Eduskuntavaalien alla Music Finland on kutsunut kymmenen ehdokasta eri puolueista vaalitenttiin. Tentissä ehdokkaat pääsevät kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään musiikkialasta sekä muista luovista aloista ja niiden edistämisestä. 

Kaikki ehdokkaat saivat samat kolme kysymystä, ja vastaukset niihin julkaistaan tulevien viikkojen aikana. Music Finlandin vaalitentissä kolmantena pääsevät vastaamaan eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (Sininen tulevaisuus) sekä kansanedustaja Pilvi Torsti (SDP).

Minkälaisena näet luovien alojen merkityksen Suomen tulevaisuudelle?  

Sampo Terho:

Olen vakuuttunut, että valtion kannattaa panostaa luoviin aloihin. Näin tekevät käytännössä kaikki verrokkimaammekin. Luovuuden ja osaamisen – aineettoman pääoman – merkitys kaikessa elinkeinotoiminnassa kasvaa edelleen. Sitä osoittaa mm. se, että eräissä maissa yritysten investoinnit aineettomaan pääomaan ovat jo suurempia kuin aineelliseen pääomaan kuten koneisiin ja laitteisiin. Vastaavasti valtaosa yritysten arvosta on sitoutunut niiden aineettomaan pääomaan. Meillä Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, että elinkeinorakennettamme on uudistettava. En näe kuinka onnistuisimme tässä ilman panostusta luovuuteen ja luoviin aloihin.

Pilvi Torsti:

Työn murros korostaa sellaisia asioita, joissa ihminen eroaa koneesta. Luovuus on yksi keskeisiä inhimillisiä piirteitä. Niinpä luovien alojen erityisesti ja luovuuden yleensä merkitys korostuu yhdessä sosiaalisten taitojen kanssa. Jos rohkenemme etsiä ennakkoluulottomasti uusia tapoja tehdä ja yhdistellä taitoja ja osaamista, saatamme yhteiskuntana hyötyä sekä taloudellisesti että yhteiskunnan kehityksen kannalta. Erityisen arvokasta on luoda siltoja ja rajapintoja alojen välille niin että luovien alojen osaamista osataan hyödyntää yhä laajemmin.

Näen luovien alojen merkityksen erittäin keskeisenä myös yhteiskunnan tasa-arvon ja demokratian kannalta. Eriarvoisuuskehitys on koskenut mitä suuremmassa määrin myös kulttuurillisia oikeuksia ja kulttuurikokemuksia. Demokratian kannalta luovien alojen kyky ensin käsittää, sitten käsitellä ja lopulta käsitteellistää yhteiskunnan ja maailman muutosta ja murrosta on kriittinen. Pelkästään monipuolinen lukutaito on edellytys toimivalle demokratialle.

Haluan, että olemme herkkiä näkemään myös varjoihin ja kuulemaan hiljaisia eli puhe luovien alojen mahdollisuuksista ei saa typistä tavoitteelliseksi elinkeinopolitiikaksi, vaan koko ajan on ymmärrettävä roson ja särön kautta syntyvän ja alkunsa saavan merkitystä, mahdollistettava laajasti uusien nuorten tekijöiden esiinpääsyä ja kokeiluja.

Suomessa työskentelee noin 30 000 ihmistä musiikkialalla. Heistä suuri osa työllistää itsensä tai toimii pienyrityksissä. Miten mielestäsi pienyritysten ja itsensä työllistävien toimintamahdollisuuksia tulisi tukea tulevaisuudessa? 

Sampo Terho:

Pienyritykset ovat Suomen talouden rattaiden rasva ja dynamiikan luoja. Niissä työllistetään suomalaisia ja niistä toivottavasti kasvaa joskus uusia suuryrityksiä. Pienyritysten tukemiseksi yrittäjien eläkejärjestelmää tulee kehittää. Tulisi tavoitella myöhennettyä progressiivista yhtiöverotusta (eli ns. Viron kaltainen yritysveromalli). Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa tulisi nostaa. Yrittämisen aloittamista ja lopettamista on helpotettava. Pitää sovittaa yhteen yrittäjyys ja sosiaaliturva niin, että ennakoimattomat tukipäätökset eivät aiheuta tyhjän päälle jäämistä. Myös sivutoimiset yrittäjät on otettava paremmin huomioon.

