Eduskuntavaalien alla Music Finland on kutsunut kymmenen ehdokasta eri puolueista vaalitenttiin. Tentissä ehdokkaat pääsevät kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään musiikkialasta sekä muista luovista aloista ja niiden edistämisestä. 

Kaikki ehdokkaat saivat samat kolme kysymystä, ja vastaukset niihin julkaistaan tulevien viikkojen aikana. Sarjan toisessa osassa vastausvuoron saavat kansanedustajat Ritva "Kike" Elomaa (Perussuomalaiset) ja Anders Adlercreutz (RKP).

Minkälaisena näet luovien alojen merkityksen Suomen tulevaisuudelle?  

Ritva Elomaa:

Luovien alojen merkitys on maamme tulevaisuudelle valtava. Kulttuurin lisäksi luovien alojen taloudellinen potentiaali on suuri. Alan mahdollisuuksissa ei ole rajoja toisin kuin monilla muilla toimialoilla.

Anders Adlercreutz:

Valoisana. Pienen maan kuten Suomen tulee nähdä mistä sen kilpailukykytekijät tulevat. Luovat alat ovat yksi näistä tekijöistä, ja ne generoivat jo nyt lähemmäs 10 miljardia vuositasolla. Vaikka tekoäly muuttaa työelämää, niin luovuutta tarvitaan aina. Panostamalla luoviin aloihin turvaamme työllisyytemme ja kilpailukykymme. 

Suomessa työskentelee noin 30 000 ihmistä musiikkialalla. Heistä suuri osa työllistää itsensä tai toimii pienyrityksissä. Miten mielestäsi pienyritysten ja itsensä työllistävien toimintamahdollisuuksia tulisi tukea tulevaisuudessa? 

Ritva Elomaa:

Verotuksessa tulee huomioida juuri näitä pienyrittäjiä. Lisäksi tulee tukea luovien alojen tekijöitä taloudellisesti. Tukea on kohdennettava nimenomaan esimerkiksi vähemmän tunnetuille artisteille. Myös verovaroilla pyörivän YLE:n tulisi toiminnallaan nostaa tuntemattomampia artisteja suuren yleisön tietoon.

Anders Adlercreutz:

Yksinyrittäjien sosiaaliturva tulee turvata. Työelämän muuttuessa yhä useampi on välillä itsensä työllistäjä, välillä työllistetty. Heille tulee kehittää oma sosiaaliturvansa, yhdistelmävakuutus, joka kattaa nämä molemmat tilanteet. Se auttaisi myös luovan alan toimijoita. Tekijänoikeusmaksujen tuloutusta omalle yhtiöille tulisi mahdollistaa kaikille toimijoille. YLEn toiminnassa kotimaisuusastetta tulisi musiikin osalta nostaa.

Millä keinoin valtion tulisi, vai tulisiko, tukea suomalaisen musiikin kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja vientiä? 

Ritva Elomaa:

Verotuksen ja viennin edistämisen keinoin. Lisäksi tulisi tehdä tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä musiikin alan ekosysteemin kehittämiseksi ja kansainvälistymisen kynnyksen madaltamiseksi.

Anders Adlercreutz:

Näen että sitä voi olla vaikea konkreettisesti suoraan tukea. Mutta jo toimintaedellytyksiä parantamalla, kuten yllä kerron, voidaan mahdollistaa se, että toimijoilla on terveemmät yritykset, joilla on resursseja panostaa kehittämiseen ja vientiin. 

Music Finland ry

Toimimme musiikkialan ammattilaisten partnerina kansainvälistymisessä ja edistämme suomalaisen musiikin toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Tuemme musiikin viennin ja vientiyritysten kasvua, kasvatamme suomalaisen musiikin tunnettuutta sekä tuotamme ja kokoamme tietoa musiikkitoimialasta. Toimintamme kattaa kaikki musiikkityylit ja jäsenjärjestömme edustavat kattavasti koko musiikkialaa. Toimintamme perusrahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä jäsenjärjestöiltämme.