Eduskuntavaalien alla Music Finland on kutsunut kahdeksan ehdokasta eri puolueista vaalitenttiin, jossa ehdokkaat pääsevät kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään musiikkialasta sekä muista luovista aloista ja niiden edistämisestä. Kaikki ehdokkaat saivat samat kysymykset, ja vastaukset julkaistaan kahden viikon aikana tiistaisin ja torstaisin, puolueiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Music Finlandin vaalitentin neljännessä ja viimeisessä osassa vastausvuorossa ovat eduskuntavaaliehdokkaat Pekka Haavisto (Vihreät) ja Li Andersson (Vasemmistoliitto).

Lue ensimmäinen vaalitentti, jossa kysymyksiin vastasivat Tuomo Puumala (Keskusta) ja Lenita Toivakka (Kokoomus) täältä.
Lue toinen vaalitentti, jossa kysymyksiin vastasivat Sauli Ahvenjärvi (Kristillisdemokraatit) ja Ritva "Kike" Elomaa (Perussuomalaiset) täältä.
Lue kolmas vaalitentti, jossa kysymyksiin vastasivat Jutta Urpilainen (SDP) ja Stefan Wallin (RKP) täältä.

Minkälaisena näet luovien alojen merkityksen Suomen tulevaisuudelle?

Pekka Haavisto:

Suomi on aikanaan rakennettu kulttuurille ja kielelle – omaleimaiselle kieli- ja kulttuurialueelle Ruotsin ja Venäjän välissä. Tämä on koko kansallisen olemassaolomme perusta. Uskon, että kulttuurilla ja luovilla aloilla on entistä suurempi merkitys Suomelle myös tulevaisuudessa.

Kasvatuksessa ja koulutuksessa luovilla aloilla on entistä suurempi merkitys myös maailman eri kulttuurien ymmärtämisessä. Maailma on mosaiikki. Aito monikulttuurisuus merkitsee myös kulttuurihistorian ja eri kielten ja kulttuurien tuntemista.

Suomi on luovien alojen suhteen EU:n kärkeä. Tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 prosenttia Suomen työvoimasta, mikä on toiseksi eniten EU:ssa. Luova talous tuo 4,8 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Alojen työpaikkamäärä on kasvanut tilastokeskuksen mukaan 20,1 prosenttia vuodesta 2007.  

Li Andersson:

Luovien alojen merkitys Suomelle on jo nyt tärkeä, ja niiden tärkeys tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa. Palveluiden siirtyessä sähköisiksi ja kilpailun kovetessa kuluttajien kiinnostuksesta, tulee median ja luovilla aloilla toimivien panos olemaan entistä tärkeämpi alalla kuin alalla. Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat ja tulevaisuudessa brändit, kokemukset ja elämykset painottuvat koko ajan enemmän.

Samalla on keskeistä, että taidetta ja kulttuuria tuetaan myös ilman vaatimusta taloudellisen lisäarvon luomisesta. Puhe luovasta taloudesta ei saa tarkoittaa, että julkinen tuki taiteelle tai omaehtoiselle kulttuurin teolle vähenee. Päinvastoin tulisi nähdä, että luovien alojen ja luovan talouden perustana on elävä, monipuolinen ja riippumaton taide- ja kulttuurikenttä. Vertauskuvaa voi hakea perustutkimusten täysin keskeisestä merkityksestä innovaatioiden synnylle.

Suomessa työskentelee noin 30 000 ihmistä musiikkialalla. Heistä suuri osa työllistää itsensä tai toimii pienyrityksissä. Miten mielestäsi pienyritysten ja itsensä työllistävien toimintamahdollisuuksia tulisi tukea tulevaisuudessa?

Pekka Haavisto:

Lainsäädäntö ei huomioi riittävästi luovien alojen freelancereita ja pienyrittäjiä.  Sosiaaliturvalainsäädäntömme perustuu monilta osin edelleen siihen virheelliseen oletukseen, että luovaa työtä tehtäisiin perinteisessä pysyvässä työ- tai virkasuhteessa, vaikka vakituisen kuukausipalkan saaminen varsinkin taiteen ja kulttuurin alalla on yhä enemmän poikkeus ja pätkätyöt pääsääntö. Itsensä työllistävien sosiaali- ja eläketurvaepäkohdat on korjattava viipymättä, kuten Tarja Cronberg neuvoi jo 2010 opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemässään raportissa Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo. 

Myös nykyinen lainsäädännön joustamattomuus ja heikko kommunikaatio julkisten toimijoiden välillä on uhka luovalle taloudelle ja myös Suomen kilpailukyvylle. Nykyiset luovaa alaa koskevat ALV-epäkohdat (sekä alv-kannat että alv- velvollisuuden raja), joustamaton veropolitiikka ja joukkorahoitusta huomioimaton rahankeräyslainsäädäntö tulee korjata ensi tilassa tai muuten luvassa on pitkässä juoksussa ennennäkemätön luovien alojen romahdus ja tietopako Suomesta. Kuvaavaa on kirja-ala, jossa fyysisen kirjan alv on 10% ja e-kirjan 24%. Kirjamyynnit ovat tippuneet 10% vuositahtia ja e-kirjan myynti laahaa pahasti muun EU:n perässä alle prosentissa. Vertailun vuoksi muissa Pohjoismaissa myynneistä yli 10% tulee kirjallisuuden digitaalimyynnistä. USA:ssa jo yli puolet kirjoista myydään e-kirjoina.

