Musiikkialan riskirahoituksesta, tulonmuodostuksen tulevaisuudesta ja kasvun mahdollisuuksista puhuttiin alkutalvesta kahdessa Music Finlandin järjestämässä keskustelussa.

Slush Musicissa puhuttiin musiikkialan yritysten
riskirahoittamisesta

Keskiviikkona 30.11. Slush Musicin yhteydessä Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettiin kansainvälinen pyörean pöydän keskustelu otsikolla "Investing in Music".

Keskustelussa olivat mukana Indrek Kasela (Amber Trust), Ken Umezaki (Digital Daruma), Marko Ahtisaari (Sync Project), Mikko Saukkonen (CoMusic Productions), Stein Bjelland (Stein70000), Thierry Baujard (Musimap) ja Tommi Tuomainen (Elements Music). Keskustelua johti Music Finlandin Tuomo Tähtinen.

Keskustelijoiden näkemyksen mukaan musiikkiala nähdään yleisesti melko pienenä liiketoimintana riskisijoittajien keskuudessa. Lisäksi musiikkisisältöjen käyttöä sitoo tekijänoikeudet, jotka ovat usein monimutkaisia. Ongelmalliseksi nähdään myös se, että levyalalla on paljon välikäsiä, jotka jakavat jo valmiiksi pientä kakkua. Tällä hetkellä sijoittajia kiinnostavat erityisesti keinoälypohjaista musiikkia luovat yritykset. Keskustelijoiden mukaan perinteisemmän musiikkiyhtiön uskottavuutta sijoittajien silmissä lisää riittävän suuri kappalekatalogi, jonka kautta se saa riittävästi tuloja ja kokoa.

Keskustelijat olivat kuitenkin sitä mieltä, että sijoittajien optimismi on kasvanut sitä mukaa, kun musiikinkulutukseen on keksitty uusia digitaalisia muotoja – itse musiikkiteollisuuden perinteisyydestä huolimatta. Suoratoistopalvelujen myötä musiikkiyhtiöt saavat enemmän käyttäjätietoa musiikin kuluttajista kuin koskaan ennen, mikä helpottaa uusien kappaleiden ja artistien menestyksen ennustettavuutta. Toisaalta musiikkiyhtiöt kaipaavat suoratoistopalveluilta nykyistäkin enemmän avoimuutta.

Rahasto- ja tuotantokannustinmalli puhuttivat
Musiikkivientifoorumissa

Music Finland järjesti suomalaisen musiikin päivänä 8.12. Musiikkivientifoorumin, jonne oli kutsuttu musiikkialan toimijoita, virkamiehiä ja poliitikkoja. Pyöreän pöydän ääressä keskusteltiin mm. aineettomiin oikeuksiin perustuvan tulonmuodostuksen tulevaisuudesta ja siitä, kuinka paljon Suomessa ollaan tällä hetkellä valmiita panostamaan luoviin aloihin.

Kimmo Aulake opetus- ja kulttuuriministeriöstä toi esiin, että maailmalla IPR-oikeuksiin perustuvaa talous kehittyy jo vauhdilla ja Suomessa tulisi satsata yhtä lailla, jotta emme jää kehityksessä jälkeen.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen totesi, että nykyinen rahoitussysteemi ei välttämä tue musiikkivientiä parhaalla mahdollisella tavalla, vaan myös rakenteellista uudistamista tarvittaisiin. Yhtenä ajatuksena kasvun vauhdittajina tuotiin esiin rahastomalli, samoin kuin jo AV-alalla käyttöön otettu tuotantokannustinmalli. Musiikkialan toimijat korostivat terveen ja toimivan kotimarkkinan merkitystä myös viennin mahdollistajana, samoin kuin kotimaassa tehtävän tuotekehityksen merkitystä. Yhtä mieltä oltiin siitä, että alalla tarvitaan uusia, elinvoimaisia yrityksiä, samoin kuin joustavia, nopeasti reagoivia rahoitusratkaisuja.