Nu är det dags – Ruotsalaiset musiikinviejät tutustuivat Helsinkiin
Jonkin historiallisen äärellä oltiin viime viikolla, kun vientijärjestö Export Music Swedenin järjestämä ruotsalainen ammattilaisdelegaatio saapui kahdeksi päiväksi Helsinkiin tutustumaan suomalaiseen musiikkikenttään. EXMS:n Trade Mission Finland -vientimatka sisälsi muun muassa yrityskäyntejä ja Helsinki Music Week -tapahtuman konsertteja ja sisältöjä.
Suomen ja Ruotsin pelipaikat kansainvälisellä musiikkikentällä ovat olleet perinteisesti kuin kiveen hakatut, ainakin omissa silmissämme: Ruotsi on jo vuosikymmeniä sitten asemoitunut isoveljen rooliin, jota suomalaiset yrittävät harppauksia perässä seurata. Ruotsin sijainti popin maailmankartalla sinetöitiin jo 1970-luvulla ABBA:n läpimurron myötä. Sen jälkeen maasta on noussut solkenaan maailmalla menestyneitä artisteja popin eri alagenreissä, ja 2000-luvulle tultaessa ruotsalaiset biisinkirjoittajat ovat vallanneet hittilistat ennen kaikkea osana amerikkalaisartistien taustajoukkoja.
Miten yhtäkkiä on päädytty tilanteeseen, jossa ruotsalaiset musiikkiammattilaiset tulevat tutustumaan yhteistyömahdollisuuksiin Suomessa, jonka rooliksi on aikaa sitten nimetty lähinnä ruotsalaisen musiikin kuuliaisen kuluttajan rooli? Ensinnäkin suhtautuminen Suomeen, ei ainoastaan tärkeänä maailmanpoliittisena kumppanina, vaan myös musiikkimaana on pikkuhiljaa muuttumassa. Olemme yhtäkkiä aivan varteen- ja vakavasti otettava yhteistyökumppani.
Meiltä ei ehkä vieläkään tule maailmalle paljoa Loreenin, Zara Larssonin tai Måns Zelmerlöwin tapaisia siloteltuja hittiartisteja, mutta sitäkin enemmän laadukasta metallia, outoja ja viileitä indie-artisteja sekä jännittäviä musiikillisia ilmiöitä. Tällä viikolla Ruotsia Eurovision laulukilpailussa edustava suomalaisbändi KAJ on ilmeinen esimerkki tästä, mutta ei suinkaan ainoa. Kuvainnollisesti KAJ:n viisuvalintaa voi pitää musiikillisena palasena samassa jatkumossa, jonka maittemme yhteinen NATO-liittyminen aloitti.
Ja toisaalta on vain järkevää, että me pohjolan pienet maat lyöttäydymme yhteen maailman isoille musiikkimarkkinoille lähtiessä: vaikka Ruotsi saattaa meille näyttäytyä musiikin suurvaltiona, monelle aasialaiselle tai amerikkalaiselle kahden pohjoismaan erottaminen toisistaan saattaa olla työn takana. Siksi ”Nordic sound” on lopulta hyödyllinen leimasin, oli sellaista oikeasti olemassa tai ei.
Musik non stop
Suomeen toukokuun 8.–9. rantautuneessa ruotsalaisdelegaatiossa oli viisi levy-yhtiö-, kustantaja- ja management-toimijaa: Josefin Östby (PIAS), Birgitta Haller (Clap Your Hands), Robert Johnsson (Playground Music), Carolina Kreivi (Kobalt Music) ja
Peo Nylen (Cosmos Music). He kaikki olivat tulleet Suomeen luomaan yhteistyön ensiaskeleita ja tutustumaan paikalliseen musiikkikenttään. Matkassa mukana oli myös Export Music Swedenin Jesper Thorsson ja Veronica Nielsen.
Music Finlandin koordinoima ohjelma alkoi markkinakatsauksella Suomen musiikkikenttään ja jatkui yritysvierailujen sarjalla. Ensimmäisenä päivänä käytiin Playground Musicissa ja Sony Music Finlandissa, minkä jälkeen siirryttiin Ruotsin Suomen suurlähettilään vastaanotolle verkostoitumaan yhdessä vaikuttavan kotimaisen musiikkialan kutsuvierasjoukon kanssa. Alkuillasta matka kävi Temppeliaukion kirkkoon, jossa kuultiin debyyttivuottaan viettävän Helsinki Music Weekin avajaiskonsertti. Ilta päättyi luontevasti illalliseen, jossa päästiin tapaamaan myös Helsinki Music Weekin kansainvälisiä toimittajavieraita.
Vientimatkan toinen päivä alkoi käynnillä Fried Musicin studioilla ja Nordic Music Partnersin toimitiloissa. Sieltä siirryttiin Warner Music Finlandin toimistolle Kamppiin. Reissun viimeinen yrityskäynti tehtiin Elements Musicin luokse, mistä matka jatkui vielä Helsinki Music Weekin HMW Talks -puhetapahtumaan Hobo Hoteliin. Muutama ruotsalaisdelegaatiosta jäi vielä viettämään viikonloppua Helsinkiin, osallistuen Helsinki Music Weekin konsertteihin.
Matkan aikana puhuttiin paljon Suomen ja Ruotsin musiikkialojen tilanteista ja saatiin myös kuulla, että monet meillä kohdatut haasteet ovat yhtä lailla Ruotsissa ajankohtaisia. Mutta päällimmäiseksi jäi ajatus: miksi olemme aloittamassa pohjoismaisia vientimatkoja vasta nyt? Esimerkiksi Music Finland on tehnyt yhdessä Export Music Swedenin (ja muiden pohjoismaalaisten musiikkivientitoimistojen) kanssa vientimatkoja esimerkiksi Aasiaan ja Yhdysvaltoihin jo vuosia, mutta missään kohtaa ei ole kuitenkaan tullut mieleen vierailla toistemme luona.
Suomi aloitti trendin viime vuonna tekemällä Sweden Trade Missionin Tukholmaan, mutta vasta tämän ruotsalaisen Suomen-vientimatkan kohdalla voidaan todella puhua siitä, että jotain historiallista on tapahtumassa. Pikkuveli on viimein päässyt mukaan hiekkalaatikolle!