Eduskuntavaalien alla Music Finland on kutsunut kymmenen ehdokasta eri puolueista vaalitenttiin. Tentissä ehdokkaat pääsevät kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään musiikkialasta sekä muista luovista aloista ja niiden edistämisestä. 

Kaikki ehdokkaat saivat samat kolme kysymystä, ja vastaukset niihin julkaistaan tulevien viikkojen aikana. Music Finlandin vaalitenttisarjan neljännessä osassa vastausvuoron saavat Keskustapuolueen kansanedustaja Hanna Kosonen ja Espoon kaupunginvaltuustossa toimiva Vihreiden ehdokas Mikki Kauste.

Minkälaisena näet luovien alojen merkityksen Suomen tulevaisuudelle?  

Hanna Kosonen:

Uskon, että luovan alan tekeminen, työpaikat ja merkitys lisääntyy tulevaisuudessa. Sama trendi on johdettavissa maailmalta, kun alan merkitys osana tuotekehitystä, matkailua, ihmisten hyvinvointia ja vapaa-aikaa kasvaa kaiken aikaa ja se myös ymmärretään paremmin. Tällä kaudella on otettu käyttöön av-tuotantotuki, lainauskorvaus on nostettu pohjoismaiselle tasolle ja Teoston tekijänoikeustuloja voi tulouttaa yrityksille. Nämä olivat tärkeitä uudistuksia, mutta lisää toimia tarvitaan.

Mikki Kauste:

Luovat alat ovat sivistyneen ja eteenpäin pyrkivän yhteiskunnan kivijalka.

Tätä ei saa murentaa tai joudumme tilanteeseen, jossa meillä ei ole omaa kansallista luovaa varantoamme, vaan olemme muualta ostettujen asioiden ja palveluiden varassa. 

Jos mietitään luovaa alaa hetki puhtaasti taiteen näkökulmasta, niin taiteella voi olla merkittävämpi rooli esim. ilmastonmuutoksen torjumisessa kuin osaamme tällä hetkellä kuvitella. Taide voi nimittäin auttaa osoittamaan tilanteen vakavuuden tässä ja nyt kertomalla ihmisille taiteen avulla sen, mitä ihmiset eivät uskalla kuulla suoraan, mutta haluavat. Tämä oli näkemys, jonka vähän aikaa sitten luin eräässä haastattelussa ja se tuntuu resonoivan nyt IPCC-raportin jälkeisessä ajassa entistä voimakkaammin.

Luovat alat kasvavat kaiken aikaa ja maailmassa siirrytään yhä enemmän aineettoman omaisuuden aikaan, mitä digitalisaatio vauhdittaa. 

On arvioitu, että immateriaaliset asiat tulevat olemaan se tulevaisuuden hardware.

Hyvänä esimerkkinä Suomen tuoreista menestystarinoista mainittakoon pelialan, jonka arvo koostuu sataprosenttisesti IP:stä, aineettomasta omaisuudesta  (aineeton omaisuus = intellectual property). 

Suomen tulee pitää tästä omasta, kansallisesta IP-varannostaan huolta eikä ole mitään syytä epäillä, ettteikö luovilla aloillakin voida saavuttaa pelialan kaltaisia menestystarinoita, jos panostamme riittävästi. Lahjakkuutta pienestä maastamme kyllä löytyy. 

Suomessa työskentelee noin 30 000 ihmistä musiikkialalla. Heistä suuri osa työllistää itsensä tai toimii pienyrityksissä. Miten mielestäsi pienyritysten ja itsensä työllistävien toimintamahdollisuuksia tulisi tukea tulevaisuudessa? 

Hanna Kosonen:

Ensi kaudella on tehtävä sosiaaliturvan uudistus, jotta työn vastaanottaminen kannattaa aina. Luovan alan yrittäjien tulot voivat olla hyvin kausiluonteisia. Keskustan ajama perustulo antaisi turvaa silloin kun työtä ei ole.

Mikki Kauste:

Luovien alojen merkitys ja painoarvo ei tule ainakaan vähenemään tulevaisuudessa, sillä yhteiskuntaa ajetaan kokonaisuudessaan enenevässä määrin itsensä työllistämisen, freelance-työn ja osa-aikaisuuden suuntaan. 

Lainsäätäjien on parannettava luovan alan työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä työtään. Tiedän, mistä puhun. Itselläni kulttuurityön tekemisestä ja sillä itsensä elättämisestä kokemusta jo 25 vuoden ajalta. 

Luovilla aloilla työskentelevät itsensä työllistäjät ja pienyrittäjät ovat yhteiskunnassa monin tavoin hankalassa asemassa. Heidän asemansa niin sosiaali- kuin työvoimapoliittisesti on suorastaan katastrofaalisen huono. He ovat niin sosiaaliturva-, työttömyysturva- kuin eläkejärjestelmien väliinputoajia ja heitä on yhteiskunnassa koko ajan enemmän ja enemmän.

Yhteiskunnallista työmarkkinapolitiikkaa tulee uudistaa itsensä työllistämistä tukevaan suuntaan. Ihan ensimmäiseksi pitäisi korjata itsensä työllistävien sosiaaliturva. 

Hyvänä esimerkkinä mainittakoon musiikintekijät, joiden kohdalla tekijänoikeuskorvaukset eivät nosta sosiaalikertymää, mutta vaikuttavat laskevasti esimerkiksi työttömyyskorvauksiin tai sosiaalitukiin. Tämä on tiedostettu valtiotasollakin jo yli kymmenen vuotta, mutta mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Tämä ongelma on sivuutettu täysin, mikä on täysin kestämätöntä.

Kannatan myös työn tekemisen ja vastaanottamisen helpottamista sekä vastikkeetonta perustuloa, jonka turvin etenkin itsensä työllistävät saisivat tarvittavaa tukea luovan työnsä tekemisen ja kehittämisen tueksi.

Millä keinoin valtion tulisi, vai tulisiko, tukea suomalaisen musiikin kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja vientiä? 

Hanna Kosonen:

Valtion tulisi satsata musiikkivientiin tukemalla Music Finlandin ja/tai muiden ammattilaisten messu- ja promotoimintaa. Alan pienten yrittäjien on lähes mahdotonta päästä kansainvälisille markkinoille ilman kokoavaa toimijaa, jolla on kontaktit valmiina sekä toimintatavat tiedossa.

Mikki Kauste:

Musiikin arvo ja merkitys ei tule tulevaisuudessakaan vähenemään. Arvo ja merkitys ei synny tyhjästä. Joskus sitä täytyy myös tukea.

Valtion Music Finlandin välityksellä kanavoima tuki on todella arvokasta, mutta suhteettoman pientä verrattuna lukuisiin muihin aloihin. Esimerkiksi pelialan saamat Tekes-tuet mahdollistivat aikanaan loikan maailman kärkeen. 

Tärkeimmät suomalaiset musiikin vientiyritykset ovat pieniä, yhden tai kahden hengen yrityksiä, joilla on hyvin rajoitetut resurssit tuotekehitykseen, joten pienikin lisäapu voi olla iso. Näille toimijoille pitäisi räätälöidä nykyistä tuntuvammin Business Finlandin tukimomentteja ja -palveluita. 

On todella ongelmallista, että itse vientiin löytyy tukia, mutta tuotekehitykseen – eli kansainvälisesti kilpailukykyisen musiikin taltioimiseen ja tuottamiseen – ei ole tarjolla riittäviä tukimekanismeja. 

Erittäin tärkeää olisi myös luoda riittävä ja kestävä infrastruktuuri uusille vientiyrityksille ja ennen kaikkea vientiartisteille ja -musiikintekijöille. Tämä lähtee jo koulujen musiikin opetuksesta, mikä on hyvin epätasaista tänä päivänä. 

Myös itse musiikkikoulutus on jakautunut epätasa-arvoisesti Suomessa. Tämäkin asia pitäisi korjata. Ihan ensimmäinen asia, myös musiikin koulutuksen kannalta, on palauttaa ex-hallituksemme koulutusleikkaukset täysimääräisinä, jotta voimme taata parempaa opetusta.

Music Finland ry

Toimimme musiikkialan ammattilaisten partnerina kansainvälistymisessä ja edistämme suomalaisen musiikin toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Tuemme musiikin viennin ja vientiyritysten kasvua, kasvatamme suomalaisen musiikin tunnettuutta sekä tuotamme ja kokoamme tietoa musiikkitoimialasta. Toimintamme kattaa kaikki musiikkityylit ja jäsenjärjestömme edustavat kattavasti koko musiikkialaa. Toimintamme perusrahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä jäsenjärjestöiltämme.