Music Finlandin kahdessa ensimmäisessä Visiokahvilassa keskusteltiin taidemusiikin rahoituksesta ja kansainvälisestä verkostoitumisesta. Kolmas Visiokahvila 20. elokuuta keskittyi tuotteistamiseen ja koulutukseen: käsittelyssä oli 2020-luvulle luoduista visioista kolmas, ”Viemme osaamista ja luovia ratkaisuja”.

Mukaan keskusteluun oli kutsuttu Topi Lehtipuu (tenori, Helsingin juhlaviikkojen tuleva johtaja), Mikko Hannuksela (Kansallisooppera), Kaarlo Hildén (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia), Heidi Kuusava (International Minifiddlers) sekä Perttu Pölönen (PerTunes, sävellyksen opiskelija). Ilmoittautuneita oli parikymmentä, mukana esimerkiksi orkesterien ja festivaalien edustajia, agentteja, kustantajia ja säveltäjiä. Keskustelua moderoi Mikko Missi.

Keskustelussa korostui vision eri osa-alueista erityisesti koulutus, mutta paljon puhuttiin myös esimerkiksi tuotteistamisesta, elävän musiikin kokemuksista digitalisaation aikana sekä taidemusiikkialan lobbauksesta. Punaisena lankana läpi keskustelun oli digitalisaation muuttama taidemusiikkialan ympäristö.

Ensimmäisenä teemana oli koulutusvienti, jonka päämäärien todettiin voivan olla taloudellisia tai sisällöllisiä. Vaikka taloudellinenkin näkökulma on relevantti, Kaarlo Hildénin mukaan Sibelius-Akatemian tavoittelemat hyödyt koulutusviennin suhteen painottuvat sisällölliseen. Merkittäviä ovat erityisesti vuorovaikutuksen myötä saatavat uudet sisällöt sekä kansainvälisen näkyvyyden vaikutus ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointiin. Käytännössä hankkeita on ollut erityisesti etäopetuksessa, mutta kiinnostusta on ollut myös Sibelius-Akatemian koulutuksen organisoimisosaamista kohtaan.

Heidi Kuusavan edustama International Minifiddlers-projekti on puolestaan esimerkki sekä ideologisesti että liiketaloudellisesti motivoituneesta koulutusviennistä. Hankkeen kärkenä on lapsille suunnattu Colourstrings-metodi, joka haluttiin saada leviämään kansainvälisesti. Projektia varten luotiin yritys, sillä ajatuksena oli, että hankkeesta voisi syntyä liiketoimintaa

Entä miten koulutetaan alan parhaat osaajat? Maailma ja osaamistarpeet muuttuvat vauhdilla, eikä muutoksiin voi vastata lisäämällä aina vain uutta asiaa opintojaksoihin, Kaarlo Hildén totesi. Tavoitteena pitää olla kokonaisvaltainen ihmisen kasvu ja kehitys ja valmius ottaa vastaan haasteita. Tärkeää on Topi Lehtipuun sanoin ”kaksisuuntainen kommunikaatio” – se, että pystyy kertomaan asiansa ja kuuntelemaan, vastaanottamaan maailman.

Muusikon polku lähtee jo nuoresta, ja yhteisesti oltiin sitä mieltä, että musiikin opetus vaatii aikaista aloittamista, lahjakkuuksien tunnistamista ja pitkää koulutusputkea. Nykymaailman tuomia haasteita tälle sivuttiin keskustelussa monessa kohdassa: taideopetuksen väheneminen kouluissa, runsas tarjonta muista ajanvietteistä, opetuksen pitäytyminen vanhoissa metodeissa esimerkiksi nykyaikaisen yhdessä tekemisen ja oman luovuuden kehittämisen sijaan. Etenkin digitalisaatio on tuonut haasteita, sillä taidemusiikkikentän nähtiin jääneen jälkeen ns. informaalista oppimisesta ja jääneen instituutioiden sisäpuolelle.

Yksi uusista innovaatioista musiikinopetuksessa on Perttu Pölösen jo 15-vuotiaana keksimä Sävelkello. Ajatuksen leviäminen kaupallistettavien tuotteiden avulla vaati kilpailuvoittojen tuomia konsultaatiomahdollisuuksia, kontakteja ja verkostoja (esimerkiksi yrityskiihdyttämöt ja Tekes). Nyt patentit on haettu ja tuotannossa ovat sekä puiset kouluihin tarkoitetut Sävelkellot että digitaalinen sovellus, Musiclock.