Haasteita tuottaa myös digitaaliajan tulonmuodostustrendi, jossa suurimmat tulot eivät useinkaan kerry sisällön tekijöille ja tuottajille, vaan Googlen ja Applen kaltaisille ylikansallisille suuryrityksille, jotka hallitsevat jakelutietä tai -tekniikkaa kuluttajalle. Trendinä online-maailmassa myös on, että isot syövät pienet toimijat. Polarisoivat vaikutukset markkinoilla asettavat haasteita myös kulttuurin monimuotoisuuden säilyttämiselle, mihin lainsäätäjien tulisi kiinnittää erityistä huomiota jatkossa.

Li Andersson:

Pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien arki on todella raskasta ja taloudellisesti epävarmaa, toisaalta se tuo myös mukanaan vapauden ja autonomian, jota moni arvostaa todella korkeasti. Vasemmistoliitto ajaa näissä vaaleissa arvonlisäveron tilittämisen alarajan nostamista 25 000 euroon. Se vähentäisi erityisesti ammatinharjoittajiin kohdistuvaa byrokratiaa ja parantaisi itsensätyöllistäjien taloudellista asemaa. Haluamme myös alentaa arvonlisäveroa alennetuista veroluokista, joihin kuuluu mm. ruoka, ravintolat, lääkkeet, kirjat ja tilatut lehdet, liikuntapalvelut, majoituspalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, taide-esineiden ensimyynnit sekä erinäiset kulttuurikorvaukset.

Tämän lisäksi on tärkeää parantaa pienyrittäjien ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaa. Lainsäädännössä ja verotuksessa tulisi lähteä siitä, että palkkatyötä ja yrittäjyyttä kohdellaan samanarvoisesti. Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaikaa tulisi lyhentää. Yrittäjän työssäoloehto on myös yhdenmukaistettava palkansaajien vastaavan kanssa. Pitkiä päiviä tekevät yksinyrittäjät tarvitsevat myös oikeuden pitää vapaapäiviä ja lomaa. Siksi kokeilussa ollut sijaispalvelujärjestelmä tulisi ottaa käyttöön. Pitkän aikavälin tavoitteena on asteittainen siirtyminen perustuloon. Se selkeyttäisi nykyistä järjestelmää ja turvaisi jokaisen oikeuden perustoimeentuloon nykyistä järjestelmää paremmin.

Millä keinoin valtion tulisi, vai tulisiko, tukea suomalaisen musiikin kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja vientiä?

Pekka Haavisto:

Luovat alat tulisi saattaa nykyistä laajemmin Tekes-tuen piiriin ja jähmeät julkiset vientituet tulisi tulevaisuudessa muokata toimialakohtaisten tarpeiden ja erityispiirteiden mukaan. Myös tuotantokannustinjärjestelmän luominen olisi kannatettavaa, jolloin Suomeen virtaisi sijoituksia ulkomailta, mikä piristäisi kasvua ja työllisyyttä poikkitoimialaisesti. Vipuvarsivaikutukset olisivat huomattavat.

Vastaavasti tekijänoikeusjärjestelmän päivittäminen ja valvontatekniikan automatisointi sekä päivittäminen ovat sekä tekijän että käyttäjän etu.

Suomalaisessa luovan alan koulutuksessa tulee panostaa tekemisen ohella selvemmin yrittäjyyteen, tekijänoikeuksiin ja brändäykseen, sillä luova talous automatisoituu kovaa vauhtia. Tekijän arvo tulee nojaamaan tulevaisuudessa yhä enemmän alan asiantuntemukseen. Myös luovan talouden vientiammattilaisverkoston luominen ja -koulutus on ensisijaisen tärkeää.

Myös Yleisradion roolia tulisi kirkastaa kotimaisen kulttuurin vaalijana ja kansan sivistäjänä, mitä nykyinen ohjelmapolitiikka ei heijastele tarpeeksi. Yleisradion ei mielestäni tarvitse alistua pelkkään kilpailuun katsoja- ja kuuntelijamäärien volyymista hoitaessaan kansallista palvelutehtäväänsä. Yleisradion kautta myös uusien osaajien ja yrittäjien kyvyt saadaan esiin, ja se pystyy palvelemaan myös pienempiä kulttuuri- ja kieliryhmiä.

Li Andersson:

Tukemalla musiikin tekoa kaikilla tasoilla. Tämä tarkoittaa taiteen perusopetuksen rahoituksen turvaamista ja panostamista erilaisiin musiikkiin painottuviin hankkeisiin. Paikallistasolla tuki tarkoittaa kaikkea bändikämppien riittävyyden turvaamisesta esimerkiksi Turussa järjestettyyn Bandstand-kilpailuun. Ammattimuusikoiden suhteen toimiva tekijänoikeusjärjestelmä ja verotus on keskeinen kysymys. Yhtä lailla on tärkeää turvata esimerkiksi keikkapaikkojen ja kaupunkifestivaalien toimintamahdollisuuksia muun muassa melurajoitusten osalta. Mitä tulee vientiin, tulee valtion vienninedistämishankkeissaan huomioida luovat alat nykyistä paremmin. Tämä pätee niin musiikkiin kuin esimerkiksi kuvataiteeseen. 
 

Music Finland ry

Toimimme musiikkialan ammattilaisten partnerina kansainvälistymisessä ja edistämme suomalaisen musiikin toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Tuemme musiikin viennin ja vientiyritysten kasvua, kasvatamme suomalaisen musiikin tunnettuutta sekä tuotamme ja kokoamme tietoa musiikkitoimialasta. Toimintamme kattaa kaikki musiikkityylit ja jäsenjärjestömme edustavat kattavasti koko musiikkialaa. Toimintamme perusrahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä jäsenjärjestöiltämme.