Vuoden 2020 koronavirustilanne on lamaannuttanut suomalaisen elävän musiikin kentän, ja koko musiikkialan arvon ennakoidaan nyt laskevan sen vuoksi noin kolmanneksella. Kerrannaisvaikutukset koko musiikkialalle ovat merkittäviä.

Koronapandemia katkaisi elävän musiikin tapahtumien järjestämisen maaliskuussa, eikä edes rajoitusten hiukan höllennyttyä taloudellisesti merkittäviä suurtapahtumia ja festivaaleja ole käytännössä voitu järjestää. Elävän musiikin arvon arvioidaankin laskevan edellisvuodesta noin 70 prosentilla, mikä tarkoittaisi vähintään 200 miljoonan tulonmenetyksiä.

Elävän musiikin tapahtumilla on huomattavia kerrannaisvaikutuksia koko musiikkialaan: menetykset näkyvät suoraan esimerkiksi muusikoiden, ohjelmatoimistojen, tapahtumateknikkojen ja tekijöiden saamissa korvauksissa. Tilanteesta on lisäksi kärsinyt esimerkiksi fyysisten levyjen myynti, musiikkikustantajat sekä yleisesti koko tekijänoikeussektori. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja yksityiset säätiöt ovat pyrkineet helpottamaan tilannetta erilaisin alalle suunnatuin korona-avustuksin, joita musiikkialan toimijat ovat saaneet tähän mennessä yli 10 miljoonaa. Näistäkin huolimatta musiikkialan tulonmenetysten kaikkiaan arvioidaan nousevan yli 220 miljoonaan euroon.

Musiikkivientiä jatketaan edelleen tarjolla olevin keinoin, mutta musiikkiviennin arvon voidaan arvioida laskevan ainakin 15 miljoonalla koronaviruspandemian vuoksi. Myös viennin osalta tilanne on hankalin elävässä musiikissa, joka on perinteisesti ollut viennin ydinalueista suurin.

Musiikkiala jätti 23.4.2020 valtiovallalle ehdotuksen musiikkialan kriisi- ja elvytyspaketista, jossa nostetaan hätäapukeinojen rinnalle pitkän tähtäimen rahoitusraami. Siltaavalla, jälleenrakennuksen mahdollistavalla rahoituksella tavoitellaan tekijänoikeuskorvausten ja sävellystilauspalkkioiden romahtamisesta aiheutuvien tulonmenetysten kompensoimista, mutta myös mahdollisuutta kehittää uusia toimintamalleja pahoin kärsineelle alalle. 

"Koetamme vaikuttaa tällä hetkellä määräaikaisen kustannustuen kriteereihin. Musiikkialan toimijat jäävät tämän tuen ulkopuolelle pääosin sen saamiseksi määritetyn tarkastelujakson sekä hyväksyttävien kulujen hyvin suppean määritelmän vuoksi", Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkkö kertoo.

"Tilanteen pitkittyessä ja tulonmenetysten pahentuessa alan on kuitenkin entistäkin tärkeämpää pyrkiä yhdessä kehittämään elävän musiikin alalle sekä muille musiikin sektoreille uusiin olosuhteisiin sopivia innovatiivisia toimintamalleja. Ne kuitenkin vaativat riittävät resurssit valtion 2021 budjettiin"

Tiedot musiikkialan taloudesta ja viennistä 2019 julkaistaan elo-syyskuun taitteessa.