Musiikkiala elää yhä keskellä monisyistä murrosta. Globaalit kriisit, talouden epävarmuus ja alustateknologioiden murros tekevät monen arjesta haastavaa, jopa mahdotonta. Intomielisinkin sielu kaipailee lohdun peittoa ylleen, kirjoittaa Music Finlandin tuore toiminnanjohtaja Sari Aalto-Setälä puheenvuorossaan.

Minulla on nyt takana noin pari viikkoa uusissa hommissa Music Finlandissa. Vaikka työsarkaan perehtyminen on vielä vaiheessa, uskallan jo sanoa, että meillä on käsissämme kaikki edellytykset muuttaa alalla vallitsevaa henkeä.

Totuus on tämä: suomalainen musiikkiammattilaisuus on kansainvälisesti relevanttia ja luovan työn taso on korkeampi kuin koskaan. Meillä on myös verkostoja ja tienraivaajia, jotka auttavat avaamaan alan vientiä aivan uudella tavalla.

Luova talous, musiikkiala tai Oy Suomi Ab eivät nouse odottamalla parempia aikoja.

Tarvitsemme juuri nyt uudenlaista intohimoa rakentaa ekosysteemiä, jossa yhteistyö, rahoitus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat käsi kädessä. Suomalaisen musiikin tulevaisuus on monimuotoinen kokonaisuus, joka kasvaa taidemusiikista, sujuvan globaalisti sukkuloivista biisintekijöistä ja maailmaa kiertävistä muusikoista.

Onnistumisista on puhuttava ääneen

Suomessa on paljon maailmalla menestyviä tekijöitä, mutta kotimaassa heistä puhutaan aivan liian vähän. Kun haluamme kääntää kurssin, on yksi ratkaisuista yllättävän yksinkertainen: meidän pitää alkaa aktiivisesti kertoa onnistumisistamme.

Esimerkiksi biisintekijät voivat löytää diilejä tuttujen markkinoiden lisäksi myös täysin yllättäviltä alueilta kuten Indonesiasta, Brasiliasta tai jopa oviaan avaavasta Intiasta. Jokainen onnistuminen on potentiaalinen tarina, joka voi inspiroida seuraavia tekijöitä ja avata heille ovia.

Samoin meidän pitää nostaa esiin niitä bändejä ja artisteja, jotka kiertävät maailmaa ja täyttävät klubeja, teattereita ja areenoita.

Eräässä tapaamisessani kuulin mieltä kiihottavaa laskuharjoittelua, jossa neljä medium-venue -tasoisen, kansainvälisesti tunnetun bändin loppuunmyytyä kiertuetta voisi potentiaalisesti tuottaa 5–10 miljoonan liikevaihdon. Haluammeko näitä vuodessa viisi vai viisikymmentä? Vastaus lienee selvä.

Vienti-innosta investointeihin

Onnistumisilla on valtava rooli rohkeuden ja vienti-innon synnyttämisessä. Kun tulevat tekijät näkevät konkreettisesti, että suomalainen kansainvälinen ura on aito mahdollisuus, siitä tulee realistinen vaihtoehto, ei poikkeus.

Samalla tarinat kasvattavat koko luovan alan arvostusta. Suomalaisessa keskustelussa musiikki ja kulttuuri edelleen nähdään liian usein kevyen puuhastelun alueena tai marginaalisena harrasteena.

Totuus on toki päinvastainen: musiikkiala tuottaa taloudellista ja kulttuurista arvoa sekä välittömästi että tekijänoikeuksien kautta ennätyspitkälle tulevaisuuteen. Rautalangasta: jokainen maailmalla soiva biisi, jokainen synkka ja jokainen kiertue merkitsee vientituloa, työtä ja verotuloja sekä lisäksi hyvinvointia, kriisinkestävyyttä ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta.

Ilman tämän viestin perille saattamista myös vienti-investoinnit jumittavat, oli sitten kyse yksityisestä tai julkisesta rahasta. Siksi alan pitäisi yhdessä, väsymättä, ultramaratonin lailla kertoa tätä tarinaa paremmasta. Silloinkin, kun tuntuu, ettei olisi ollenkaan oikea aika rakentaa toivoa tai nostaa esiin onnistumisia.

Synkkyys ei katoa odottamalla, se hälvenee toimimalla.

Itse haluan ryhtyä rakentamaan seuraavaa kansainvälisen kasvun aikakautta. Tehdä rohkeita avauksia. Etsiä uusia markkinoita ja rahoitusmalleja. Nostaa onnistumiset näkyviin. Ja ennen kaikkea uskoa siihen, että suomalainen musiikki on menestystarina, jonka huippulukuja vasta kirjoitetaan.

Desmond Tutun sanoin: ”Hope is being able to see that there is light despite all of the darkness.”

Tuletko messiin?