Prosentti budjetista taiteelle ja kulttuurille toisi kasvua ja vauhdittaisi kansainvälistymistä

Yksi prosentti taiteelle ja kulttuurille valtion talousarviossa mahdollistaa kulttuuri- ja taidealojen kehittymisen ja kasvun sekä tuo vauhtia kansainvälistymiselle, linjaavat taiteenalojen tiedotuskeskukset yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissaan. Music Finland on ollut mukana asettamassa näitä tavoitteita yhdessä Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen, Frame Contemporary Art Finlandin, Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n, Neogamesin, Sirkuksen tiedotuskeskuksen, Tanssin tiedotuskeskuksen ja Teatterin tiedotuskeskus TINFO:n kanssa.

Taide on luovien alojen ydinsisältöä, joka tuottaa yhteiskunnallista ja taloudellista lisäarvoa. Sen yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on kasvanut, mutta rahoitus valtion talousarviossa on pysynyt pitkään samalla tasolla, 0,8 prosentissa.  

Prosentti taiteelle ja kulttuurille parantaisi taiteilijoiden toimintamahdollisuuksia, mahdollistaisi kasvun ja alan kehittymisen sekä toisi rahoituksen tasolle, joka vastaa luovien alojen yhteiskunnallista merkitystä.  

“Rahoituksen nostaminen prosenttiin on elintärkeää kulttuurikentän ja luovien alojen elinvoimaisuudelle. Määrärahojen niukkuuden vuoksi taidealojen potentiaali ja yhteiskuntaa hyödyttävät vaikutukset jäävät helposti toteutumatta”, sanoo nykytaiteen tiedotuskeskuksen Framen toimitusjohtaja Raija Koli.  

Hallitusohjelmatavoitteissa linjataan myös, että tulevissa neuvotteluissa taiteen ja luovien alojen kansainvälistymiselle tarvitaan merkittävää lisäpotkua. Jotta suomalainen taide ja kulttuuri pysyisivät kilpailukykyisinä, tulee esimerkiksi taiteen tuotantoa ja levittämistä tukevaa välittäjäporrasta vahvistaa. Vain näin edistetään tehokkaasti kansainvälistä taiteen myyntiä.   

EU-alueella kulttuuri- ja luovien alojen yritysten arvioidaan työllistävän jo yli 12 miljoonaa ihmistä, joka on 7,5 prosenttia EU:n työvoimasta. Suomessa suppeammin määritelty kulttuurin toimiala työllistää 3,5 prosenttia työvoimasta, mikä on enemmän kuin esimerkiksi metsäteollisuus.  

Taide ja kulttuuri ovat myös elinkeinotoimintaa ja koskevat monia hallinnonaloja. 

"Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi yhdessä kehittää rahoitusmahdollisuuksia luovan osaamisen hyödyntämiseen. Tässä työssä myös taiteen tiedotuskeskusten asiantuntijuus ja osaaminen ovat käytettävissä”, Koli ehdottaa.