Musiikkialan kotimainen kokonaisarvo ja suomalainen musiikkivienti kasvavat edelleen vakaasti, kertoo Music Finlandin tuore tutkimus Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017. Alan kotimaista kasvua johdattavat elävän musiikin tapahtumat ja ääniteala erityisesti suoratoistosta tulevien tulojen ansiosta. Musiikkiviennin 30 prosentin kasvun takana ovat erityisesti startup-yritysten nopea nousu sekä elävän musiikin vienti.

Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2017 oli 930,2 miljoonaa euroa. Arvo kasvoi kahdella prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Suurin alan sektoreista oli elävä musiikki, joka muodosti puolet alan arvosta. Tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset olivat 94,5 miljoonaa euroa, ja äänitemyynnin arvo oli 73,3 miljoonaa euroa.

Sektoreista eniten kasvoi äänitemyynti, joka nousi edellisvuoteen verrattuna kahdeksan prosenttia. Äänitemyynnin jo kolme vuotta kestänyttä kasvua vetävät ennen kaikkea suoratoistopalvelut, jotka muodostavat jo 80 prosenttia äänitealan tulovirrasta. Kotimaisen musiikin osuus oli 38 prosenttia äänitteiden kokonaismarkkinoista.

Musiikkivienti on vahvassa nousujohteessa

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo oli vuonna 2017 yhteensä 58,9 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta 30 prosentilla. Musiikkiviennin huomattava nousujohde pohjaa erityisesti teknologiakentän vahvaan kasvuun.  Kasvu näkyy nimenomaan musiikkiviennin muissa tavaroissa ja palveluissa (31,8 miljoonaa euroa), joihin luetaan esimerkiksi äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti sekä musiikkiteknologiaa ja -osaamista hyödyntävien startup-yritysten vientitulot.

Viennin ydinalueista suurin on elävän musiikin vienti (12,8 miljoonaa euroa). Elävästä musiikista saadut vientitulot kasvoivat 18 prosentilla, mikä kompensoi ulkomailta kerättyjen tekijänoikeuksien ja muun musiikkiviennin hienoista laskua. Suomalaisen musiikkiviennin vahvuuksia jatkuvasti muuttuvassa kansainvälisessä musiikkiliiketoiminnassa ovat kuitenkin laaja-alaisuus ja monenlaiset menestystarinat, jotka pitävät viennin melko vakiintuneena ja noususuhdanteisena.

”Startup-yritysten kasvu heijastelee viennin yleisiä trendejä ja kertoo omalta osaltaan musiikin ja musiikkipalveluiden potentiaalista kansainvälisen liiketoiminnan kentällä. Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia löytyy puolestaan esimerkiksi popmusiikin teosviennistä. Viennin kärki on näin ollen leveä ja menestystarinoita saadaan alan monilta sektoreilta”, kertoo Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö.

Tänään julkaistun Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017 -tutkimuksen tiedot keräsi Music Finlandin tutkimuspäällikkö Merja Hottinen sekä Jari Muikku Digital Media Finland Oy:stä. Raportin kokosi Merja Hottinen. Musiikkiviennin jaottelu tehtiin musiikkiliiketoiminnan käytäntöjen perusteella vakiintuneen menetelmän mukaan: elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut. Samassa yhteydessä julkaistiin tuoreimmat luvut popmusiikin teosviennistä.

Lue Suomen musiikkialan talous ja vienti 2017 -tutkimuksen raportti täältä.