Kun ensi vuonna käytävissä vaalikeskusteluissa etsitään Suomelle kauan kaivatun kasvun lähteitä, katse kohdistuu ymmärrettävästi suuriin rakenteisiin: teollisuuteen, teknologiaan ja infraan. Yksi kasvuala jää kuitenkin helposti sivuun, vaikka sen kansainvälinen kysyntä kasvaa nopeammin kuin maailmantalous ja sen investointitarve on poikkeuksellisen pieni suhteessa odotettaviin tuottoihin. Kyse on kulttuurin ja luovien alojen viennistä, kirjoittaa Music Finlandin toiminnanjohtaja Sari Aalto-Setälä blogikirjoituksessaan.

Kiilataan kärkijoukkoihin

Luovat ja sisältövetoiset alat muodostavat globaalisti jo yli kolmen prosentin osuuden maailman BKT:sta ja kasvavat nopeammin kuin talous keskimäärin. Luovat alat tuottavat globaalisti arviolta 2,3 biljoonaa dollaria vuodessa eli noin 3–3,1 % maailman BKT:sta. Alojen kasvu on ollut viime vuosina nopeampaa kuin maailmantalouden keskimääräinen kasvu (UNCTAD Creative Economy Outlook 2024; Worldmetrics 2026).

Musiikkiala on tästä selkeä esimerkki: globaali musiikkimarkkina on kasvanut yhtäjaksoisesti yli vuosikymmenen (esim. IFPI). Vahvinta juuri Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla, joilla myös suomalaisilla tekijöillä on yhä enemmän jalansijaa.

Suomi ei ole sivustakatsoja tässä kehityksessä. Meillä on kansainvälisesti tunnustettuja lauluntekijöitä, artisteja, tuottajia ja kustantajia, joiden työ soi radiossa, suoratoistopalveluissa, peleissä ja elokuvissa ympäri maailmaa.

Yksi kappale voi tuottaa vuosikymmeniä

Musiikkiviennin erityinen vahvuus on sen taloudellinen logiikka. Kun kappale syntyy ja lähtee elämään kansainvälisesti, voivat tulot kertyä vuosikymmenten ajan tekijänoikeuksien kautta.

Tunnetut suomalaiset esimerkit osoittavat, että yksikin kansainvälisen artistin julkaisuksi päätynyt kappale voi kerätä miljardeja kuuntelukertoja ja tuottaa merkittäviä summia paitsi tekijöilleen, kustantajilleen ja esittäjilleen, myös verotuloina suomalaiselle yhteiskunnalle.

Nigerialaistaustainen, Grammy-palkittu artisti ja yksi maailman vaikutusvaltaisimmista musiikintekijöistä Burna Boy on tehnyt laajaa yhteistyötä suomalaisen huipputuottajan MD$:n (Santeri Kauppinen) kanssa. MD$:n ja hänen Fountain Productions -kollektiivinsa (mukana myös Ruuben ja Danitello) työ Burna Boyn albumeilla Love, Damini ja I Told Them... on mainio esimerkki viimeaikaisesta suomalaisesta musiikkiviennistä.

Burna Boyn "City Boys" -kappaleen tuottajiin ja kirjoittajiin kuuluu suomalaiset MD$ ja Ruuben.

Kerrannaisvaikutukset ovat huomattavat

Musiikki‑ ja kulttuurivienti ei koskaan synnytä vain yhtä tulolähdettä. Jokainen kansainvälisesti toimiva artisti tai tekijä rakentaa ympärilleen arvoketjun: managerit, agentit, tuotantotiimit, live‑teknikot, visuaaliset tekijät, markkinointi‑ ja viestintäosaajat, tapahtumat, matkailu ja teknologiapalvelut.

Kansainvälisen artistin julkaisuksi päätynyt kappale voi kerätä miljardeja kuunteluja ja tuottaa merkittäviä summia tekijöilleen, kustantajilleen, esittäjilleen sekä verotuloina suomalaiselle yhteiskunnalle.

Esimerkiksi maailmaa kiertävät suomalaiset artistit eivät tuo tuloja vain lipunmyynnistä. He työllistävät suomalaisia osaajia, käyttävät kotimaisia palveluita ja vahvistavat Suomen näkyvyyttä markkinoilla, joilla perinteinen vienti kohtaa yhä kovempaa kilpailua. Kun tähän lisätään radiosoitto, suoratoisto ja synkronointi elokuviin, sarjoihin ja peleihin, kokonaisvaikutus kasvaa nopeasti moninkertaiseksi.

Kyse on aidosta vientiekosysteemistä, ei yksittäisistä tähdenlennoista.

Pehmeää voimaa epävarmassa maailmassa

Maailmassa, jossa geopoliittiset kriisit ja talouden heilahtelut ovat uusi normaali, juuri aineettomat ja digitaalisesti skaalautuvat alat lisäävät yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Musiikki ja kulttuurisisällöt ylittävät rajoja myös silloin, kun tavara ja ihmiset eivät liiku vapaasti.

Väitän, että musiikki on yksi tehokkaimmista pehmeän diplomatian muodoista. Se rakentaa mielikuvaa Suomesta luovana, avoimena ja poikkeuksellisena yhteiskuntana tavalla, johon yksikään virallinen maabrändikampanja ei yllä.

Musiikki on yksi tehokkaimmista pehmeän diplomatian muodoista, joka rakentaa mielikuvaa Suomesta luovana, avoimena ja poikkeuksellisena yhteiskuntana.

Useat maat ovat tämän tunnistaneet ja tekevät kulttuuriviennistä tietoisesti osan ulkopoliittista ja taloudellista strategiaansa. Suomella olisi kaikki edellytykset tehdä samoin nykyistäkin kunnianhimoisemmin.

Pieni investointi, kestävä tuotto

Musiikki‑ ja kulttuuriviennin vahvistaminen ei vaadi miljardiluokan investointeja. Se vaatii pitkäjänteistä rahoitusta alkuvaiheen kansainvälistymiseen, osaamisen vahvistamiseen, liikkuvuuteen ja verkostojen rakentamiseen. Vastineeksi yhteiskunta saa vientituloja, työllisyyttä, verokertymää, näkyvyyttä ja pehmeää vaikutusvaltaa.

Tämä on kasvupolitiikkaa, joka maksaa itsensä takaisin.

Seuraavan hallituksen olisikin viisasta nostaa musiikki‑ ja kulttuurivienti osaksi kasvuinvestointeja. Ei vain siksi, että kulttuuria pitää tukea, vaan siksi, että Suomella ei ole varaa jättää käyttämättä yhtä tehokkaimmista ja tulevaisuuskestävimmistä kasvun lähteistään.