Eduskuntavaalien alla Music Finland on kutsunut kahdeksan ehdokasta eri puolueista vaalitenttiin, jossa ehdokkaat pääsevät kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään musiikkialasta sekä muista luovista aloista ja niiden edistämisestä. Kaikki ehdokkaat saivat samat kysymykset, ja vastaukset julkaistaan kahden viikon aikana tiistaisin ja torstaisin, puolueiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Music Finlandin vaalitentin kolmannessa osassa vastausvuorossa ovat kansanedustaja Jutta Urpilainen (SDP) ja kansanedustaja Stefan Wallin (Suomen ruotsalainen kansanpuolue).

Lue ensimmäinen vaalitentti, jossa kysymyksiin vastasivat Tuomo Puumala (Keskusta) ja Lenita Toivakka (Kokoomus) täältä.
Lue toinen vaalitentti, jossa kysymyksiin vastasivat Sauli Ahvenjärvi (Kristillisdemokraatit) ja Ritva "Kike" Elomaa (Perussuomalaiset) täältä.
 

Minkälaisena näet luovien alojen merkityksen Suomen tulevaisuudelle?

Jutta Urpilainen:

Luovuus on kykyä nähdä uusia ratkaisuja. Haluaisin ajatella, että Suomessa on luovia aloja erittäin paljon, ja tätä kautta voi etenkin jatkossa hyvinkin eri tyyppisillä alueilla avautua uusia tuote- ja palvelumahdollisuuksia. Luovuutta ei pidä jättää vain kulttuurialojen käyttöön, se on läsnä niin perinteisemmässä teollisuudessa kuin tieteessä ja taiteessa.

Kapeammin ajateltuna luovat alat kuten kulttuuri ja taide ovat erittäin tärkeitä. Näiden kautta ihmiset saavat ajattelulleen ruokaa, lapset oppivat jäsentämään maailmaa ja kymmenet tuhannet ihmiset saavat myös suoraan työtä. 

Kilpailukyky on kykyä luoda uutta, lisäarvoa josta halutaan maksaa. Suomi ei onnistu tässä kustannuksia alentamalla, meidän on keksittävä luovimmat ja parhaimmat ratkaisut joita ei muualta yksinkertaisesti samalla laadulla saa.

Stefan Wallin:

Luovien alojen merkitys kasvaa koko ajan, osana kulttuurin kasvavaa kenttää ja osana luovaa taloutta. Uskon vakaasti siihen, että luovien alojen merkitys vientimarkkinoilla tulee korostumaan entisestään. Kulttuuriministerinä 2007–11 yritin omalta osaltani tukea juuri kulttuurivientiä ja mm. musiikin ja muotoilun mahdollisuuksia Aasiassa. Suomi ei pärjää globaalitaloudessa laittamalla kaikki munat samaan koriin, vaan tarvitsemme monipuolista osaamista eri aloilla. Luovat alat, vaikkapa peliteollisuus, edustavat uutta sinivalkoista menestystarinaa.

Suomessa työskentelee noin 30 000 ihmistä musiikkialalla. Heistä suuri osa työllistää itsensä tai toimii pienyrityksissä. Miten mielestäsi pienyritysten ja itsensä työllistävien toimintamahdollisuuksia tulisi tukea tulevaisuudessa?

Jutta Urpilainen:

Ensinnäkin yrittäminen pitää tehdä mahdollisimman helpoksi, ettei yrityksen perustamiseen muodostu ainakaan prosessiin liittyviä kynnyksiä. Tämä pätee niin musiikkialalle kuin muutoinkin. Toiseksi valtion on huolehdittava siitä, että myös pienyrityksille on tarjolla rahoitusta esim. julkisten rahastojen avulla. Pankit keskittyvät liiaksi isoihin asiakkaisiin. Kolmanneksi pitäisi rohkaista ihmisiä ja yrityksiä käyttämään musiikkipalveluita enemmän, tilaamaan esityksiä ja ostamaan kulttuuria. Voisiko pikkujoulukaraoken korvata ammattimaisilla esiintyjillä useammin? 

SDP on esittänyt, että pienyrittäjiä tuetaan myös nostamalla ALV:in alarajaa nykyisestä. 

Stefan Wallin:

Suurin työllistämispotentiaali on tällä hetkellä nimenomaan pk- ja mikroyrityksissä, mutta niiden mahdollisuutensa työllistää vaikkapa sitä kuuluisaa yhtä lisätyöntekijää ovat rajoitetut. Tätä mahdollisuutta on tuettava entistä enemmän. Viime kaudella pyysin Tarja Cronbergilta selvitystä, jonka otsikoksi tuli ”Luova kasvu ja taiteilijan toimeentulo”. Siinä esitetään mm. että työlainsäädännössä määriteltäisiin uusi ryhmä: itsensä työllistävät. Heidän sosiaaliturvansa ja verotuksensa on saatettava tasa-arvoiseksi palkkatyötä tekeviin verrattuna ja taiteilijan tulokertymän vuosittaisen vaihtelevuuden huomioon ottamiseksi tulee luoda verotusta ja sosiaaliturvaa koskeva tasausjärjestelmä.

Millä keinoin valtion tulisi, vai tulisiko, tukea suomalaisen musiikin kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja vientiä?

Jutta Urpilainen:

Valtion ja julkisen vallan tehtävänä on etenkin järjestää laadukasta koulutusta sekä tukea nuorten harrastusmahdollisuuksia. Bänditilat, musiikkioppilaitokset, rokkikoulut ym. mahdollistava toiminta. Viennin edistämisessä tärkeää on Team Finlandin rooli – musiikin edunvalvojat ja yhtyeet on tuotava suoriin kontakteihin suomalaisten julkisten toimijoiden kanssa, jotta nämä pystyvät edistämään myös musiikin vientiä eri markkinoille. Kysymys ei ole välttämättä eri toimijoille helppo, tähän asti kun vienti on ollut lähinnä teollisuutta ja liike-elämän palveluita. Tarvitaan hyvien ennakkotapausten ja esimerkkien voimaa.

Stefan Wallin:

Kyllä valtion kannattaa olla mukana tukemassa tätä siinä missä muutakin vientitoimintaa ja kansainvälistymistä. Itselläni on hyviä kokemuksia vienninedistämismatkoista, joka sekin on julkisen vallan tapa tukea luovia aloja. Esimerkiksi Aasiassa ministeri voi toimia ovien avaajana. Alan taitajat ja osaajat hoitavat sen jälkeen itse pääasian. UM ja Finnpro ovat käyttökelpoisia, valtiollisia työkaluja.

Music Finland ry

Toimimme musiikkialan ammattilaisten partnerina kansainvälistymisessä ja edistämme suomalaisen musiikin toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Tuemme musiikin viennin ja vientiyritysten kasvua, kasvatamme suomalaisen musiikin tunnettuutta sekä tuotamme ja kokoamme tietoa musiikkitoimialasta. Toimintamme kattaa kaikki musiikkityylit ja jäsenjärjestömme edustavat kattavasti koko musiikkialaa. Toimintamme perusrahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä jäsenjärjestöiltämme.