Siperian yllä on turbulenssia, ja niin on kyllä allekirjoittaneen päässäkin, sen verran hieno viikonloppu on takana. Tokiossa on juuri päättynyt Music Finlandin järjestämä Finland Fest, jonka myötä kaupungin asukkaita on ihmetyttänyt katuja tallaillut joukko suomalaisia rokkitähtiä. Music Finland on järjestänyt Finland Festia vuodesta 2005 saakka. Tänä vuonna homma tehdään kahdessa osassa, ja nyt toteutettu tapahtuma painottui rock- ja metallimusiikkiin. Ohjelmassa oli Aalto-yliopiston FLUID-tutkimusprojektin kanssa järjestetty seminaari, verkostoitumistilaisuuksia, sekä tietysti Loud & Metal Attack -showcase-tapahtuma, joka järjestettiin nyt Suomen vientiylpeyden Nightwishin keikan yhteyteen. Nightwishin lisäksi yleisöä villitsivät Turisas, Mokoma, Jessica Wolff, Omnium Gatherum sekä japanilainen Liv Moon.

Perjantain seminaari käsitteli Japanin sosiaalista mediaa, kansainvälisten artistien markkinointia ja musiikkisynkronointia. Saimme yhdeksi puhujaksi Japanin suurimman mainostoimisto Dentsun musiikkipäällikkö Keiko Ichikawan, ja nyt toiveena on saada nainen mukaan myös Tampereelle Music & Media Sync Summitiin. Pixiv.inc:in Miya Tomoko antoi tarkkoja faktoja sosiaalisesta mediasta Japanissa, ja sekä Miyan esityksen että myöhemmin järjestettyjen round table –keskustelujen aikana kävi selväksi, että bändien olisi äärimmäisen tärkeä pystyä kommunikoimaan sosiaalisessa mediassa edes alkeellisella Japanin kielellä. Tähän kysyntään pyrimme vastaamaan Twitter-kampanjallamme, jossa tapahtuman bändeistä viestittiin japanilaisille faneille japaniksi. Totesimme myös oman keskustelumme aikana sen, miten suuri painoarvo japanilaisessa kulttuurissa annetaan henkilökohtaiselle kommunikaatiolle. Vaikka sosiaalinen media ja sähköposti ovat hyviä keinoja ylläpitää suhteita, on suomalaisten bändien ja ammattilaisten hyvä muistaa, miten paljon Japanissa arvostetaan artistien ja liikekumppaneiden tapaamista kasvotusten. Siksi Finland Fest tarjoaa tärkeän mahdollisuuden sekä uusien ihmisten tapaamiselle että olemassa olevien tuttavuuksien ylläpitämiselle.

Seminaarin jälkeen järjestimme verkostoitumislounaan, missä suomalaiset osallistujamme pääsivät tapaamaan japanilaisia musiikkialan ammattilaisia. Siinä missä minun roolini oli hoitaa käytännön asiat, Music Finlandin kv-tiimin johtajan Sami Häikiön tehtävänä oli yhdessä japanilaisen konsulttimme Namika Suzukin kanssa varmistaa, että saimme sekä lounaalle että lauantain keikoille ne tärkeimmät ammattilaiset. Ja kyllähän me saimme: pyörittelin aamulla käsissäni valtavaa käyntikorttipinoa ja pohdin, että millähän sitä pystyisi yhdistämään nimet ja kasvot. Sakara Recordsin sankarit Tuomo Saikkonen ja Kuisma Aalto verkostoituvat lounaalla tehokkaasti, ja kertoivat tavanneensa juuri ne kaikki levy-yhtiöiden edustajat, ketä toivoivatkin tapaavansa. Job well done.

Itse olen henkeen ja vereen tuottaja ja metallimusiikin ystävä, joten Loud & Metal Attackin kaltaisen tapahtuman järjestäminen yhdessä Japanin tärkeimmän tapahtumajärjestäjän kanssa oli aivan upeaa. Creativemanin promoottori Onta Kawaguchi on Japanin ehkä tärkeimpiä portinvartijoita metallimusiikin saralla, ja hänen intonsa suomalaista metallimusiikkia kohtaan on meille varsin iloinen asia. En liioittele yhtään jos sanon, että tämä projekti oli todella helppo tehdä, koska japanilaiseen tapaan koko Creativemanin porukka oli hyvin pedanttia, ja asiat hoidettiin tehokkaasti ja huolellisesti.

Koska keikan headlineriksi saatiin Nightwish, siirrettiin tapahtuma entistä isompaan paikkaan 1500 henkeä vetävään Studio Coastiin, joka myytiin keikkaviikolla loppuun. Tapahtuman avasi japanilainen Liv Moon, jonka jälkeen lavalle asteli Omnium Gatherum. Kymin metalliylpeys soitti 11 keikkaa Japanissa helmikuussa, ja sen kyllä huomasi, kun koko 1500 hengen yleisö oli viimeistä riviä myöten nyrkit pystyssä koko keikan ajan. Pop-rock neito Jessica Wolff julkaisi debyyttialbuminsa Japanissa King Recordsin toimesta, ja oli hienoa nähdä miten innossaan sekä levy-yhtiö että Creativeman olivat Jessican uran edistämisestä Japanissa. Mokoma oli buukattu Japaniin Tuskasta, missä Onta oli nähnyt bändin keikan ja marssinut sen jälkeen bäkkärille ilmoittamaan herroille, että ”You come to Japan in May!”. Hyvä että tulivat, sen verran ansiokkaasti bändin energinen suomi-thrash upposi japanilaisiin. Ennen pääesiintyjää lavalle astellut Turisas täräytti ilmoille sellaisen shown, että itselleni meinasi tulla tippa linssiin japanilaisyleisön moshpittejä katsellessa. Kyllä suomalaisesta metallista voi olla ylpeä. Ylpeä voi olla myös siitä, millaisessa livekunnossa Nightwish on tällä hetkellä. Reissun aikana jo Suomen kuningattareksi nimetyn solisti Floor Jansenin taidot saivat leuat loksahtelemaan ja ihot kananlihalle jo edellisiltana Nightwishin omalla keikalla Liquidroomissa, ja sama meno jatkui Studio Coastissa. Sivuhuomiona täytyy sanoa, etten ole koskaan tuntenut itseäni niin lyhyeksi kuin korkkareilla seisovan 183 senttiä pitkän Floorin vieressä.

Vaikka Music Finlandin henkilökunnan tärkeimpiä tehtäviä on tutustua kansainvälisiin toimijoihin ja kasvattaa verkostojaan, joita kotimaan toimijat voivat hyödyntää, oli minulle vajaa pari vuotta alalla toimineena äärimmäisen tärkeää tutustua hyvin myös suomalaisiin metallimusiikin ammattilaisiin. Ja mikäs siinä tutustuessa, kun ovat niin mielettömän hienoa porukkaa! Kai se on jotain metalli-ihmisten hengenheimolaisuutta, kun heihin on myös todella helppo tutustua. Vatsalihakset ovat kipeinä, kun on yhdessä naurettu kolme päivää, eikä ole epäilystäkään, etteikö näiden ihmisten ja bändien kansainvälistymisen eteen tekisi innoissaan kovasti töitä. Vaikka pakottivatkin tanssimaan Slayerin tahtiin aamuviiteen saakka.

Tina Jukarainen
Kirjoittaja on Music Finlandin projektiassistentti, joka järjestelee asioita ja diggaa hevimusaa.