Keskustelussa todettiin, että rahoittajien näkemykset tuovat uusia suuntia alkuperäisiin – usein hyvinkin sisältölähtöisiin – ideoihin. Ideoiden tuotteistamiseen on nyt hyviä mahdollisuuksia startup-buumin myötä. Ohjeeksi keskustelijat antoivat mahdollisille uusille yrittäjille, että kannattaa opetella pitchaamaan eli esittelemään ideansa lyhyesti ja myyvästi. Koulutusta saa monilta tahoilta, tai vaikka netistä.

Digitalisaatio vaikuttaa myös elävän musiikin kokemuksiin. Mikko Hannuksela esitteli Kansallisoopperan hankkeita, jotka pohjaavat Kansallisoopperan tavoitteeseen lisätä diginäkyvyyttä Suomessa ja ympäri maailmaa. Hankkeisiin kuuluvat suoratoistot ja televisioinnit sekä kansainvälinen EU-rahalla toteutettu hanke Opera Platform. Perimmäisenä tavoitteena on kuitenkin edistää oopperan kokemista paikan päällä myös jatkossa.

Topi Lehtipuu nosti esiin sen, että digitalisaation myötä määrittyvät uudestaan myös esimerkiksi esityksen ja katsojan käsitteet. Ennen esitys oli joukossa koettu yhteinen elämys, nyt live-kokemus ei välttämättä ole se paras tai tärkein. Tulevana Helsingin Juhlaviikkojen johtajana hän myös pyrkii hahmottamaan, miten festivaalin karakteeri monipuolistuu. Miten päästä käsiksi uusiin esitysmuotoihin ja käyttää niitä hyvin välineinä?

Keskustelussa huomautettiin myös, että kaikki hankkeiden hyödyt eivät ole taloudellisia, vaan myös sisällölliset hyödyt olisi hyvä pystyä dokumentoimaan ja käyttämään niitä argumentoinnissa. Klassinen musiikki on ollut suomalainen vientituote jo toistasataa vuotta, mutta alan ammattilaisille sen arvo on kenties liian itsestään selvä jotta siitä osattaisiin puhua oikein. Keskeistä on alan potentiaalin osoittaminen sellaisilla termeillä, joita poliitikot ymmärtävät. Taidemusiikki voi näyttäytyä taloudellisesti relevanttina myös osana isompaa kokonaisuutta kuten luovia aloja yleisesti. Konkreettisina keinoina esitettiin esimerkiksi taiteilijoiden osallistuminen lobbaukseen tai kansainvälisten huippujen tuominen ihastelemaan suomalaisia saavutuksia.

Lopuksi keskustelussa esitettiin toiveita siitä, että alan ei pitäisi keskittyä siihen, mikä on ollut vialla, vaan uuden luomiseen. Vastakkainasettelujen sijaan alan pitäisi rakentaa yhteisöllisyyttä ja välttää turhaa poleemisuutta.

Visio 2020-luvulle: Viemme osaamista ja luovia ratkaisuja

Suomi kouluttaa taidemusiikin parhaat osaajat ja suomalainen musiikkikoulutus on konseptoitu vientituotteeksi. Uudet innovaatiot ja erityisesti taidemusiikkia hyödyntävät teknologiset sovellukset menestyvät kansainvälisillä markkinoilla. Perinteistä konserttikokemusta avartavista uusista ratkaisuista on tullut kansainvälisiä menestystuotteita.

Huippumuusikot ja -säveltäjät menestyvät kansainvälisellä kentällä monitaitoisuudellaan ja erityisosaamisellaan. Teknologisia mahdollisuuksia on hyödynnetty musiikin opettamisessa ja oppimisessa, peleissä, taiteidenvälisyydessä, terveys- ja hyvinvointipalveluissa sekä konserttikokemuksen syventämisessä. Korkealaatuinen tuotteistaminen näkyy esimerkiksi uudenlaisina, omaperäisinä konserttikokonaisuuksina, kuratoituina soittolistoina ja musiikkielämysten monimediaisena paketointina.

Kolme visiota 2020-luvulle