronan heikennyttämässä taloustilanteessa on huonot mahdollisuudet. Jos ennakoimattomat rajoitukset ja epävarma tilanne laskee tapahtumien kävijämääriä 20-30 prosentilla, tapahtumajärjestäjien riskinottokyky on koetuksella.
  • Musiikkiala on työvoimavaltainen ala, mutta koronatilanne on aiheuttanut työvoiman siirtymistä muille aloille ja aivovuotoa. Osaaminen sekä toiminnan ja tekemisen laatu on muutosvoima, joka voi palauttaa alan koronaa edeltävälle kasvu-uralle. Ydinosaamisen säilyminen alalla on siksi varmistettava ja työllistymistä alalla on tuettava.
  • Toimialalla on oltava selkeä näkymä tulevaan, jotta se pystyy ennakoimaan omaa toimintaansa, investoida sekä palkata ja kouluttaa työntekijöitä.

RATKAISU:

Ratkaisut edellyttävät parlamentaarista valmistelua sekä ministeriöiden välistä yhteistyötä, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä musiikkialan asiantuntijoiden kanssa. Musiikkialan elinkeinopoliittinen merkittävyys on nostettava sen kulttuurisen arvon rinnalle: musiikkiala tulee tunnistaa ja tunnustaa elinkeinona, jonka ekosysteemiin kuuluu myös merkittävää liiketoimintaa. Musiikkialan työllistämisvaikutus ulottuu laajalle musiikin ja tapahtuma-alan ekosysteemeihin.

Ehdotukset lyhyen tähtäimen ratkaisuiksi:

  • TEM:n ja OKM:n kautta yhteisöille ja yrityksille jaetut tuet toimivat tukimalleina myös jatkossa, kunhan kriteereitä päivitetään. Ala tarvitsee tukea niin kauan kuin alaan kohdistuu rajoituksia. Itsensä työllistäjät tarvitsevat tarkoituksenmukaisen kompensaatiomallisen tuen. Taiteen Edistämiskeskuksen marraskuussa avaama tukimuoto ei ole tarkoituksenmukainen.
  • Työllisyyden näkymiä on parannettava, jotta työvoiman saatavuuden haaste ratkaistaan. Työllistäminen, työnantajuuden tukeminen ja liiketoiminnan riskinotto tarvitsee tukea vielä silloinkin, kun toiminta sallitaan. Työn tekemistä on tuettava esimerkiksi seuraavin keinoin:

    - yrittäjien työmarkkinanatukea tulee jatkaa niin kauan kuin koronarajoitukset rajoittavat työntekoa.
    - palkkaamisen tukeminen, myös lyhyempiin, projektiluonteisiin työsuhteisiin- työntekijöiden aseman parantaminen
    - koulutuksen ja osaamisen tukeminen
  • - sosiaaliturvan uudistaminen ja alalle tyypillisten, uuden työn muotojen tunnistaminen
    - lyhyellä aikavälillä olemassaolevia koronatukia (tapahtumatakuu, kustannustuki, suora tuki) jatkettava niin kauan kun akuutti kriisitilanne jatkuu
    - muun muassa Tapahtumateollisuus ry:n ehdottama starttituki tai tapahtumien takuutuen pohjalta rakennettu uratuen malli tulisi vakiinnuttaa käyttöön.
    • Hallitusohjelman ”Luovan talouden tiekartta” -työhön on sisällytettävä musiikkialan ydintoiminnan hankkeita. Myös muita hallitusohjelman luovaan talouteen liittyviä tavoitteita, kuten minimikorvausten määrittelyä, tulee viedä maaliin yhdessä musiikkialan toimijoiden kanssa.
    • Luottamus alan ja päättäjien välille palautettava. Tässä keskeisiä ovat selkeät ja oikea-aikaiset valtionhallinnon strategiat, päätöksenteko ja viestintä.

    Ehdotukset keskipitkän tähtäimen ratkaisuiksi:

    • Tarvitaan parlamentaarinen, yli hallituskausien ulottuva toimenpidesuunnitelma, jolla huomioidaan yli hallinnonalojen ulottuvat toimenpide-ehdotukset.
    • Musiikkiviennin edistämiseksi vaaditaan perustoimintaedellytysten turvaamista sekä toimivia viennin rahoitusinstrumentteja. Näiden luominen vaatii parlamentaarista yhteistyötä.

