Koronapandemia on aiheuttanut suomalaiselle musiikkialalle muutoksia, jotka näkyvät selkeästi vielä toisen pandemiavuoden talouden ja viennin luvuissa. Music Finlandin tutkimusraportti osoittaa, että vuonna 2021 elävän musiikin sektori pääsi ottamaan ensimmäisiä askelia kohti palautumista, kun taas digitaaliset palvelut ja erityisesti äänitemarkkina kasvattavat merkitystään yhä vahvemmin.

Koronapandemia on laittanut musiikkialan talouden ja viennin lukuja uuteen järjestykseen, kertoo Music Finlandin selvitys Suomen musiikkialan talous ja vienti 2021. Jo ensimmäisenä pandemiavuonna elävän musiikin kenttä pysähtyi maailmanlaajuisesti, ja toisesta pandemiavuodesta odotettiin lähes yhtä vaikeaa. Uudet luvut vahvistavat arvion, mutta positiivista kehitystä on nähty voimakkaasti kasvavalla äänitemarkkinalla sekä kotimaassa että kansainvälisellä kentällä.

Suomalaisen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2021 oli 890 miljoonaa euroa. Toisena pandemiavuonna tapahtumien rajoituksia purettiin ajoittain, minkä myötä elävän musiikin arvo pääsi kasvamaan yhteensä 314 miljoonaan euroon. Eniten arvoaan kotimaan musiikkialalla kasvattivat kuitenkin äänitteet, joiden markkinan koko kasvoi jopa 18 prosentilla. Myös valtion tukien määrä kasvoi moninkertaiseksi. Kokonaisuutena alan ydinsektorit – elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet sekä tuet – palautuivat edellisvuodesta noin 15 prosenttia, mutta niiden arvo jäi silti selkeästi pandemiaa edeltäneestä ajasta.

Myös musiikkiviennin kärkenä nyt äänitteet

Viime vuonna suomalaisen musiikkiviennin ydinalueista suurimpana pysyivät äänitteet, joista tuli vientituloa noin 7,5 miljoonan euron verran. Elävän musiikin viennin arvo romahti jo ensimmäisenä pandemiavuonna, eikä kansainvälinen kiertuetoiminta päässyt alkamaan vielä vuoden 2021 aikana. Sen sijaan muut ydinalueisiin liittyvät vientitulot kasvattivat osuuttaan, ja tekijänoikeustulot ulkomailta ovat pysyneet melko muuttumattomina läpi pandemian. Kaikkiaan musiikkiviennin ydinalueista tuloutui vuonna 2021 Suomeen 17,9 miljoonaa euroa.

Musiikkiin liittyvät digitaaliset palvelut ja teknologia jatkoivat myös kasvuaan pandemian aikana mutta aiempaa loivemmalla kasvukäyrällä. Kaikki alueet yhteen laskien musiikkiviennin arvo vuonna 2021 oli 93,1 miljoonaa euroa eli noin seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän.

”Digitaalisen äänitemarkkinan kasvu, jota pandemia on vahvistanut, jatkui vuonna 2021 ja se heijastuu myös musiikkivientiin. Tämä kasvu ei ole vielä saavuttanut huippuaan Suomessa. 2021 oli edelleen poikkeusvuosi ja sen vaikutukset näkyvät selvimmin elävän musiikin sektorilla. Tänä kesänä on kuitenkin nähty tapahtumien ja festivaalien vahva paluu, mikä näkynee vuoden 2022 luvuissa, niin kotimarkkinalla kuin vientiluvuissa” kertoo Music Finlandin innovaatio- ja liiketoimintajohtaja Turo Pekari.

Pohjaa uudelle kasvulle

Suoratoiston, digitaalisten palveluiden ja teosviennin vahva tilanne luo uskoa pandemian jälkeiseen uuteen kasvuun. Kesällä julkaistun selvityksen mukaan suomalainen popmusiikin teosvienti kasvoi edelleen toisena pandemiavuonna. Kansainvälinen yhteistyö on jatkunut.

”Luovan työn mukautuminen etätyöhön ja 'Zoom-sessiohin' tapahtui nopeasti ja on mahdollista, ettei se osin enää palaudukaan. Kaikessa kurjuudessaan pandemia helpotti kansainvälistä yhteistyötä”, Pekari jatkaa

Tänään julkaistun Suomen musiikkialan talous ja vienti 2021 -selvityksen tiedot keräsivät Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen sekä tutkija Tuomas Ilmavirta. Raportin kokosi Merja Hottinen. Musiikkiviennin jaottelu tehtiin musiikkiliiketoiminnan käytäntöjen perusteella vakiintuneen menetelmän mukaan: elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut.

Lue Suomen musiikkialan talous ja vienti 2021 -tutkimuksen raportti kokonaisuudessaan täältä.