Puheenvuorossa

Music Finlandin vaalitentti 2015: Sauli Ahvenjärvi ja Ritva Elomaa

Sauli Ahvenjärvi ja Ritva Elomaa

Eduskuntavaalien alla Music Finland on kutsunut kahdeksan ehdokasta eri puolueista vaalitenttiin, jossa ehdokkaat pääsevät kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään musiikkialasta sekä muista luovista aloista ja niiden edistämisestä. Kaikki ehdokkaat saivat samat kysymykset, ja vastaukset julkaistaan kahden viikon aikana tiistaisin ja torstaisin, puolueiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Music Finlandin vaalitentin toisessa osassa vastausvuorossa ovat kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi (Kristillisdemokraatit) ja kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa (Perussuomalaiset).

Lue ensimmäinen vaalitentti, jossa kysymyksiin vastasivat Tuomo Puumala (Keskusta) ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (Kokoomus) täältä.

Minkälaisena näet luovien alojen merkityksen Suomen tulevaisuudelle?


Sauli Ahvenjärvi:

Luovien alojen potentiaali talouden vauhdittajana, työllistäjänä ja hyvinvoinnin tuottajana suomalaisessa yhteiskunnassa on mittava. Tällä hetkellä emme pysty täysimääräisesti hyödyntämään tuota potentiaalia. Kulttuurin ja taiteen merkitys kansalaisten hyvinvoinnille on isompi kuin usein ajatellaan. Tämä pätee niin lasten ja nuorten kuin ikäihmistenkin kohdalla. Musiikkiviennissä meillä on myös paljon parantamisen varaa. Voisimme ottaa mallia naapuristamme Ruotsista, joka on tällä alalla ollut meitä paljon edellä. Myös peliteollisuus yhtenä luovien alojen sektorina voi kasvaa vahvaksi vientitulojen tuottajaksi ja nuorten osaajien työllistäjäksi.  

Ritva Elomaa:

Luovat alat ovat jo nyt kansantalouden näkökulmasta tärkeä toimiala. Toisin kuin monella muulla sektorilla, luovilla aloilla ei ole samaan tapaan kasvua rajoittavia tekijöitä. Lahjakkuus pitää vain pystyä tunnistamaan ja jalostamaan nykyistä tehokkaammin. Näen luovien alojen merkityksen Suomen tulevaisuudelle erittäin tärkeänä ja uskon, että luovat alat tulevat jatkossa työllistämään entistä enemmän.

Suomessa työskentelee noin 30 000 ihmistä musiikkialalla. Heistä suuri osa työllistää itsensä tai toimii pienyrityksissä. Miten mielestäsi pienyritysten ja itsensä työllistävien toimintamahdollisuuksia tulisi tukea tulevaisuudessa?


Sauli Ahvenjärvi:

Käytännön esimerkkejä luovien alojen huomioon ottamisesta ja kehittämistoimenpiteistä ovat alan toimijoiden esille nostamien verotuksellisten ongelmien poistaminen sekä yksinyrittäjien sosiaaliturvan parantaminen. Tärkeä kehittämisalue on myös luovien alojen toimijoiden toimeentuloturvan parantaminen. Edellä mainitun käyttämättömän potentiaalin hyödyntäminen vaatii tekijänoikeusjärjestelmän edelleen kehittämistä, sillä luovan työn taloudellinen perusta nojaa keskeisesti tekijänoikeuksiin. Toimivasta tekijänoikeusjärjestelmästä hyötyvät niin tekijät, kuluttajat kuin koko yhteiskuntakin. Olisi nopeasti mahdollistettava tekijänoikeusmaksujen tulouttaminen yritykselle. Myös musiikkialan pienyritysten rahoitukseen olisi kehitettävä uusia välineitä ja esimerkiksi mahdollistettava tekijänoikeuksien käyttö lainojen vakuutena.

Ritva Elomaa:

Yrittämiseen musiikkialalla tulee kannustaa parantamalla toimintaedellytyksiä. Tukitoimintoja on vahvistettava, turhaa yrittämistä hankaloittavaa byrokratiaa karsittava, tekijänoikeusjärjestelmää kehitettävä sekä pienyrittäjien verotusta ja palkkaamiseen liittyviä kustannuksia kevennettävä. Lisäksi tekijän tulisi voida ohjata tekijänoikeusjärjestöltä saamansa henkilökohtaiset korvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinoksi.

Millä keinoin valtion tulisi, vai tulisiko, tukea suomalaisen musiikin kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja vientiä?


Sauli Ahvenjärvi:

Musiikkiala tulee nähdä useasta eri osasta koostuvana monipuolisena toimialana. Olisi tehtävä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa kartoitus musiikkiviennin kehityksen esteistä ja luotava erityinen kehitysohjelma näiden esteiden raivaamiseksi. Esimerkiksi valtion tulee huolehtia siitä, että kaikille musiikkiviennin kriittisille osa-alueille löytyy Suomessa riittävästi koulutettuja osaajia. Viennin edistämiseen luoduista rahoitusinstrumenteista olisi rakennettava erityisesti musiikkialan tarpeet huomioon ottava ja sitä tehokkaasti palveleva kokonaisuus. Suomen musiikkiviennin kaksinkertaistaminen tulevan viiden vuoden kuluessa voitaisiin ottaa yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi tulevaan hallitusohjelmaan.

Ritva Elomaa:

Valtion tulee ehdottomasti tukea suomalaisen musiikin kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja vientiä. Käytännössä tämä tarkoittaa julkisen tuen lisäämistä. Tuen kohdentamisen tulee olla oikeudenmukaista ja tasapuolista eri musiikinalan toimijoiden keskuudessa. Myös tuen tosiasiallista tarvetta tulee harkita tapauskohtaisesti.
 

Music Finland ry

Toimimme musiikkialan ammattilaisten partnerina kansainvälistymisessä ja edistämme suomalaisen musiikin toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Tuemme musiikin viennin ja vientiyritysten kasvua, kasvatamme suomalaisen musiikin tunnettuutta sekä tuotamme ja kokoamme tietoa musiikkitoimialasta. Toimintamme kattaa kaikki musiikkityylit ja jäsenjärjestömme edustavat kattavasti koko musiikkialaa. Toimintamme perusrahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä jäsenjärjestöiltämme.

Muita puheenvuoroja