    2. Kulttuuribudjetin turvaaminen

    ONGELMA:

    Rahapelituottojen pienentyminen on uhannut kulttuurin määrärahoja jo useana vuonna, ja hallitus on kompensoinut määrärahoja erikseen useina vuosina. Vaikka kulttuuribudjettiin 2022 kaavaillut leikkaukset peruttiin tällä kertaa, kulttuurin rahoitus jatkossa on edelleen hyvin epävarmalla pohjalla. Pienen maan elinvoimainen ja monipuolinen kulttuuri ja osallisuuden turvaaminen edellyttävät vahvaa kulttuuribudjettia. Kulttuurin osalta rahapelituotot eivät kohdistu kansalaisjärjestötoimintaan, vaan määrärahat taidelaitoksille ja taiteen ja kulttuurin edistämiseen ovat sivistysyhteiskuntamme ydintä.

    Kulttuurin ja ilmaisun tulee voida olla suhdanteista riippumatonta, joten rahoitukselle olisi löydettävä kokonaisratkaisu, joka ei olisi sidoksissa veikkaustuottoihin ja joka olisi vakaa ja ennakoitava yli hallituskausien.

    RATKAISUT:

    • Musiikkiala on valmis rahapelien ja kulttuurin rahoituksen kytköksen erottamiseen, mutta rahoitustasoa ei saa leikata ja sen on perustuttava pidemmän aikavälin puitetasoon. Myös vapaan kentän rahoitus on huomioitava.
    • Taiteen ja kulttuurin rahoitus on saatava täysimittaisena terveelle pohjalle ja kasvuun. Ratkaisuksi tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista kulttuuripolitiikkaa, jossa kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset turvataan. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti kulttuuribudjettia tulee pitkällä aikavälillä kasvattaa.
    • Rahoituksen kokonaisratkaisussa on huomioitava musiikkialan vapaan kentän toimijat. Kulttuuribudjetilla on tuettava myös omaehtoisesti toimivaa musiikkielinkeinoa, jotta se saadaan takaisin koronaa edeltävälle kasvu-uralle.
    • Taiteilija-apurahoja nostetaan hallitusohjelman mukaisesti.

    3. Luovan työn tekijöiden sosiaaliturvan ja työttömyysturvan ongelmien korvaaminen

    Koronapandemian myötä luovan alan tekijöiden ja erityisesti freelance-työn tekijöiden puutteellinen turvaverkko on noussut akuutiksi ongelmaksi. Työsuhteessa toimivilla freelancereilla on oltava oikeus päästä osalliseksi työsuhdeperusteisesta sosiaaliturvasta sekä erityisesti ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Myös yrittäjäasemassa toimivien freelancereiden turvaverkon on oltava jatkossa aukoton. Apurahojen ja tekijänoikeustulojen suhde työttömyysturvaan tulee selkeyttää.

    ONGELMAT:

    • Tekijänoikeuskorvaukset eivät kerrytä työttömyysturvaa, mutta leikkaavat maksukuukauden työttömyyspäivärahaa sekä muita etuuksia, esim. asumistukea ja vanhempainpäivärahaa. Tämä perustuu virheeseen työttömyysturvalain asetuksissa. Tekijänoikeuskorvaukset eivät ole palkkaa, vaan käyttökorvausta jopa jo vuosia sitten tehdystä työstä.
    • TE-viranomaisten puutteellinen asiantuntemus luovien alojen työllistymismuodoista. Monet pääasiassa työsuhteissa työllistyvät freelancerit on tulkittu yrittäjiksi pelkästään sen perusteella, että ovat kertoneet tekevänsä freelance-työtä tai heillä on ollut lisäksi muutamia toimeksiantoja. Viranomaisten selvityspyynnöt ovat harhaanjohtavia eivätkä hyvän hallinnon mukaisia.
    • Työttömyysturvalainsäädännön tulkinnanvaraisuus ja epäyhdenvertaisuus rajanvedossa. Väliinputoaminen mm. eläke- ja sosiaaliturvaa kerryttämättömien tulojen osalta.

