Tuomo Tähtinen kirjoittaa johtajuudesta avauksena Musiikki & Median yhteydessä järjestettävälle Perämoottori vai keulakuva – minkälainen on hyvä johtaja? -paneelikeskustelulle.

Johtajuudesta käytävään keskusteluun liittyy usein tunnelataus. Ehkä siksi, että johtamisesta aletaan puhua lähinnä silloin, kun asiat menevät todella huonosti. Johtajien epäonnistumisille on myös mukava hymähdellä kollegoiden kanssa kahvipöydän äärellä. Sen sijaan rakentavaa keskustelua johtamisen tavoista, käytännöistä tai ylipäätään hyvästä johtajuudesta käydään erityisesti luovilla aloilla varsin vähän.

Onko hyvään johtajuuteen sitten olemassa jonkinlaista reseptiä?

Aalto-yliopiston professori ja Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila kirjoitti tuoreessa kolumnissaan aiheesta näin: ”Eri tilanteissa ja välittömissä johtamisodotuksissa korostuvat tietyt tarpeet, mutta yli ajan hyvän johtajuuden kaava on kestävä. Johtajan tulee olla roolissaan luontevasti oma itsensä, pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja varmistaa toimintansa ennakoitavuus, jotta myös muut uskaltavat käyttää harkintaansa olonsa turvalliseksi tuntien. Johtajan tulee nähdä kauas, mutta jaksaa organisoida lähellä. Kaikki tämä on helppo muistaa, mutta vaikea toteuttaa.”

Jokainen organisaatio, tilanne ja toimintaympäristö ovat erilaisia ja edellyttävät omanlaistaan lähestymistapaa. Organisaatiokulttuurit ja odotukset työtä kohtaan ovat jatkuvassa muutoksessa, ja johtajilta edellytetään monipuolisia taitoja sekä entistä enemmän tunneälyä ja kykyä johtaa matalan hierarkian organisaatioita.

Varsinainen strateginen johtaminen jää myös helposti muiden asioiden jalkoihin. Erityisesti pienessä organisaatiossa johtajalle kasautuu helposti eräänlainen jokapaikanhöylän rooli. Johtamisen merkityksen vähättelykin on yleistä, ja siihen syyllistyvät usein yhtälailla johtajat itse. Olen itsekin tietoisesti joutunut opettelemaan olematta väistelemättä tai kainostelematta kysymystä omasta roolistani organisaation johtajana. 

Johtamisen (leadership) ja manageroinnin (management) suhde on häilyvä, ja molempia tarvitaan. Suomen kielessä rooleja ei taida edes olla eriytetty, vaikka tämä auttaisi hahmottamaan niiden eroja. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sama henkilö voisi kantaa molempia hattuja. Hyvä visionäärinen keulahahmo voi samalla olla analyyttinen ja tavoitteellinen johtaja, joka pitää huolta myös siitä, että henkilöstö, puitteet ja työn tekemisen tavat mahdollistavat organisaation menestyksen. Tämä on pienemmissä organisaatioissa myös edellytys, kun keskijohtoa on vähemmän, ja johtajan tontille kasautuu väistämättä esimerkiksi hallinnollisia asioita. 

Luovien alojen asiantuntijaorganisaatiossa yhteisen suunnan osoittaminen sekä mahdollisimman selkeiden tavoitteiden asettaminen on tärkeämpää kuin yksityiskohtainen työnohjaus. Osaajat tietävät itse parhaiten, miten kunkin vastuualueen työt kannattaa tehdä. Olennaisempaa on työn merkityksellisyys sekä molemminpuolinen arvostus ja luottamus. Johtajan ihmistaidot ja vuorovaikutussuhteet sekä organisaation sisällä että ulkopuolella korostuvat entisestään. Johtaminen on työtä ihmisten kanssa, ja vuorovaikutukselle tulee myös varata aikaa. 

Myös pienten yritysten kannattaa panostaa hyvään johtamiseen. Se lisää toiminnan strategisuutta ja määrätietoisuutta sekä parantaa organisaation hyvinvointia ja luo kaikille puitteet loistaa omassa työssään. Lisäksi hyvissä työpaikoissa tehdään hyvää tulosta. 

Nykyään vallalla olevan käsitteen mukaan johtajaksi voi oppia ja kasvaa. Kyse ei ole synnynnäisistä ominaisuuksista, vaan taidoista, jotka jokainen voi omaksua. Ennen kaikkea, henkilön tulee itse olla halukas oppimaan jatkuvasti lisää kehittyäkseen johtajana. Jokainen onnistuminen ja epäonnistuminen auttaa kasvamaan johtajana, jos niistä ottaa opikseen.

Rohkaisen kaikkia keskustelemaan sekä omassa työyhteisössä että sen ulkopuolella siitä, mitä odotuksia johtajuuteen tänä päivänä ja tulevaisuudessa kohdistuu. Avoimen dialogin avulla opimme lisää sekä toisistamme että omista kehittymismahdollisuuksistamme, ja voimme näin yhdessä kehittää suomalaista johtamiskulttuuria. 

Johtamisesta luovilla aloilla keskustellaan lisää Musiikki & Media -tapahtumassa 6. lokakuuta. Tuomo Tähtisen vetämässä paneelikeskustelussa ovat mukana Paulina Ahokas (Tampere-talo), Mark Fry (Warner Music Finland), Maija Kuusi (Kustannusosakeyhtiö Otava) ja Petri Pesonen (Finlayson).