Pilvi Torsti:

Jaan itsensä työllistäjien julkaisemat vaalitavoitteet liittyen neuvotteluoikeuksien parantamiseen (liittyy kilpailulakiin), sosiaali- ja eläketurvan selkeyttämiseen sekä vaatimukset julkisen sektorin toimijoille näyttää esimerkkiä ja tilata työtä joko yritysmuotoisesti (jolloin y-tunnus) tai niin, että hoidetaan työnantajavelvoitteet. Sdp:n yleisturva-malli sosiaaliturvaan mahdollistaa apurahojen, yrittäjätulojen ja palkkatulojen yhdistelyn eikä edellytä 100% työllisyyttä tai työttömyyttä. Uudistuksen ensimmäisiksi kokeiluryhmiksi olen ehdottanut taiteilijoita ja muusikoita, joiden tulot tulevat monesta eri lähteestä ja joille nykyinen sosiaaliturva on erityiseni pulmallinen.

Pienyrittäjien osalta Sdp on esittänyt hallinnollisen taakan keventämistä nostamalla alv-rajaa 30 000 euroon, alentamalla pienyrittäjien ansiotuloverotusta ja helpottamalla työllistämistä alle 15 000 euro ansaitseville myönnettävällä työtulotuella, joka tukee esimerkiksi osa-aikatyötä.

Täältä voit lukea kirjoitukseni aiheesta.

Millä keinoin valtion tulisi, vai tulisiko, tukea suomalaisen musiikin kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja vientiä? 

Sampo Terho:

Olen kulttuuriministerinä työssäni painottanut nimenomaan kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien talojen taloudellista merkitystä. Suomalaisella musiikilla ja alan ammattiosaamisella on paljon vientipotentiaalia. Musiikkialan tuntemusta ja sen mahdollisuuksien parempaa ymmärrystä tulisi valtionhallinnossa saada lisättyä myös opetus- ja kulttuuriministeriön ulkopuolella. Joitain askelia on otettu, mutta esim. Business Finlandin kautta tapahtuvan kansainvälistymisen ja viennin edistämisen osalta on vielä paljon tekemistä, jotta luovien alojen, mukaan lukien musiikkialan potentiaali ja tarpeet otettaisiin riittävästi huomioon. Toivon, että ns. Brunilan työryhmän esitysten eteenpäin viemistä, luovien alojen kehittämiseksi jatketaan myös tulevalla vaalikaudella.

Pilvi Torsti:

Business Finlandin yhteyteen tarvitaan luovien alojen kasvuohjelma, joka tunnistaa eri alojen globaalit mahdollisuudet, joissa on parhaimmillaan edellytyksiä skaalautumiselle. Voi olla, että muiden alojen rahoitusinstrumentit esimerkiksi kasvuun ja markkinointiin toimivat myös musiikkialalle, mutta erillinen ohjelma varmistaa erityispiirteiden tunnistamisen. Alan ihmiset ovat parhaita asiantuntijoita kertomaan, millaisia pullonkauloja he tällä hetkellä kohtaavat ja mitkä olisivat kriittisiä ratkaisuja. Olen iloinen myös uusista avauksista kuten Helsingin nostamista maailmalla metallimusiikin pääkaupungiksi.

Valtion tehtävänä on myös huolehtia tekijänoikeudellisesta aktiivisesta edunvalvonnasta ja toiminnasta EU-tasolla. Reilut ja tekijän kannalta perustellut ehdot ovat elintärkeät myös viennin näkökulmasta eikä saisi olla niin, että kilpailuetua haetaan tekijöiden kustannuksella.

Music Finland ry

Toimimme musiikkialan ammattilaisten partnerina kansainvälistymisessä ja edistämme suomalaisen musiikin toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Tuemme musiikin viennin ja vientiyritysten kasvua, kasvatamme suomalaisen musiikin tunnettuutta sekä tuotamme ja kokoamme tietoa musiikkitoimialasta. Toimintamme kattaa kaikki musiikkityylit ja jäsenjärjestömme edustavat kattavasti koko musiikkialaa. Toimintamme perusrahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä jäsenjärjestöiltämme.