Onko pk-yritysten vienninedistäminen aidosti hallituksen agendalla?

Suomalainen musiikkiala on kansainvälistynyt viimeisimmän vuosikymmenen aikana ilmiömäisesti. Vuosituhannen vaihteen onnistumiset tuntuvat jo kaukaisilta, vaikka tosiasiassa suomalaisen musiikkiviennin historia ei vielä ole pitkä. Reilussa kymmenessä vuodessa on kuitenkin tapahtunut niin paljon, että kansainvälisistä onnistumisista on tullut arkipäivää. Nykypäivän Suomessa on vaikeaa ylittää uutiskynnystä kertomalla siitä, että tällä hetkellä itsensä sekä suuren määrän muita musiikkiammattilaisia työllistää monipuolisempi joukko artisteja, tekijöitä ja musiikkialan yrityksiä kuin koskaan ennen.

Pieniltä kotimarkkinoilta maailmalle lähteminen ei ole vaivatonta tai ilmaista. Kansainvälinen menestys musiikkialalla – aivan kuten muillakin toimialoilla – edellyttää yritteliäisyyttä, investointeja ja riskinottokykyä. Suomalaiset musiikkiyritykset ovat määrätietoisesti panostaneet työtunteja ja euroja onnistuakseen kilpailluilla kansainvälisillä musiikkimarkkinoilla. Epäonnistumisiakin on tullut, mutta monet ovat menestyneesti luoneet viennistä kivijalan toiminnalleen. Musiikkiala työllistää Suomessa noin 30 000 ihmistä, joista yhä kasvavalle joukolle leipä tulee pöytään kansainvälistymisen myötä.

Yritysten kansainvälistymisen tukeminen on kuitenkin tuoreen hallituksen leikkauslistalla – siitä huolimatta, että hallitusohjelmassa kerrotaan hallituksen toteuttavan työllisyyttä, yrittäjyyttä ja talouskasvua edistäviä rakenteellisia uudistuksia. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kertoo Team Finland -verkoston haastattelussa, että yritysten toimintaympäristöä tullaan vahvistamaan kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustavaksi rahoitusta, omaa pääomaa ja riskinottokykyä vahvistamalla sekä veropolitiikalla. Rakenteiden kehittäminen ja tehottomien tukien uudistaminen onkin lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta toimivan ja tuloksellisen rahoitusmuodon poistaminen kehitystalkoiden nimissä vaikuttaa linjattomalta.

Työ- ja elinkeinoministeriön kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin on ollut Music Finlandin sekä sen edeltäjän Music Export Finlandin vienninedistämistoiminnan perusta. Suuri joukko alan yrityksiä on tuloksellisesti hyödyntänyt avustuksia kansainvälistymistoimenpiteissään. Lisäksi tuet ovat auttaneet musiikkialan yritysten kautta satoja artisteja ja musiikintekijöitä maailmalle. Työ- ja elinkeinoministeriö totesikin keväällä 2015 julkaistussa selvityksessään, että kansainvälistymisavustuksella saavutetaan suuri vaikuttavuus pienillä kustannuksilla.

Kansainvälistymisavustuksen leikkaus ei luonnollisesti koske ainoastaan musiikkialaa, vaan koko suomalaista yrityskenttää. Suomen tulee panostaa vientiin ja pk-yritysten kasvuun joillakin keinoilla myös tulevaisuudessa. Voihan olla että hallituksella on jo vientiä vauhdittava jokerikortti takataskussa – ja jos ei ole, niin pian sellaisen kehittämisellä on kiire. Mahdollisia uusia tukimuotoja suunniteltaessa on tärkeää kuunnella yrityksiä ja muokata tukien kriteerit vastaamaan niiden nykypäivän tarpeita. Suomesta on voitava lähteä maailmalle myös jatkossa, ja pienet mutta kasvavat yritykset tarvitsevat investointeja kansainvälistymisen vauhdittamiseen. Jättileikkausten rinnalla mitättömältä tuntuvan yhdeksän miljoonan euron leikkauksen vaikutukset voivat kasvaa nopeasti odotettua suuremmiksi. Viennistä kun syntyy Suomen tällä hetkellä kipeästi tarvitsemaa työllisyyttä ja talouskasvua.