    RATKAISUT

    • Etuuksien osalta on jätettävä huomiotta tekijänoikeusjärjestöjen maksamat tekijänoikeuskorvaukset ennen työttömyyttä tehdyn teoksen käytöstä tai sen esittämisestä.
    • Luovien alojen freelancetyön erityispiirteet ja luonne tulee ymmärtää̈ paremmin, ja TE-toimistojen osaamista työsuhteisen työn tunnusmerkistöjen tunnistamisessa ja tähän liittyvän oikeuskäytännön tuntemusta tulisi vahvistaa. Työttömäksi ilmoittautuvien hakemuksia käsiteltäessä̈ tulisi huomioida hakijan työoikeudellinen osaamattomuus ja selvittää̈ epäselviä̈ ja tulkinnanvaraisia yksityiskohtia yhdessä̈ hakijan kanssa hyvän hallinnon mukaisesti.
    • Työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkit on päivitettävä hallitusohjelman mukaisesti. Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan rajanvetoa tulee yhtenäistää eri lainsäädännöissä (vero-, työttömyys- ja eläketurvalainsäädäntö) ja huolehtia esimerkiksi eläkkeiden kertymisestä kaiken ansiotulon osalta. Työttömyysturvalain päätoimisen yrittäjän käsitteen nykyistä tarkempi määrittely/ohjeistus ja lausuntojen antamisen keskittäminen asiantunteviin käsiin on toteutettava. Omassa työssä työllistymisen kategoria tulee poistaa työttömyysturvalaista. Yhdistelmävakuuttaminen on toteutettava.
    • Freelancereiden sosiaaliturva-asema tulee selvittää perinpohjaisesti, ottaen huomioon nykyajan moninaiset työn markkinat koko laajuudessaan. Turvaverkkoa on kehitettävä niin, että riippumatta juridisesta toimintamuodosta suoja kattaa kaikki freelancerit.”

    Lue tarkemmin:

    4. Tekijänoikeusdirektiivin toimeenpanoesitystä korjattava

    ONGELMA

    Suomi on parhaillaan toimeenpanemassa EU:n tekijänoikeusdirektiiviä (ns. DSM-direktiivi). Sen yhtenä tavoitteena on vahvistaa tekijöiden asemaa ylikansallisia digitaalisia alustoja vastaan eli korjata niin sanottu arvokuiluongelma. Lausuntokierroksella ollut implementointiesitys on arvokuilun osalta direktiivin vastainen. Se ei parantaisi luovan työn tekijöiden asemaa ja tekisi Suomesta poikkeuksen EU-alueella.

    Toinen esimerkki implementointiesityksen puutteista on yllättäen ja ilman sidosryhmäkuulemisia esitykseen lisätty teosten pakko-otto opetus- ja tutkimuskäyttöön. Suomessa on jo pitkään ollut hyvin toimiva sopimuslisenssikäytäntö, jonka puitteissa Kopiosto on keskitetysti lisensoinut kaikenlaiset aineistot opetuskäyttöön. Esityksen mukaista pakko-ottoa ei siis tarvita eikä siihen ole tarvetta.

    Kolmas esimerkki puutteellisesta valmistelusta on uuden tekijänoikeuden rajoituksen sisällyttäminen esitysluonnokseen, joka koskisi teoksen satunnaista sisällyttämistä toiseen teokseen. Tämä rajoitus on lisätty esitykseen yllättäen ja ilman sidosryhmäkuulemisia. Direktiivi ei edellytä tällaista uutta tekijänoikeuden rajoitusta. Rajoituksen vaikutuksia tai sallittavuutta ei myöskään ole mitenkään arvioitu. Tällaisen rajoituksen sisällyttämistä esitykseen ei tarvita. Kyseisenlainen teoksen käyttö hoidetaan osana lisenssisopimuksia.

    Luonnos poikkeaa muiden EU-maiden valtavirrasta. Myös lakiesityksen vaikuttavuusarviointi on ollut puutteellista.

    RATKAISU:

    Suomen esitys tekijänoikeuslaiksi tulee palauttaa valmisteluun ja valmistella uudelleen vähintään arvokuilun ja teosten pakko-oton osalta. Suomen lakiesitys tulee valmistella siten, että se toteuttaa EU-direktiivin velvoitteen tekijöiden suojan vahvistamisesta sekä lainsäädännön yhdenmukaistamisesta EU-alueella. Kansalliset poikkeukset, joita ei mainita direktiivissä, tulee poistaa esityksestä. Lakiesitys on valmisteltava vastaamaan mahdollisimman hyvin tekijänoikeusdirektiivin (DSM) sanamuotoa ja henkeä.

    Lue lisää: