Eduskuntavaalien alla Music Finland on kutsunut kahdeksan ehdokasta eri puolueista vaalitenttiin, jossa ehdokkaat pääsevät kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään musiikkialasta sekä muista luovista aloista ja niiden edistämisestä. Kaikki ehdokkaat saivat samat kysymykset, ja vastaukset julkaistaan kahden viikon aikana tiistaisin ja torstaisin, puolueiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Music Finlandin vaalitentissä ensimmäisenä vastausvuorossa ovat kansanedustaja Tuomo Puumala (Keskusta) ja eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (Kokoomus).

Minkälaisena näet luovien alojen merkityksen Suomen tulevaisuudelle?

Tuomo Puumala:

“Taidetta, kulttuuria sekä uusia innovaatioita synnyttävät ihmiset ja yritykset omaavat huiman potentiaalin. Perinteisen kulttuurin kaupallistamisen ohella luova talous on nähtävä taiteellisen ja luovan osaamisen hyödyntämisenä esimerkiksi muotoilussa, rakentamisessa tai sosiaali- ja terveysalalla.

Luovat alat muodostavat jo tällä hetkellä lähes viisi prosenttia kokonaistuotannostamme ja työllistävät noin neljä prosenttia työvoimastamme. Luovien alojen merkitys vain kasvaa tulevina vuosina. Mikäli osaamme toimia oikealla tavalla, voi luoville aloille syntyä seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 5000 uutta työpaikkaa.

Luovien alojen edistäminen vaatii kuitenkin päättäväistä otetta. Luovan alan tekijöiden ja yrittäjien toimintaedellytyksiä on parannettava, jotta osaaminen ja eurot eivät valuisi maamme rajojen ulkopuolelle.”

Lenita Toivakka:

"Nopeatempoisessa, alati muuttuvassa ja kansainvälisessä maailmassa luovuus on juuri se ominaisuus, jota kokemukseni mukaan eniten tavoitellaan. Ulkomaankauppaministerinä olen huomannut, että Suomen vahvuus maailmalla liittyykin juuri luovuuteen. Emme aina tee eniten tai halvimmalla, mutta designimme, musiikkimme, arkkitehtuurimme ja moni nouseva ala on niin vahva juuri koska se osaa olla innovatiivinen sekä luova. Osaamme siis tehdä enemmän uutta vähemmällä.

Luovat alat synnyttävät kokemuksia ja rikastuttavat ihmisten elämää kestävällä tavalla. Suomi pärjää tulevaisuudessa vain olemalla luova ja siksi kaikilla aloilla on opittavaa suomalaisilta luovilta aloilta. Horisontaalisuus ja rajojen rikkominen voi synnyttää uutta myös perinteisille aloille.

Samalla luovien alojen tulee myös itse olla luovia muutoksen keskellä. Esimerkiksi digitaalisuus hämärtää rajoja globaalissa maailmassa. Suomalaisten tulee näin ollen olla rohkeita esimerkiksi löytämään uusia kanavia palveluidensa myyntiin.

Luovat alat ovat merkittävä tekijä Suomen menestykselle jo nyt. Teollisuus- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että vuonna 2013 luovien alan panos talouteen on noin 5 miljardia euroa. Alan merkitys on taloudellisesti vaikeinakin aikoina vain jatkanut kasvuaan. Uskon suunnan jatkuvan."

Suomessa työskentelee noin 30 000 ihmistä musiikkialalla. Heistä suuri osa työllistää itsensä tai toimii pienyrityksissä. Miten mielestäsi pienyritysten ja itsensä työllistävien toimintamahdollisuuksia tulisi tukea tulevaisuudessa?

Tuomo Puumala:

"Itsensä työllistävien ja pienyrittäjien asemaa pitää parantaa monella tavalla. Tässä taloustilanteessa on mahdotonta antaa lupauksia uusista menoeristä, mutta tärkeitä asioita on pyrittävä edistämään. Ensinnäkin sosiaaliturvasta pitää tehdä nykyistä kannustavampi. Työtuloa ja sosiaaliturvaa on voitava yhdistää nykyistä joustavammin. Keskusta on esimerkiksi esittänyt perustulokokeiluja.

Toiseksi arvolisäverovelvollisuuden alarajaa on nostettava. Tämä on ollut lähes kaikkien puolueiden tavoite, mutta asia ei ole siitä huolimatta edennyt. Alarajan nosto tukisi erityisesti kaikkein pienimpiä yrityksiä.

Kolmanneksi ensimmäisen työntekijän palkkaamista on tuettava. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi korvaamalla ensimmäisen työntekijän palkan sivukulut.

Neljänneksi luovan alan tekijöiden eläketurvaa on parannettava. Esimerkiksi vapaiden taiteilijoiden eläketurva voitaisiin hoitaa MYEL-järjestelmän kautta. Tämä poistaisi kannustinloukut tukien samalla oman eläkkeen kerryttämistä."

Lenita Toivakka:

"Suomi elää yrittäjyydestä. Tulevaisuuden työpaikat syntyvät talouden asiantuntijoiden mukaan pienissä ja keskisuurissa suomalaisissa yrityksissä. Siksi kaikkien yrittäjien toimintaedellytyksiä työhönsä on parannettava. Se onnistuu vähentämällä tarpeetonta byrokratiaa, keventämällä työn verotusta ja helpottamalla uusien työntekijöiden palkkaamista.

Esimerkiksi nykyinen verolainsäädäntömme näkee luovan alan yrittäjän toiminnastaan saaman tulon yleisimmin palkkatuloksi, vaikka toimintaa harjoitettaisiin yritystoimintaan rinnastettavissa olosuhteissa. Tilanne onkin johtanut siihen, että moni taiteilija-yrittäjä on siirtänyt toimintansa ulkomaille, esimerkiksi ruotsalaisen Stimin asiakkaaksi. Tämä ei ole kestävä tilanne.

Luovan alan toimijoiden verotusta olisikin mielestäni uudistettava siten, että yritystoiminnan luonne huomioidaan paremmin. Suomen järjestelmää pitäisi uudistaa siten, että tekijänoikeuden haltijan, tai artistin, olisi mahdollista ohjata saamansa tekijäoikeuskorvaukset määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tämä parantaisi yrittäjän mahdollisuutta suunnitella elämäänsä pitkällä tähtäimellä kun hän voisi tasata tulojaan ja varmistua rahoituksen riittävyydestä. Tätä olen ajanut aktiivisesti kansanedustajana.

Oikeudenmukaisempi verotus kannustaisi tekijää myös kansainvälistymään ja silti pysymään suomalaisen tekijänoikeusjärjestön asiakkaana sekä kotouttamaan teostensa tuoton Suomeen. Muutos lisäisi luovan työn kannustavuutta yksilöiden ja pienyritysten tasolla sekä loisi edellytyksiä luovan alan kasvulle ja uudistumiselle."

Millä keinoin valtion tulisi, vai tulisiko, tukea suomalaisen musiikin kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja vientiä?

Tuomo Puumala:

"Kulttuuri- ja musiikkivientiä on kehitettävä monen sektorin yhteisin voimin. Meillä on lukuisia erinomaisia muusikkoja ja artisteja, joilla on mahdollisuus lyödä läpi maailmalla. Tilanne on mennyt viime vuosina jo paljon parempaan suuntaan, mistä on osoituksena lukuisat menestyneet suomalaiset artistit monella eri musiikin alalla. Vielä voidaan kuitenkin tehdä paljon musiikkiviennin edistämiseksi.

Kokonaisuudessaan tarvitsemme kotimarkkinoiden lisäksi yhä enemmän myös kansainvälisten markkinoiden vetoapua. Kulttuurivientitoiminnalla on merkittävä rooli siinä, että alan palveluja ja tuotteita saadaan kuluttajien tietoisuuteen myös ulkomailla. Kulttuurin ja musiikin vientiä voidaan edistää myös osana laajempaa viennin- ja kaupanedistämistä eikä vain omana saarekkeenaan."

Lenita Toivakka:

"Valtion tehtävä on luoda sellaiset puitteet ja toimintaympäristö, jossa kaikkien yrittäjien ja yritysten on mahdollista ja kannattaa toteuttaa itseään, käydä kauppaa ja lisätä näin koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Luovilla aloilla on merkittäviä mahdollisuuksia uuden kasvun luomiseksi. Suomalainen musiikki näkyy maailmalla jo nyt laajasti ja monipuolisesti. Viimeisen 15 vuoden aikana musiikkiviennin arvo on lähes kymmenkertaistunut. Tätä kehitystä on tuettava myös jatkossa.

Viime marraskuussa minulla oli suuri ilo ja kunnia ulkomaankauppaministerinä viedä suomalainen musiikkialojen vaikuttajajoukko Team Finland -vienninedistämismatkalle Berliiniin esittelemään suomalaista osaamista ja Music Finlandin vuosien 2015-2016 kärkihanketta ”Aus Finnland”, joka kohdistuu saksankieliseen Eurooppaan. Matka oli onnistunut ja tapaamiemme saksalaisten toimijoiden kiinnostus suomalaisia musiikintekijöitä ja kustantajia kohtaan oli huomattava. Tätä työtä haluan jatkaa luovien alojen viemiseksi maailmalle."
 

Music Finland ry

Toimimme musiikkialan ammattilaisten partnerina kansainvälistymisessä ja edistämme suomalaisen musiikin toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Tuemme musiikin viennin ja vientiyritysten kasvua, kasvatamme suomalaisen musiikin tunnettuutta sekä tuotamme ja kokoamme tietoa musiikkitoimialasta. Toimintamme kattaa kaikki musiikkityylit ja jäsenjärjestömme edustavat kattavasti koko musiikkialaa. Toimintamme perusrahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä jäsenjärjestöiltämme.