Koronavirusepidemian keskellä elävän musiikin kenttä on globaalisti lamaantunut ja monet musiikkialan toimijat ovat hädässä. Kansainväliset hankkeet ovat katkolla ja aiheuttavat vientiyrityksille suuria tappioita. Yhteiskunnallisen apatian tai epävarmuuden vallitessa itse musiikin voima ei kuitenkaan katoa – päinvastoin. Musiikki vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen kestävyyttä ja sietokykyä. Siksi sen rakenteiden kriisinkestävyydestä ja toisaalta jälleenrakentamisesta on kannettava huolta, kirjoittaa Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö puheenvuorotekstissään.

Tänä iltana olimme järjestämässä South By Southwest -festivaalilla The Happiest Showcase -iltaa, jonka upeassa esiintyjälistassa oli suomalaista osaamista jazzista harmonikka-tranceen. Pääesiintyjä olisi ollut itähelsinkiläinen popsensaatio Alma. Samaan aikaan kun satoja tuhansia osanottajia odottanut festivaali selvittelee miljoonatappioitaan, pörssikurssit syöksyvät ja ihmiset eristäytyvät koteihinsa, Alma laulaa Stay All Night -singlellään “I want all the answers / ’cause sometimes we don't even know the questions / My mama said we only got two options / either we gonna live or we die”. Rajojen sulkeminen tai kauppasaarto eivät vaikuta juuri tänään siihen, kuinka hänen musiikkinsa leviää globaalisti.

Musiikintekijöillä ja artisteilla on kyky purkaa pelot, tuskat ja toivon kipinät säveliksi – sellaisetkin, joihin sanat eivät riitä.

Suoratoistopalveluista yhteys ulkomaailmaan

Ihmiset löytävät musiikista lohtua, toivoa, elämäniloa ja itsevarmuutta, kun heillä on vaikka epävarmuutta, turhautumista, apatiaa tai pelkoja. Musiikkiin voi uppoutua: vaipua hetkelliseen eskapistiseen hurmokseen vastuuta ja todellisuutta paetessaan. Se tarjoaa väylän käsitellä suuria tunteita. Se on tsemppari, joka antaa potkua ja intoa uuden aloittamiseen. Sen kipua lievittävä voima on tieteellisesti todettu. 

Musiikki voi herättää muistoja ja siten lisätä elinvoimaa – meillä kaikilla on kappaleita, jotka liittyvät elämämme merkityksellisiin tilanteisiin. Se luo tunnetta jatkuvuudesta: me kuulemme siinä historian ennen meitä. Uuden musiikin luomisella turvataan kulttuurista jatkuvuutta.

Koko yhteisöä koskevissa poikkeustilanteissa yhteisöllisyyden merkitys korostuu. Nyt on vaikea vain kokoontua klubeille tai toreille hurmioitumaan yhteisen asian äärelle.

Lisäksi musiikki luo yhteisöllisyyttä ja rakentaa identiteettejä. Koko yhteisöä koskevissa poikkeustilanteissa sen merkitys korostuu. Nyt on vaikea vain kokoontua klubeille tai toreille hurmioitumaan yhteisen asian äärelle.

Sen sijaan käperrymme kotiin ja löydämme suoratoistopalveluista yhteyden ulkomaailmaan. Vaikka oopperatalot sulkevat ovensa ja orkesterit soittavat tyhjille saleille, musiikki on saavutettavissa digitaalisesti. Voin kommentoida ja keskustella siitä ja jakaa sydämiä. Voin laittaa itseni likoon musiikillisesti erilaisilla alustoilla: Youcisianissa, Musopiassa, Singassa tai TikTokissa en ole yksin. 

Musiikin olemassaolon edellytykset on varmistettava

Taiteen ja kulttuurin instituutioilla on suuri merkitys kansallisvaltioiden olemassaololle ja koossapysymiselle. Samalla tarvitsemme riippumatonta, elinvoimaista ja vapaata kulttuurikenttää, jotta synnyttäisimme tuoreita näkökulmia ja innovaatioita yhteiskunnan kehittymisen sekä keskustelun herättämisen polttoaineeksi ja jotta pitäisimme mielemme korkealla tai tarpeen vaatiessa rauhoittuisimme.

Musiikin tekeminen vaatii toimivat markkinat ja rakenteet, jotka tukevat sen kehittymistä ja kasvua. Tähän tarvitaan paitsi resursseja, myös laadunvalvontaa, mainontaa ja suojelua – finanssikriisien jälkeistä elvytysapua. 

Musiikilla voi tiivistää yhteisöjä, mutta sillä voi myös kritisoida yhteiskunnan rakenteita ja ajattelumalleja, tukea erilaista ajattelua, nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia, kiistää, ivata tai tukea. Musiikilla on valtava vaikutus yhteiskunnallisen murroksen synnyssä. Valmius tarjota musiikkia ja muuta hengenravintoa poikkeuksellisina aikoina on tärkeä ydinpilari yhteiskunnallisessa valmiuskyvyssä. Mutta musiikki ei synny vain maailmantuskasta. 

Musiikkia ei ylläpidä vain markkinat, ja se liittyy tiukasti yhteiskuntaan muutenkin kuin vain kapitalismin kautta. Jotta musiikki säilyttää vahvuutensa kestävyyden rakentajana, yhteiskunnan pitää tarjota sille taloudelliset ja rakenteelliset olemassaolon edellytykset. Musiikin tekeminen vaatii toimivat markkinat ja rakenteet, jotka tukevat sen kehittymistä ja kasvua. Tähän tarvitaan paitsi resursseja, myös laadunvalvontaa, mainontaa ja suojelua – finanssikriisien jälkeistä elvytysapua. Tämä on pakko tiedostaa jo tänään!

Musiikkivienti kaipaa uusia keinoja

Pelosta, surusta ja yhteiskunnan kriiseistä on syntynyt valtavasti hienoa musiikkia. Kun pohditaan musiikin elvyttävää ja korjaavaa voimaa, on avaimena myös moninaisuus: yhdelle lohdun tuo black metal, toiselle nykymusiikki ja kolmannelle suomirock. Siksi musiikin moninaisuuden vaaliminen ja tukeminen sekä yhtäläisten oikeuksien tarjoaminen kaikille ovat avainasemassa.

Musiikin kansainvälistyminen edellyttää verkostoja ja niiden rakentumisen ytimessä on kasvotusten tapaaminen. On selvää, että myös uusia musiikkiviennin tapoja on keksittävä.

South By Southwestin peruuntuminen ei pitkällä tähtäimellä kaada musiikkivientiä. Musiikin kansainvälistyminen edellyttää kuitenkin verkostoja ja niiden rakentumisen ytimessä on kasvotusten tapaaminen. On selvää, että myös uusia musiikkiviennin tapoja on siis pakko keksiä.

Se mitä ennen kaikkea tarvitaan on kuitenkin hyvä musiikki, sellainen joka koskettaa, kiinnostaa ja herättää tunteita sekä yhdistää ihmisiä yli rajojen. Rakenteiden ja markkinoiden sekä taiteellisen työn mahdollistamisen vaaliminen ovat silloin keskeistä. Vain sillä tavoin musiikin voima kriisinsietokyvyn rakentajana turvataan. 

Tänään käperryn kotiin, kesällä menen taas keikoille.

”It'll be okay, I know, I know…” laulaa Almakin.